Itävallan talous toipuu euroalueen ongelmista huolimatta

Itävallan talous on toipunut kriisistä yllättävänkin nopeasti päävientimaa Saksan vedon ansiosta. Ennuste vuodelle 2011 on 2,2,%. Aasian kasvu heijastuu Itävaltaan Saksan kautta, ei niinkään suoraan Itävallan oman viennin kautta. Euroalueen ongelmat eivät nykyisellään näy Itävallan taloudessa, mutta tilanne muuttuisi, jos esim. Italia ajautuisi ongelmiin.

Eurolueen ongelmat eivät ole heijastuneet Itävaltaan

Itävallan talous on toipunut kriisistä yllättävänkin nopeasti päävientimaa Saksan vedon ansiosta. Ennuste vuodelle 2011 on 2,2,%. Aasian kasvu heijastuu Itävaltaan Saksan kautta, ei niinkään suoraan Itävallan oman viennin kautta. Tämä kehitys vahvistaa Itävallan metalliteollisuuden (erityisesti teräs) ja autoteollisuuden sopimusvalmistajien asemaa. Näillä aloilla onkin jo palattu kriisiä edeltävän ajan kasvulukuihin, vaikka yleisesti ottaen taloudessa palautuminen on vielä kesken

Euroalueen ongelmat eivät aiheuta merkittäviä ongelmia Itävallan taloudelle, koska ao. laskusuhdanteeseen juuttuneet maat eivät ole tärkeitä kauppakumppaneita. Jos sen sijaan kriisi laajenisi esim. Italiaan, ongelmat näkyisivät Itävallan viennissä ml. palveluviennissä Italiaan. Ongelmia voi toki muutenkin välittyä Saksan kautta. Tukipakettien suhteen Itävalta seurannee Saksan linjaa.

Itävallan kriisikestävyyttä on tukenut hyvin toimiva sosiaalipartnerijärjestelmä, mikä edesauttoi kompromissien saavuttamista vaikeina aikoina. Yksityinen kysyntä pysyi kriisin aikana kohtuullisella tasolla (tätä tosin tukivat mm. veronalennukset,
joihin Itävallassa ryhdyttiin kriisin keskellä vuonna 2009).

Pankkisektori on selvinnyt myrskystä myös verrattain pienin kolhuin. Teollisuus- työpaikkojen määrä Itävallassa on viennin tervehtymisen myötä kääntynyt kasvuun. Pahimmillaan työttömien määrä kasvoi kriisin aikana 80.000 työttömällä työnhakijalla, joista 20.000 on edelleen vailla töitä. Itävallan työttömyysaste on silti matalampi verrattaessa Pohjoismaihin, joista Tanska tosin erottuu matalamman työttömyyden maana.

Talouden rakenteet terveet

Itävallan valtiontalouden velkaantumisaste on ylittänyt 70%. Muutaman prosenttiyksikön luokkaa oleva vuosittainen velkaantumisvauhti on silti kuitenkin kohtuullinen kansainvälisessä vertailussa. Toisaalta valtio joutunee kirjaamaan velkaportfolioonsa mukaan rata- ja tieinfrastruktuurihankkeista aiheutuneet valtionyhtiöiden miljardiluokan velat. Näitä ei ole aiemmin EU-sääntöjen vuoksi voitu sisällyttää budjettiin.

Alijäämän, joka tänä vuonna jäänee Maastrichtin rajan vaiheille, arvioidaan laskevan tasaisesti lähivuosina. Verotulojen kasvu on tuonut alkuvuonna valtion kirstuun lisätuloja ja talouden tasapainoon on vaikuttanut suotuisasti myös valtion menojen arvioitua matalampi taso. Hallituksen säästöohjelma on laadittu useammalle vuodelle.

Itävallassa talouden rakenteet ovat terveet ja keskipitkän aikavälin taloussuunnittelu toimii hyvin.  Itävallan politiikasta on kuitenkin tullut varsin populistista, mikä vaalien lähestyessä (2013) voi tarkoittaa keskustelun viriämistä mm. uusista tuloverokevennyksistä.

Uudistusprosessit etenevät hitaasti
 

Erilaisten uudistusprosessien eteenpäin viemiselle Itävallassa ei ole suuria mahdollisuuksia. Tärkeänä pidettyä koulutusuudistusta jarruttavat ideologiset syyt  ja yleensäkin perinteisten valtapuolueiden vallan heikentyminen. Reformitarpeita koulutusjärjestelmässä on kuitenkin joka tasolla ala-asteesta yliopisto-opetukseen. Uudistuksissa on kysymys myös rahasta.

Eläkejärjestelmän rahoituksen suhteen tilannearviot vaihtelevat. Toisaalta rahoituksen katsotaan olevan kriisissä, järjestelmän katsotaan olevan pohjimmiltaan kunnossa, vaikka se tarvitseekin totta kai aika ajoin säätöä, ja rahoitusongelman johtuvan
työllisyyden heikentymisestä talouskriisin aikana eikä siitä, että suuri määrä ihmisiä olisi hakeutunut varhaiseläkkeelle.

Terveydenhoitojärjestelmään Itävallassa käytetään enemmän julkisia varoja kuin Pohjoismaissa, mutta vanhustenhuoltoon satsataan puolestaan suhteellisesti huomattavasti vähemmän. Tässä onkin Itävallassa vielä paljon kehitettävää.

Julkisuudessa on peräänkuulutettu erityisesti liittovaltion ja osavaltioiden välistä työnjakoa koskevaa hallintouudistusta. Suurin ongelma ao. prosessissa on nimenomaan kiista toimivaltuuksista, joka on heijastunut esim. keskusteluun osavaltioiden ja liittovaltion määräysvallasta esim. opetustoimen osalta. Mitä hallintouudistukseen muuten tulee, uudistustarve liittovaltiotasolla ei ole
suuri (vaikka toisaalta osavaltiotasolla tehtävää riittää). Esim. virkamiesten osuus (n. 15%) työllisistä on Itävallassa huomattavasti pienempi kuin Pohjoismaissa.

Pankkisektorin riskit löytyvät Itä-Euroopassa
 

Itävaltalaispankeilla on huomattavia riskejä Itä-Euroopan markkinoilla, suurimpina ongelmamaina Ukraina, Unkari, Romania ja Kroatia, senkin jälkeen kun EU ja IMF tukivat eri Itä-Euroopan maita 50 mrd eurolla. Pankkien n. 220 mrd euron lainat (>70% Itävallan BKT:sta), joista valta-osa on valuuttalainoja, ovat edelleen riski, jos alueella ilmenee uusia ongelmia. Itävaltalaispankkien oman pääoman taso on 8-9%:n tasolla ja valtio on myöntänyt pankeille pääomatukea aiemmin 5,7 mrd euron arvosta. Basel III –säännösten toimeenpanosta ei aiheutune merkittäviä ongelmia, koska siirtymä- säännökset antavat toimeenpanolle runsaasti aikaa.