Itävallan ajankohtaiset talousnäkymät
Itävallan talous painuu tänä vuonna lievään taantumaan. Ensi vuodelle odotetaan maltillista kasvua.
Alentunut ostovoima, korkeat energianhinnat ja korkeat korot ajavat Itävallan talouden lievään taantumaan tänä vuonna, arvioi Itävallan taloustutkimusinstituutti WIFO (Österreichisches Institut für Wirtschaftsforschung) ennusteessaan 6.10. BKT:n odotetaan supistuvan 0,8 prosenttia. Viime vuonna talous kasvoi voimakkaasti, 4,8 prosenttia, erityisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla, kun pandemiarajoituksista luovuttiin ja matkailusektori piristyi.
Ensi vuonna reaalitulojen kasvun ja maailmankaupan vilkastumisen odotetaan kääntävän talouden 1,2 prosentin kasvuun. Rakennusalalla taantuman sen sijaan odotetaan voimistuvan, WIFO arvioi.
Itävallan valtiovarainministeriön mukaan inflaatio olisi tänä vuonna 7,7 prosenttia ja ensi vuonna 4 prosenttia. Viime vuonna ennen kaikkea korkeat energian hinnat ajoivat inflaation ennätykselliseen 8,6 prosenttiin. Inflaation seurauksena reaalipalkat ovat kutistuneet.
Työttöminä arvioidaan tänä vuonna olevan 6,5 prosenttia työvoimasta, eikä ensi vuodelle odoteta suurta muutosta. Vaikka avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt, taloudellinen laskusuhdanne ei ole juurikaan näkynyt työmarkkinoilla. WIFOn mukaan työmarkkinoiden vakautta selittää osaltaan koronapandemiaa seurannut työtuntien väheneminen henkeä kohti. Pandemian seurauksena osa-aikatyötä tekevien osuus työvoimasta kääntyi nousuun. Lisäksi näyttäisi siltä, että yritykset pyrkivät pitämään kiinni työntekijöistään välttääkseen kalliit rekrytointiprosessit talouden kohentuessa.
WIFO odottaa tavaroiden kysynnän kasvavan ensi vuonna, jolloin maailmantalouden vanavedessä myös tuotanto Itävallassa elpyy. Teollisuuttakin vahvempana talouden veturina toimivat kuitenkin kotitaloudet, joiden reaalitulot kasvavat voimakkaasti viipeellä voimaan tulevien palkan-, eläkkeiden ja sosiaalitukien inflaatiokorotusten seurauksena. Itävallan työehtosopimusneuvotteluissa palkankorotuksiin sisällytetään edellisen vuoden inflaatio.
Tullin tietojen mukaan vuonna 2022 Suomen Itävallan-tuonnin arvo oli yli 907 miljoonaa (1 % koko tuonnista), viennin arvo 590 miljoonaa (0,7 % viennistä).
Budjetti jää tulevina vuosina alijäämäiseksi
Itävallan valtiovarainministeri Magnus Brunner esitteli lokakuussa ensi vuoden budjettiesityksen. Hän painotti satsauksia lastenhoitoon, tutkimukseen, turvallisuuteen ja talouden vihreään siirtymään.
Budjetista tulee lähivuosinakin alijäämäinen: tänä vuonna vaje on 20,9 miljardia euroa, ja ensi vuonna sen odotetaan olevan 19,7 miljardia euroa eli 2,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. EU:n Maastrichtin sopimuksen mukaan talouden vuotuinen alijäämä saa olla enintään kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Koronapandemiasta selviytymiseksi ja inflaation hillitsemiseksi tarkoitetut tukipaketit kasvattivat Itävallan velkatasoa huomattavasti. Ennusteiden mukaan valtion velkasuhde pysyisi yli 76 prosentissa vuoteen 2027 asti, eli näin ollen Itävalta pysyisi kaukana EU-maiden sopimasta 60 prosentin ylärajasta. Viime vuonna Itävallan julkinen velka oli 78,4 prosenttia BKT:stä.
Itävalta on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Tällä hetkellä tavoitteen saavuttamisesta ollaan jäämässä jälkeen. Oikeistokonservatiivisen kansanpuolue ÖVP:n ja vihreiden muodostamalla hallituksella on ollut vaikeuksia saada ilmastolakinsa etenemään.
Naiset suosivat osa-aikatyötä
OECD:n lokakuussa julkaiseman arvion mukaan Itävalta jää jälkeen Euroopan kärkimaista digitalisaatiossa ja nopean laajakaistan saatavuuden takaamisessa. Järjestö kiinnittää huomiota myös muun muassa väestön ikääntymiseen, joka tulee vähentämään työvoimaa viidellä prosentilla vuoteen 2040 mennessä ja uhkaa pahentaa jo nyt koettua työvoimapulaa. Ikääntyminen kasvattaa myös eläkemenoja ja rasittaa terveydenhuoltoa.
Itävallassa naisten työllisyysaste oli viime vuonna 70 prosenttia (miehillä 78 %), mutta naisista jopa 50,7 prosenttia teki osa-aikatyötä (miehistä 12,6 %). Tilannetta selitetään muun muassa lasten päivähoidon heikommalla saatavuudella. Suomessa naisten ja miesten työllisyysasteissa ei Tilastokeskuksen mukaan ollut viime vuonna enää kuin 0,1 prosenttiyksikön ero (73,8 vs. 73,9 prosenttia). Suomalaisnaisista 23 prosenttia teki osa-aikatyötä vuonna 2022 (miehistä 11,3 %).
Teksti: Ilona Vihonen