Islamilainen rahoitus: uusi keino Pohjois-Afrikan talouskasvun nousuun?
Islamilaiset rahoituskäytännöt ovat kasvattaneet suosiotaan maailmalla viime vuosina. Suomessa rahoitusmalli on jäänyt vähäiselle huomiolle ja on siten melko tuntematon. Islamilaisten rahoitusmarkkinoiden kysyntä on kasvanut kansannousun kokeneissa arabimaissa muuttuneen poliittistaloudellisen ilmapiirin johdosta. Kansainvälisillä islamilaisilla pankeilla onkin halukkuutta osallistua varsinkin Egyptin avautuville markkinoille.
Vuosikymmenten ajan Egyptissä ei ollut juurikaan islamilaisia rahoituskäytäntöjä. Mubarakin hallinnon aikaan protektionistiset ja tarkoin valvotut rahoitusmarkkinat eivät mahdollistaneet markkinoiden avoimuutta. Markkinoita käytiin pääosin tietyn sisäpiirin keskuudessa. Lisäksi islamilaisesta rahoituksesta on Egyptissä huonoja kokemuksia 1980-luvun eräänlaisen ”pyramidihuijauksen” ajalta, jolloin tiettyjä talletuksia mainostettiin islamilaisina. Kun rahoitukset romahtivat, moni egyptiläinen menetti säästönsä ja islamilaisen rahoituksen maine tärveltyi pitkäksi aikaa.
Egyptiläisillä on kuitenkin paljon opeteltavaa säästämisestä ja sijoittamisesta. Kokemuksen puute on näkynyt uuden sukuk-lain ympärillä käydyssä keskustelussa. Pankkikulttuuri on egyptiläisille edelleen melko vierasta, vain noin 10 prosenttia kansalaisista omistaa pankkitilin, eikä monikaan ole tottunut säästämään saatikka sijoittamaan. Ylimääräiset punnat onkin talletettu kirjaimellisesti kätkettynä omien patjojen alle. Tähän asti islamilaisten rahoituslaitosten vaikutus maassa on ollut hyvin pienessä roolissa, sillä rahoitusten osuus on vain noin viisi prosenttia maassa.
Islamilaisten rahoituskäytäntöjen juuret juontavat 1960-luvulle, jolloin rikkaiden muslimien keskuudessa kiinnostuttiin sijoittamaan ”oikeaoppisesti”, - toisin sanoen noudattaen islamin uskontoa. Kuitenkin nykymuotoisten sukuk-lainojen, eli sharia-myönteisten joukkovelkakirjojen historia on vielä melko nuori. Vuonna 2001 Malesiassa asetettiin ensimmäinen nykymuotoisten sukuk-velkakirjojen anti. Malesiasta onkin tullut sukuk-markkinoiden keskus vastaten lähes 40 prosentista sukuk-lainojen maailmanmarkkinoista. Malesian taloudenkasvulle yhtenä tekijänä perustellaan nimenomaan sukuk-lainojen onnistunutta toteutusta.
Sijoittajat heränneet myös Euroopan muslimikeskuksissa
Islamilainen rahoitus on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Sharia-myönteisten talletusten arvo on jo yli 1000 miljardia (US) dollaria. Markkinoista suurin osa on Aasiassa, mutta Lähi-idän markkinat ovat kasvussa. Eräissä Aasian ja Tyynenmeren maissa on muutettu lainsäädäntöä mahdollistamaan islamilaisen rahoituksen kaupankäynti. Myös Euroopassa on herätty osallistumaan sukuk-markkoinoille. Varsinkin suurissa muslimiväestön omaavissa maissa (Turkki, Saksa, Iso-Britannia ja Ranska) sukuk-sijoitukset ovat kasvattaneet osuuttaan markkinoista.
Mitä Sukuk ja islamilainen rahoitus käytännössä tarkoittavat?
