Islannin talous; syksy 2006
Islannin talouden voimakas nousu on jatkunut. Islantilaisten investoinnit ulkomailla edelleenkin lisääntyneet. Toisaalta kruunun kurssin voimakkaat vaihtelut tuoneet mukanaan epävarmuutta rahamarkkinoille. Pienen maan taloudellinen aktiviteetti herättää edelleen huomiota; varojen alkuperää ihmetellään. Suomi saanut osansa investoinneista.
Islanti on elänyt nykyisen ja kolme viimeistä vaalikautta hallinneen koalition ajan voimakkaan taloudellisen kasvun aikaa. Kotitalouksien ostovoima on noussut muutaman vuoden aikana peräti 60 prosenttia. Merkittävimpänä syynä talouden nousuun on ulkomaisen toiminnan raju kasvu. Tätä kuvaa se, että pelkästään Britanniassa ja Norjassa toimivissa islantilaisten omistamissa yrityksissä arvioidaan työskentelevän noin 100 000 työntekijää.
Taloudessa ylikuumenemisen merkkejä
Toisaalta talouselämässä on pitkään näkynyt ylikuumenemisen merkkejä vuosikasvun pysytellessä viimeiset vuodet 6 prosentin tuntumassa ja inflaation noustua tänä vuonna jo 8:aan prosenttiin. Työttömyysaste on toisaalta ollut varsin alhaisessa yhdessä prosentissa. Ylikuumenemisen hillitsemiseksi keskuspankki on joutunut korjaamaan asteittain ohjauskoron määrää sen ollessa nyt ennätykselliset 13,75. Se on taasen myötävaikuttanut kruunun suhteettoman korkeaan kurssiin samalla vaikeuttaen vientiteollisuuden asemaa. Eri luottolaitosten näkemykset ovat lisäksi aiheuttaneet epävarmuutta finassimarkkinoilla ja luottamuksen olennaiseen heikentymiseen kruunun suhteen.
Huomionarvoista on myös se, että Islannin pörssissä heijastuvat samat taloutta leimanneet rajut muutokset. Vuoden 2006 alussa Islannin pörssiyritysten yhteenlaskettu markkina-arvo oli noin 20 miljardia euroa vastaten 186 prosenttia maan BKT:sta. Vertailun vuoksi vastaava luku on Suomessa 125 prosenttia. Markkina-arvoltaan suurimmat yritykset ovat pankkeja, joiden osuus pörssistä on runsas puolet. Seuraavat ovat lääke-, palvelu- ja vähittäiskaupan yrityksiä. Kalastusalalla toimivien yritysten osuus on yllättävän vähäinen.
Elinkeinoelämän kiinnostus euroon ja EU-jäsenyyteen lisääntynyt
Epävakaa kruunun kurssi on lisännyt elinkeinoelämän kiinnostusta euroon ja sitä myötä EU-jäsenyyteen. Tästä syystä edellinen pääministeri Asgrimmsson katsoikin aiheelliseksi esittää kesällä Islannin oloissa huomiota herättäneen ennustuksensa Islannin jäsenyydestä ennen vuotta 2015. Nykyinen pääministeri Geir Haarde on asettanut sanansa jäsenyydestä varovaisemmin ja todennut, ettei näköpiirissä ole syitä, jotka puolustaisivat mahdollisen jäsenyyden antamia taloudellisia ja poliittisia etuja. Hallituksen talouspoliittisena linjauksena on paremmin eräänlainen Sveitsin mallin tavoittelu.
Kaikesta huolimatta Islannin talouden perustan arvioidaan olevan vahvan ja tasapainottoman tilan väliaikaisen. Muutokseen johtaa väistämättä vireillä olevien jättimäisten voimala- ja teollisuushankkeiden päättyminen ja muuttuminen valuuttatuloja tuoviksi. Tällöin pelkästään alumiinin vienti tulee kaksinkertaistumaan ja merkitsevän siten lähes 40 prosentin osuutta kokonaisviennistä. Tämä tulee kompensoimaan jatkuvasti vähentyvän kalastusteollisuuden merkitystä. Kalatuotteiden osuus on tätä nykyä noin 60 prosenttia kokonaisviennistä. Toisaalta kalastuselinkeino edustaa vain 10 prosenttia BKT:sta.
Pienen maan taloudellinen aktiviteetti herättää huomiota
Millä tavoin sitten selittyy Islannin talouden ja siihen liittyvien ulkomaisten investointien varsin nopea kasvu on kysymys, joka eri tahoilla säännönmukaisesti esitetään. Selityksenä on useissa yhteyksissä tarjottu jopa rahanpesumallia ja erityisesti hämäriä venäläisvaroja. Tämän islantilaiset viranomaiset ovat säännönmukaisesti jyrkästi kiistäneet pötypuheina ja kateellisuutena. Tosiasiassa investointien mittava hyökyaalto perustuu rahoitusmarkkinoiden vapautumiseen, maan perinteiseen varallisuuteen ja omien markkinoiden pienuuteen. Suurin osa investointivaroista on saatu Islannin koko huomioiden valtaisista eläkerahastoista, joiden yhteenlaskettu koko ylittää maan bruttokansantuotteen.
Vertailun vuoksi todettakoon, että Islannin eläkerahastoissa on per capita enemmän rahaa kuin Norjan jättimäisessä öljyrahastossa. Merkittävä rooli islantilaisyritysten kansainvälistymisessa on ollut myös pörssillä. Rahaa on kerätty sekä osakeanneista että onnistuneista omistusjäjestelyistä. Investoinnit ovat kohdentuneet islantilaisille tuttuihin, vähäisen riskin maihin kuten Britannia, Pohjoismaat ja Yhdysvallat.
Talous kovassa kasvussa
Islanti on ollut viimeiset vuodet yksi Euroopan nopeimmin kasvavista talouksista. Vuosina 1996-2003 maan BKT kasvoi keskimäärin 3,9 prosenttia vuodessa kun euroalueella vastaava luku oli 2,1 prosenttia. Vuosien 2004-2006 vuosikasvuksi on arvioitu 5,5 prosenttia euroalueen jäädessä hieman yli kahteen prosenttiin.
Yleistä talouskasvua on rahamarkkinoiden vapautumisen ohella myös nopeuttanut Islannin jäsenyys Euroopan talousalue ETA:ssa vuodesta 1994 alkaen, mikä on mahdollistanut maalle merkittäviä taloudellisia etuuksia ilman EU-jäsenyyttäkin.
Investoinnit Suomeen
Osansa Islannin talouskasvusta on saanut myös Suomi, jossa eritoten Finnair on kiinnostanut investoijia. Islantilaisten omistus on tällä hetkellä yrityksestä noin 21 prosenttia. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että samat omistajatahot ovat myös Icelandairin takana. Liikepankki Kaupthingin sijoittuminen Helsinkiin yli sadan työntekijän voimin kuvaa myös islantilaisten vahvaa uskoa suomalaisiin rahamarkkinoihin.
Suomen suurlähetystö, Reykjavik