Juutinrauman alue seitsemän vuotta sillan avaamisen jälkeen
Öresundin silta on toiminut katalyyttinä Juutinrauman talouskehitykselle. Kuva: Norden.org
Kolmen ja puolen miljoonan asukkaan ja 165 000 yrityksen Juutinrauman alue on yksi Euroopan dynaamisimpia. Se tuottaa neljänneksen Tanskan ja Ruotsin yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Alueen menestys voi tarjota virikkeitä myös Helsingin ja Tallinnan yhteistyölle, katsoo suurlähettiläs Eero Salovaara esitelmässään*.
Monelle suomalaiselle mielikuva Tanskasta ja erityisesti Etelä-Ruotsista, Skånesta, on jäänyt melko pinnalliseksi. Kööpenhaminan nähtävyydet, kuten Tivoli ja Nyhavn, toki tunnetaan ja Malmö on viime
vuosien aikana tullut tunnetuksi lähinnä suomalaisten jääkiekkoilijoiden ja jalkapalloylpeytemme Jari Litmasen kotikenttänä.
Useille meistä Juutinrauma on kuitenkin ensisijaisesti ollut läpikulkualue, jossa nautitaan tanskalaisesta oluesta ja smörrebrödeistä matkalla "Eurooppaan" tai odotettaessa jatkolentoa Kastrupin lentokentällä. Smörrebrödiä toki syödään edelleen, mutta ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja alueen ilmeen muutos on ollut varsin nopea ja merkittävä.
Kasvumoottori
Tänä päivänä Juutinrauma ei ole ainoastaan läpikulkualue. Se on sopivasti Länsi-Euroopan ja Itämeren alueen dynaamisten kasvutalouksien välillä sijaitseva, tulevaisuuden uskoa hehkuva kasvumoottori, johon myös yhä useampi suomalainen ja suomalainen yritys suuntaa katseensa.
Myös suomalaisen elinkeinoelämän ja median kiinnostus aluetta kohtaan on viime vuosina noussut voimakkaasti. Erityisesti Tanskan yhteiskuntauudistukset ja taloudellinen menestys sekä "Flexicurity" ovat olleet huomion keskipisteenä.
Alue on yksinkertaisesti jännittävä, suomalaissilmin yhtäältä tutunoloinen, toisaalta eksoottinen. Aluetta leimaa tänä päivänä jatkuva muutos. Alue houkuttelee maailmanluokan tapahtumia ja Kööpenhamina kuuluu ehdottomasti maailman suosituimpiin konferenssi- ja risteilykaupunkeihin.
Tunnelma on kansainvälinen, ravintolat ovat täynnä elämää ja elintaso sekä elämänlaatu on silmiinpistävän korkea. Jännittävä uusi arkkitehtuuri koristaa vanhaa. Kulttuurielämä kukoistaa. On helppo nähdä, että alue kuuluu globalisaation voittajiin. Samalla se on säilyttänyt omaleimaisuutensa ja on tasapainoinen yhdistelmä kansainvälisyyttä ja paikallisuutta parhaimmillaan. Lyhyesti sanottuna on kysymys alueesta, jolla sekä ihmiset, että yritykset viihtyvät.
Suosittu pääkonttoreiden sijaintipaikka
Juutinrauma kuuluu tänä päivänä kiistämättä Euroopan dynaamisimpiin raja-alueisiin, jossa tuotetaan neljännes Tanskan ja Ruotsin yhteenlasketusta BKT:stä. Alue muodostuu 3,5 miljoonasta asukkaasta ja 165 000 yrityksestä.
Kahdessatoista yliopistossa ja korkeakoulussa on yhteensä 150 000 opiskelijaa ja 14 000 tutkijaa. Myös suomalaisten diabetes -tutkijoiden eturivistä ollaan Lundin/Malmön yliopistossa. Juutinrauma on Pohjois-Euroopan suurin korkeastikoulutetun työvoiman keskittymä.
Ei ole ihme, että yhä useampi pohjoismainen pääkonttori ja logistiikkakeskus sijoittuvat alueelle. Kun kaksi maailman taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kärkeen kuuluvaa maata yhdistävät voimansa, syntyy valtava taloudellinen potentiaali.
Talouskasvuennusteet ovatkin hyvin lupaavat. Juutinrauma -instituutin ennusteen mukaan alueen talous kasvaa 3,1 % tänä vuonna, 3.6 % ensi vuonna ja 4,1 sitä seraavana vuotena. Tämä on selvästi yli Ruotsin ja Tanskan talouksien kasvuennusteiden. Juutinrauman alue siis kukoistaa, mutta alueen menestys ja houkuttelevuus eivät ole syntyneet tyhjästä. On syytä katsoa, miten tähän tilanteeseen on päästy.