Sukuk on arabiankielellä monikkomuoto kauppakirjasta, mikä pyrkii noudattamaan sharian oppeja. Shariaa on tulkittu siten, että korkojen käyttö sekä muut pankkikäytännöt, joissa yksittäisen ihmisen taloudellista tilannetta voidaan hyväksikäyttää, ovat kiellettyjä. Toisaalta varoja ei käytetä toimintaan, mikä on tulkittavissa paheelliseksi tai muuten uskonnon oppien vastaisena, kuten alkoholi, sianliha sekä epäsiveellinen viihde.
Sukuk-sijoitukset toimivat osittaisomistus-tyyppisesti. Markkinoiden yleisimmät sukuk-mallit ovat murabahah (”velka”), musharakah (”liiketoimi”, lähellä PPP-mallia), ijarah (”varallisuus”), istisna’a (”projekti”) ja istithmar (”sijoitus”).
Sukuk-sijoituksia mainostetaan uutena ja edullisempana menetelmänä valtion budjettivajeen paikkaamisessa tarjoamalla velkakirjoja sijoittajille samalla hajottaen riskiä ja jakaen voittoja sijoittajien kesken. Sukuk-mallissa velkakirjan ostaja osallistuu julkisomisteisten kohteiden rahoittamiseen ja toimii siten väliaikaisesti osakkaana ja osittaisomistajana kohteissa. Lainasopimusten päättyessä omistajuus palaa alkuperäiselle omistajalle, joten omistajuus on korkeintaan väliaikaisesti ”vuokralla”.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei rahoittajilla olisi vaikutusta sijoituskohteisiin. Sijoitukset toimivat riskienjakamisperiaatteella, eli vastuu jaetaan kollektiivisesti sijoittajien kesken. Voitot ja tappiot jaetaan sijoitusosuuksien mukaisesti sijoittajien kesken. Jokaisessa velkakirjassa on määritelty erikseen vastuunjakoperiaatteet.
Egyptin malli
Uusien rahoitusmekanismien- ja lähteiden kartoittaminen on tärkeää Egyptille. Valtio pyrkii löytämään uusia rahoituslähteitä rahoittamaan maan kasvavaa budjettivajetta. Länsimaiset rahoitukset (varsinkin MF-lainapaketti ja sen yhteydessä odottavat noin 15 miljardin dollarin rahoitukset) eivät riitä kattamaan valtion budjettivajetta. Lisäksi muuttuneessa poliittisessa ilmapiirissä kiinnostus länsimaalaisen rahoituksen vaihtoehdoista, tai vähintäänkin vastapainosta on kasvanut.
Egyptissä on ollut haluttomuutta islamilaisten rahoitusmekanismien käyttöön vuosikymmenten ajan. Uuden hallinnon aikana tilanne on kuitenkin selvästi muuttunut. Tällä hetkellä ollaankin viimeistelemässä lakia, mikä mahdollistaa valtiovarainministeriölle ja valtio-johtoisille hallintoelimille laskea liikkeelle islamilaisia velkakirjoja, toisin sanoen sukuk-lainoja, julkisomisteisista hyödykkeistä.
Tärkein yksittäinen instrumentti
Lakialoite on ensimmäisiä konkreettisia esimerkkejä muslimiveljeskunnan hallinnon, eli presidentin ja valtapuolue Freedom and Justice Partyn (FJP) islamilaisen arvomaailman painotuksesta talouspolitiikan uudistuksessa. Rahoituksen koetaan olevan lähempänä islamilaista arvomaailmaa ja osaltaan muuttamassa maan käytäntöjä lähemmäksi sharian oppeja. FJP-puolueen omassa talousohjelmassa sukuk-lainat on määritelty tärkeäksi tekijäksi talouden elvyttämisessä. Vastikään nimitetty uusi valtiovarainministeri Al-Morsi Al-Sayed Hegazi on akateemiselta taustaltaan islamilaisen rahoituksen professori, joten on odotettavissa että sukuk-lainat tuodaan markkinoille pian.
Presidentin kansliasta on ilmoitettu tavoitteeksi kasvattaa islamilaisen rahoituksen osuutta nykyisestä viidestä prosentista jopa 55 prosenttiin kuluvan presidenttikauden aikana. Tässä suurin yksittäinen instrumentti olisi nimenomaan sukuk-lainat. Egyptin markkinoiden arvon arvioidaan olevan noin 100 miljardia Egyptin puntaa. Arvo saattaa kuitenkin nousta lähivuosina merkittävään kasvuun uusien instrumenttien avulla. Lisäksi yhtenä FJP:n talouspoliittisena tavoitteena on ”kasvattaa” egyptiläiset säästämään ja sijoittamaan. Pääministeri onkin todennut, että islamilaista arvomaailmaa noudattavat
rahoitusmallit herättäisivät kansalaisia juuri näihin toimiin.
Keskustelussa myös kritiikkiä
Sukuk-laki on herättänyt paljon keskustelua Egyptissä. Egyptissä ei ole kokemusta islamilaisista rahoitusmalleista, mikä on ollut yksi keskeinen syy erilaisille tulkinnoille ja oletuksille rahoitusmallin puolesta ja sitä vastaan. Korkea-arvoiset uskonnolliset tahot, kuten Al-Azhar, sekä eräät opposition edustajat ovat vastustaneet lakia kahdesta pääasiallisesta syystä. Sijoitusten ei uskota olevan sharian mukaisia ja toisaalta niiden uskotaan vaarantavan valtion suvereniteettia julkisomisteisen omaisuuden hallinnassa. Eräs kriitikoiden argumentti lakiehdotusta vastaan on ollut huoli Egyptin julkisomisteisten varojen lipumisesta ulkomaisten sijoittajien käsiin.
Sukuk-laki palautettiin valmistelevalle taholle Al-Azharin vastustaessa luonnosta. Tämä on samalla esimerkki uuden perustuslaissa esitetystä painotuksesta Al-Azharin asemaan päätöksenteossa. Merkittävimmät muutokset sukuk-lakiin liittyivät epäselvään määritelmään julkisomisteisten kohteiden rajauksesta sekä yksityisiin että julkisiin omaisuuksiin. Lakiin sisällytettiin rajaus jättää ”kansalaisten omistamat” omaisuudet, kuten tiet ja sillat, pois lainojen sijoituskohteista.
Joka tapauksessa sukuk-sijoituksia pyritään käyttämään valtion investointien uusina rahoituslähteinä, joita maa ehdottomasti kaipaa. Lainat olisivat merkittävästi edullisempia valtiolle kuin nykyinen käytäntö, jossa pankit käyttävät häikäilemättä tilannetta hyväksi kiskomalla kestämättömän korkeaa korkoa, joka on tällä hetkellä jopa yli 16 prosenttia! Lisäksi lainan kokonaiskustannukset jäisivät alhaisemmiksi kuin traditionaalisilla lainoilla edellä mainitun yhteisvastuun ja jakoperiaatteen johdosta.
Vaikutukset hallintarakenteeseen
Islamilaisuudella ei arvella olevan lopulta kovin merkittävää roolia käytännössä, mutta toisaalta islamilaisen kulttuurin korostuksella pyritään miellyttämään vallassa olevia islamisteja. Lakia valvoisi itsenäinen taho, joka varmistaisi sijoitusten noudattavan sharian oppeja. Tällä päättävällä taholla olisi erittäin suuri vastuu, sillä se toimisi käytännössä sharian noudattamisen tulkitsijana ja olisi vahvasti vaikuttamassa julkisten omistusten hallintarakenteeseen.