Kansallisvaltiorajan ylittävä klusteri
Alueellinen yhteistyö näyttää olevan hyvä lähtökohta myös globaaliselle kilpailukyvylle. Se näyttää myös olevan talouden ja politiikan tapa sopeutua uuteen tilanteeseen. Juutinrauma osoittaa, että klusteri-ajattelua voidaan toteuttaa yli kansallisvaltion rajojen.
Juutinrauman alue on erinomainen esimerkki siitä, mitä laajapohjaisella yksityisen ja julkisen sektorin sekä yliopistojen laajalla vuorovaikutuksella ja riittävän rohkeilla visioilla voidaan saada aikaan. Oma toimiva mallimme, joskin huomattavasti pienempi, on Oulu.
Vaikka Juutinrauman silta usein nähdään tärkeimpänä syynä sille, että ryhdyttiin puhumaan yhteisestä Juutinrauman alueesta, oli visio jo olemassa kauan ennen siltaa. Tämän hankkeen olemassaolo muutti ratkaisevalla tavalla Juutinrauman silta-projektin kansallisesta kuljetusreitistä aluepoliittiseksi projektiksi ja integraatiosillaksi.
Integraatioidea ei ollut uusi. Jo 1960-luvulla viljeltiin ajatusta yhteisestä kansallisia rajoja ylittävästä alueesta. Suunnitelmana oli yhteisen kaupunkistruktuurin rakentaminen, jota leimaisi teollisuus, hyvä infrastruktuuri sekä tutkimus ja koulutus. Nyt tapahtuvalla integraatiolla on siis varsin pitkät juuret. Lisäksi suunnitelmat siltayhteydestä Tanskasta Saksaan korostavat tätä Pohjolan tietä Manner-Eurooppaan.
1970-luvun taloudellisen taantumisen yhteydessä suunnitelmat pantiin kuitenkin jäihin, mutta 1980-luvulla elinkeinoelämän edustajat alkoivat nostaa siltakysymystä uudestaan esille. 1990-luvun alussa Ruotsin ja Tanskan hallitukset käynnistivät vakavia keskusteluja asiasta. Samalla vallitsi Juutinrauman molemmin puolin matalasudanne. Malmö kärsi perusteollisuuden kriisin mukanaan tuomasta työttömyydestä. Myös Kööpenhamina oli taantunut ja Jyllanti oli ottanut johtoroolin Tanskan kasvumoottorina.
Silta tulevaisuuden symbolina
Julkiset ja yksityiset toimijat näkivät tässä tilanteessa sillan ja uudelleensyntyneen Juutinrauman alueen keinona selvitä kriisistä. EU:ssa 1990-luvulla voimistunut keskustelu alueiden merkityksestä antoi lisää puhtia näille ajatuksille. Myös Ruotsin EU-jäsenyyden katsottiin helpottavan alueen institutionaalista yhteistyötä.
Nyt sillan avaamisesta on ehtinyt kulua seitsemän vuotta. Ennen sillan avaamista vallitsi suuri erimielisyys sen tulevista seurauksista. Optimistit väittivät, että yhteydet Sjellannin ja Skånen välillä tiivistyisivät, kauppa ja ihmisten välinen kanssakäyminen voimistuisi ja integroitu Juutinrauman alue näkisi päivänvalon.
Skeptikot vuorostaan väittivät, että yhteydet kyllä lisääntyisivät, mutta ainoastaan hyödyttämällä pientä ihmisryhmää. Samalla väitettiin, että sillan kustannusten takaisinmaksusuunnitelmat eivät toteutuisi odotetusti.
Sekä Ruotsin että Tanskan hallitukset olivat kuitenkin jo tässä vaiheessa päättäneet edistää alueen integraatiota ja vuonna 1999 sovittiin yhteisestä toimintasuunnitelmasta "Alue syntyy", "En region blir till". Monet tahot alueen sisällä ja sen ulkopuolella sitoutuivat integraatioprojektiin. Alueet ja kunnat käynnistivät yhteistyöelimen "Juutinrauman komitea", "Öresundskomiteen".
EU näki puolestaan jo aikaisessa vaiheessa Juutinrauman alueen esimerkkinä sellaisesta raja-alueyhteistyöstä, jota se halusi edistää. Juutinrauman komitea sai pian tärkeän tehtävän EU:n tuen kanavoimiseksi eri projekteille. Etelä-Ruotsin kauppakamari ja Tanskan teollisuuden etujärjestö "Dansk Industri" loivat "Juutinrauman kauppakamarin".