Maksimiaika sukuk-lainoille on 60 vuotta, jonka jälkeen omistus palautuu viimeistään takaisin valtiolle. On kuitenkin periaatteessa mahdollista, että valtio ei pysty maksamaan alkuperäistä lainaa takaisin sijoittajalle, jolloin omistus siirtyisi sijoittajille. Virallisesti on todettu tilanteen olevan erittäin epätodennäköistä ja tarvittaessa lainat palautettaisiin ottamalla uutta velkaa. Tämä mahdollisuus jättää kuitenkin porsaanreiän valtion omistusten lipumisesta yksityisille sijoittajille, jotka voivat kaiken lisäksi olla ulkomaalaisia.
Parannusta myös yksityissektorin lainamarkkinoille
Suunnitelma ensimmäisten sukuk-lainojen myynnistä on kolmivaiheinen. Ensimmäiseksi tavoitellaan yksityisiä egyptiläisiä ja tämän jälkeen muita maassa (ja ulkomailla) asuvia egyptiläisiä sijoittajia. Vasta tämän jälkeen vuorossa olisivat ulkomaiset sijoittajat. Varsinkin Persianlahden pankkien sijoituksia on odotettavissa Egyptiin. Valuuttana tulee olemaan Yhdysvaltain dollari, euro tai näiden yhdistelmä.
Alkuvaiheessa velkakirjojen arvo olisi noin 2 miljardia dollaria. Sukuk-talletuksilla olisi siten vaikutuksia myös ulkomaisiin valuuttavarantoihin, jotka ovat olleet jo pitkään huolestuttavan matalalla tasolla. Sukuk-lainojen avaaminen voisi helpottaa valtion rahoitusvajeen lisäksi epäsuorasti yksityissektoria, sillä se on jäänyt jalkoihin Egyptin lainamarkkinoissa. Valtio on joutunut lainaamaan pankeilta järkyttävän suurilla koroilla, eikä pankeilla ole ollut kiinnostusta yksityisten yritysten lainoista. Tämä on jättänyt yksityissektorin hyvin epäedulliseen tilanteeseen, mistä on koitunut suuri haitta ottaen huomioon pk-yritysten merkityksen maassa (vastaa enemmistöä maan tuotannosta ja työvoimasta).
Tulevaisuudessa valtion ei olisi otettava enää kalliita lainoja pankeilta. Samalla pankit joutuisivat keskittymään yrityssektorin lainoihin pakottaen laskemaan korkotasoa, mikä tekisi lainamarkkinoista nykyistä tehokkaammat.
Vaikutukset alueen taloussuhteisiin
Rikkailla Persianlahden mailla on suurta kiinnostusta toimia Pohjois-Afrikan maissa taloudellistentai poliittisten tavoitteiden vuoksi. Mailla on kuitenkin hyvin erilaiset pyrkimykset ja yhteistyökumppanit. Qatar on toiminut näkyvästi Pohjois-Afrikassa tapahtuneiden kansannousujen jälkeen. Tukea on osoitettu sekä poliittisesti että taloudellisesti varsinkin muslimiveljeskunnan ja muiden islamistien kannattajille.
Toisin ovat toimineet kansannousulta toistaiseksi säästyneet Arabiaemiraatit, Saudi-Arabia, Kuwait ja Bahrain. Maat epäröivät yhteistyötä muslimiveljeskunnan kanssa ja ovat pitäytyneet konservatiivisemmassa linjassa seuraten huolestuneena muslimiveljeskunnan nousua peläten tapahtumaa omissa maissaan. Qatar on loistanut julkisuudessa tarjoamalla välitöntä apua Egyptin rahoitusvajeeseen talletuksien sekä suorien sijoitusten muodossa. Viimeisimmät toimet tammikuulta 2013 ovat nostaneet suorien avustusten määräksi miljardi (dollaria) sekä neljä miljardia talletuksina Egyptin keskuspankkiin.