Myös monet muut alueelliset ja kunnalliset organisaatiot yhdistivät voimansa alueen integraation ja tavaramerkin rakentamiseksi. Yhteistyötä käynnistettiin lähestulkoon kaikilla sektoreilla, erityisesti Kööpenhaminan ja Malmön välillä.
Rajat ylittävä yliopisto
Alueen yliopistot tulivat mukaan yhteistyöhön nimikkeellä "Juutinrauman yliopisto", "Öresundsuniversitetet". Elinkeinoelämässä oli jo luotu alueellinen klusteri biotekniikan sektorilla (Medicon Valley).
Vastaavia klustereita syntyi myös IT- ja elintarvikesektorilla. Yhdessä Juutinrauman yliopiston kanssa ne muodostavat "Öresund Science Region". Alueen muita vahvuuksia ovat esim. muotoilu, logistiikka ja ympäristöteknologia. Kastrupin lentokenttä on tarjonnut erinomaiset kansainväliset yhteydet mukaan lukien nopeat rahtikuljetukset.
Ympäristö- ja energiateknologian osalta alue tarjoaa lähiaikoina erityisen mahdollisuuksien ikkunan, koska Tanska isännöi vuonna 2009 YK:n kansainvälisen ilmastokokouksen. Silloin koko maailman energia- ja ympäristöpoliittiset päättäjät kokoontuvat Kööpenhaminaan. Tanska ja Tanskan elinkeinoelämä pyrkivät yhteistyössä naapurimaiden kanssa hyödyntämään tapahtumaa myös oman teknologian esilletuomiseksi, joten siitä tehdään ympäristö- ja energiateknologian näyteikkuna.
20 000 työmatkalaista päivässä
Siltaliikennettä pidetään usein hyvänä mittarina Juutinrauman integraatiosta. Ensimmäisten vuosien hiukan hapuilevan alun jälkeen Juutinrauman integraation todellinen läpimurto on todellisuutta. Viime vuonna "päiväpendlaajien" määrä kasvoi yli 40 %. Sillan ylittäneiden ajoneuvojen kokonaismäärä oli 5,8 miljoonaa ja junamatkustajien määrä vuorostaan noin 7,5 miljoonaa.
Kun Helsingborg-Helsingörin lauttaa työmatkallaan käyttävät lasketaan mukaan, noin 20 000 ihmistä ylittää päivittäin työmatkallaan Juutinrauman. Ennusteiden mukaan määrä tulee kaksinkertaistumaan jo viiden vuoden sisällä.
Osittain tämä viime vuoden raju kasvu kuitenkin johtui vallitsevasta korkeasuhdanteesta ja Tanskan akuutista työvoimapulasta. Kööpenhaminan ravintoloissa, tavarataloissa ja hotelleissa on tänään enemmän sääntö kuin poikkeus, että henkilökunta puhuu ruotsia. Siitä huolimatta tilastot kuitenkin osoittavat, että työpaikkamatkustaminen salmen yli on yleisintä korkeastikoulutettujen joukossa. Työpaikkamatkustajat ovat usein johto- tai IT-tehtävissä toimivia henkilöitä.
Virikkeitä Helsinki-Tallinna yhteistyölle?
Työmatkaliikenteen kasvu osoittaa, että yhteinen ruotsalais-tanskalainen työmarkkina-alue on syntymässä. Sitä myötä vaatimukset molempien maiden järjestelmien harmonisoimiseksi kasvavat. Tällä sektorilla on saavutettu paljon, mutta molempien maiden hallituksilla on edelleen pitkä lista ratkaistavia ongelmia esim. vero-, eläke-, työttömyyspäiväraha- ja sairasavakuutussektoreilla.
Vaikka alueen kehitys on luonnollisesti ensisijaisesti markkinavetoinen, alueen kehityspotentiaalin toteutuminen edellyttää yksityisen ja julkisen sektorin entistä parempaa yhteistyötä yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Raja-esteiden purkaminen on tässä yhteydessä erityisen tärkeää. Pohjoismainen työ jatkuu tälläkin sektorilla ja halua ongelmien ratkaisemiseksi näyttää olevan.
Molempien maiden hallitukset tietävät, että alueen menestys heijastuu kummankin maan kansalliseen hyvinvointiin.
Alueellinen, myös rajat ylittävä yhteistyö, sisältää dynamiikkaa, jota tarvitaan Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseksi globaalitalouden haasteissa. Juutinrauma on tästä hyvä esimerkki ja se voisi hyvin toimia mallina ja inspiraation lähteenä Helsingin ja Tallinnan väliselle yhteistyölle ja ehkäpä myös yhteistyölle Pietarin suuntaan.
*) Finpro Seminar: Scandinavia in Focus - why Øresund? Helsinki 18.9.2007. Opening remarks by Eero Salovaara, Ambassador of Finland to Denmark.