Jälkimmäinen erä on enemmänkin vain väliaikaista talletusta Egyptissä, eikä todellista uutta sijoitusta. Talletuksilla kuitenkin paikataan väliaikaisesti maan valuuttavarantojen romahdusta. Lisää sijoituksia Qatarista on tulossa. Sijoitusten yhteisarvoksi on mainostettu 18 miljardia dollaria, josta noin 10 miljardin osuus olisi Port Saidin alueelle ja kahdeksan miljardia Punaisen meren turistialueille. Näiden lisäksi qatarilaisilla on tavoitteita osallistua muun muassa maiden suuriin vedenjakelujärjestelmähankkeisiin.
Qatarilaiset sijoitukset kasvussa
Viimeksi mainitussa suomalaisillakin olisi tarjottavaa, mutta egyptiläis-qatarilaisten kauppasuhteiden kanssa ei voi kilpailla tällä hetkellä monikaan maa. Qatarilaisia yrityksiä on maassa tällä hetkellä hieman yli 1000, joiden yhteisarvo on reilut 500 miljoonaa dollaria. Taannoisella vierailullaan Egyptissä Qatarin pääministeri lupasi tukea Egyptiä taloudellisessa ahdingossa. Qatar ei hylkää Egyptiä eikä anna maan ajautua vieläkin pahempaan talousahdinkoon, josta olisi negatiivista vaikutusta koko MENA-alueen markkinoille.
Jopa traditionaalisesti hyvät suhteet saudien kanssa kalpenevat uusien qatarilaisten sijoitusten varjossa. Saudi-Arabia on edelleen suurin sijoittaja arabimaista (ja toiseksi suurin koko maailmassa) Egyptissä, lähes 3000 projektin yhteisarvo on arviolta 5,7 miljardia dollaria. Maiden välisen kaupan arvo on lähes 5 miljardia dollaria. Saudit tähyävät tiiviimpään yhteistyöhön muun muassa veden ja rahtitavaran kuljetuksen edistämisestä maiden välillä. Lisäksi uudistuvan energia, turismi, rakennusala, maatalous, teollisuus sekä palvelut ovat saudien sijoitusten kohteina.
Arabiemiraateilla on tärkeä asema sekä Egyptin ulkomaankaupassa että ulkomaisissa sijoituksissa.Kuwait ja Bahrain ovat Egyptissä tärkeitä sijoittajia, mutta maiden välinen kauppa ei ole yhtä merkittävää ja on ollut aikaisemmin pienempää kuin esimerkiksi Suomen ja Egyptin välinen ulkomaankauppa.
Omistajuuskysymykset
Qatarilaisten ja saudien vaikutus maassa on jo nyt merkittävässä asemassa ja monella on huolia maiden vahvemmasta omistajuudesta Egyptissä. Suurten kauppasopimusten takana oletetaan olevan myös poliittisia tavoitteita. Villeimmissä huhuissa on pelätty ulkomaisten, ennen kaikkea qatarilaisten, ”vuokraamisesta” Suezin kanavaa, pyramideja tai jopa Niiliä.
Qatarin sekä Saudi-Arabian taloudellisten sijoitusten ja yhteistyön lisäksi mailla on merkittävä vaikutus egyptiläisessä mediassa. Suositut qatarilaiset Al-Jazeera Mubasher Masr (Egyptin oma AlJazeeran TV-kanava), Al-Tahrir (lehti ja tv-kanava) sekä myös verkossa toimivalla Onislam (entinen islamonline) ovat suosittuja maassa. Lisäksi saudi-emiraatti-yhteisomisteinen Al-Arabiya (TV-kanava) on näkyvä media Egyptissä. Saudi-Arabialla on hieman toisenlainen strategia maassa. Saudien sanotaan rahoittavan erilaisia median edustajia, eikä suoraa vaikutusta osata välttämättä aina huomata. Lisäksi saudien tiedetään toimivan rahoittajina muun muassa salafisteille, jotka ovat nousseet vaikutusvaltaisemmiksi ulkomaisen tuen kautta.
Alueen markkinat kiinnostavat
Islamilaisten rahoitusmallien avaamisella tulee olemaan vaikutuksia de facto ulkomaisten arabimaiden sijoituksiin ja vaikutusvaltaan Egyptissä. Sekä saudi-arabialaisilla että qatarilaisilla rahoituslaitoksilla on suuri kiinnostus Egyptin markkinoille, sekä laajemminkin Pohjois-Afrikan alueelle. Molempien
maiden pankkien tavoitteet ovatkin kasvattaa merkittävästi osuuttaan maissa jo lähivuosien aikana.
Egyptiläisillä on epävirallisten lähteiden mukaan jo sovittu isoja rahoitussopimuksia arabimaiden kanssa. Pelkästään sijoitusmielessä markkinat koetaan potentiaalisiksi ja sijoitusten odotetaan olevan kannattavia. Muun muassa Islamilainen kehityspankki (IDB) on kohdentanut kuusi miljardia dollaria Egyptin potentiaalisille islamilaisille rahoitusmarkkinoille.
Uusi rahoitusmalli mahdollistaisi myös nykyisten pankkien muuttumisen islamilaisiksi rahoituslaitoksiksi. Tähän asti islamilaisille pankeille on rajattu mahdollisuus henkilökohtaisiin sijoituksiin, nyt tilanne avautuisi siis muillekin markkinoille. Samalla ulkomaisille islamilaisille pankeille tarjoutuisi mahdollisuus osallistua vahvemmin egyptiläiselle pankkisektorille. Persianlahden pankit ovatkin hankkineet vaivihkaa omistuksia egyptiläisistä pankeista viime aikoina myös epäsuorasti ostamalla omistuksia jo olemassa olevilta pankeilta. Esimerkkeinä Qatar National Bank (QNB), MENA-alueen suurin rahoituslaitos, hankki vajaan 80 prosentin omistuksen ranskalais-egyptiläisestä NSGB-Egyptistä loppuvuodesta 2012. Emirates National Bank of Dubai (NBS), Dubain suurin pankki, puolestaan hankki lähes täyden omistuksen ranskalaispankki BNP Baripaksen Egyptin pankkitoiminnasta.
Syvimmät ongelmat itse rakenteessa
Samalla kun Egyptissä ollaan tuomassa islamilaisia rahoitusinstrumentteja markkinoille, myös monessa muussa alueen maassa on suunnitteilla islamilaisen rahoituksen avaaminen. Varsinkin Libyan, Tunisian ja Sudanin potentiaalisille markkinoille odotetaan ulkomaisten (arabimaiden) merkittävää osallistumista.
Tosiasia kuitenkin on, että niin länsimainen IMF-paketti kytköksineen kuin ulkomaiset
(sekä kotimaiset) sukuk-lainatkin ovat lopulta vain eri muotoja valtion velan kasvattamisesta. Sukuk-lainat voivat helpottaa valtion lainataakassa hetkellisesti, mutta ne eivät poista Egyptin talouden suurimpia rakenteellisia ongelmia, mitkä liittyvät poliittisen vakauteen, talouspolitiikan uudelleenjärjestelyyn sekä ennen kaikkea uusien työpaikkojen luomiseen.
Tähän ongelmaan valtio joutuu vastaamaan jo lähikuukausina. Valtiolla ei kuitenkaan ole vaihtoehtoja, budjettivaje kasvaa edelleen ja päättämättömyys vain kasvattaa vajetta. Leikkaukset ja veronkorotukset tuovat mitä todennäköisimmin kansalaiset jälleen kaduille. Tulevat päätökset täytyykin pystyä perustelemaan kansalaisille ja osoittaa myös säästötoimista koituvia tuloksia kansantaloudelle. Pelkällä velanoton kasvattamisella Egypti ei tule talouskurimuksestaan selviämään.
Ramses Malaty