Havaintoja energia- ja konepajateollisuuden näkymiin Mumbaista käsin
Intian kaupan ja talouden sydän on edelleen Mumbaissa. Suomalaisyrityksistä perinteisillä vahvoilla aloilla toimineet suuremmat yritykset menestyvät, vaikka vero-ongelmat koskevat myös heitä. Uusien tulijoiden markkinoillepääsy edellyttää pitkäjänteisyyttä ja sitoutuneisuutta.
Energia- ja infrastruktuurihankkeissa suomalaisyrityksillä hyvät asetelmat ja kasvumahdollisuuksia. Myös julkisten hankintojen merkitys on suuri. Samoin potentiaalia on uusillakin aloilla kuten jäte- ja vesihuolto, lannoitteet, terveysteknologia ja lääketeollisuus.
Yleistä
Maan suurin kaupunki Mumbai on edelleen Intian kaupan ja talouden keskus. Yli kaksi kolmasosaa Intian kauppamerenkulusta ja samoin Intian talouteen tulevista pääomavirroista kulkee Mumbain kautta ja samalla alue vastaa edelleen neljänneksestä maan teollisuustuotannosta. Ohessa on esitetty muutamia havaintoja suomalaisyritysten näkymistä energia- ja konepajasektoreilla sekä osin myös biotaloudessa ja terveysteknologiassa.
Suomalaisyritysten toiminta Mumbain alueella – kuten Intiassa yleisemminkin – on melko kahtia-jakoista. Alueella on joko toimittu pitkään ja sitoutuneesti, paikalliseen tuotantoon, läsnäoloon ja kumppanuuksiin on investoitu tai vaihtoehtoisesti pyritty nopeaan kaupalliseen hyötyyn usein ilman jäsentynyttä liiketoimintamallia. Varsinaiset menestystarinat ovat kohtuullisen harvassa, mutta hyvää tulosta ja kasvua tekevät yritykset ovat pääosin ensin mainittuja pitkäaikaiseen läsnäoloon sitoutuneita suuryrityksiä. Valitettavasti suuresta osasta jälkimmäisen kategorian yrityksiä ei sittemmin kuulla enempää.
Sekä alueen intialaiset toimijat että suomalaisyritysten edustajat ovat todenneet oma-aloitteisesti lähes saman: uusia suomalaisyrityksiä ei alueella juuri näy, eivätkä silloin tällöin vierailevien yritysten hankkeet johda konkretiaan. Korkean tason intialainen elinkeinoelämän vaikuttaja on sanonut suoraan, että suomalaisten tulee olla halukkaita investoimaan, mikäli toivovat pääsevänsä alueen markkinoille.
Veroviranomaiset kaupan este numero 1
Lähes jokainen Intiassa toiminut suomalaisyritys on kohdannut eriasteisia ongelmia verotukseen liittyen. Intian jo sinänsä monimutkainen verotusjärjestelmä ja veroviranomaisten toiminnan ennakoimattomuus yhdistettynä korruptioon aiheuttaa vähintäänkin hidasteita ja lisäkustannuksia liiketoiminnalle. Pahimmassa tapauksessa verotuspäätöksiä muutetaan takautuvasti ja yrityksiltä vaaditaan mittaviakin lisäveroja. Useilla suomalaisyrityksillä onkin parhaillaan käynnissä olevia verokiistoja Intian viranomaisten kanssa.
Suunniteltu verouudistus siirtymisestä yhdistettyyn tavara- ja palveluveroon (Goods and Services Tax, GST) luo pohjaa verojärjestelmän yksinkertaistamiselle ja ennakoitavuuden lisäämiselle. Tosin tämä edellyttää sitä, että yksittäiset veroviranomaiset toimivat yhteismitallisesti ja läpinäkyvästi.
Julkiset hankinnat
Julkisten hankintojen merkitys erityisesti teknologiateollisuuden yrityksille on merkittävä. Tämä koskee kunnallistekniikkaa, liikenneinfrastruktuuria ja jatkossa entistä enemmän myös ns. Smart Cities – konseptin puitteissa kehitettäviä alueita.
Yhtenä julkisten hankintojen osa-alueena tulee huomioida Intian asevoimat, erityisesti merivoimat. Laivamoottorit ja sähköntuotto, nosto- ja kuormauslaitteet sekä muut teknologiaratkaisut aluksille ja satamiin vaikuttaisivat olevan pitkäaikainen ja kasvupotentiaalia omaava yhteistyöala nykyisten urakoiden lisäksi. Lisäksi maavoimien logistiikkahankkeet ja puolustushaarojen yhteiset tietoverkko- ja tietojärjestelmäratkaisut antavat mahdollisuuksia suomalaisille toimijoille, joilla on riittävä kapasiteetti tämän mittakaavan hankkeiden läpivientiin.
On myös huomioitava, että asevoimille toimitettujen tilausten suhteen verokiistat ja korruptio eivät ole juurikaan nousseet esille. Byrokratia, lupa- ja standardikysymykset ja kattavat testit leimaavat toki näitä kilpailutuksia vielä yksityissektorin asiakkaitakin enemmän.
Mahdollisuuksia myös jätteiden- ja vedenkäsittelyn sekä lannotteiden parissa
Perinteisen energia- ja konepajateollisuuden lisäksi on noussut esille muutamia ajankohtaisia liiketoimintamahdollisuuksia myös biotalouteen ja jätehuoltoon liittyen:
Mumbain kaupunki on parhaillaan kilpailuttamassa konsultointiurakkaa jätevesien puhdistuksen suunnitteluun liittyen. Seuraavassa vaiheessa suunnittelun pohjalta avautuu urakoita varsinaisen puhdistusteknologian toimittamisessa.
Alueen teollisuus- ja yhdyskuntajätteen käsittelyaste on edelleen varsin alhainen, ja sekä kaupungilla että teollisuudella on intressejä tehostaa kierrätystä ja jätteen tehokkaampaa käsittelyä. Erityinen ongelma tämä on rakennus- ja purkujätteeseen liittyen.
Intiassa on laajemminkin tavoitteena vähentää urea-pohjaisten lannoitteiden käyttöä ja siirtyä maataloudessa orgaanisen viljelyn ja ravinteiden tehokkaamman kierrätyksen hyödyntämiseen. Tähän liittyen tukimekanismeja ollaan suuntaamassa uudelleen urean käytön houkuttelevuuden vähentämiseksi. Lisäksi erityisesti elintarvike- ja juomateollisuuden jätevedenpuhdistuslaitoksien hyötysuhdetta ja kustannustehokkuutta halutaan parantaa tehostamalla kierrätystä.
Terveysteknologian ja -palveluiden sekä lääketeollisuuden mahdollisuuksista
Yhtenä Team Finland –työn prioriteettinä ollut terveysteknologian, lääketeollisuuden ja terveyspalveluiden kaupallisten pyrkimysten edistäminen ei tässä vaiheessa juurikaan ole tuonut uusia yrityksiä alueen markkinoille. Sektorilla on silti kiistatta potentiaalia sopivien toimintamallien löytyessä ja myös alan akateemisella ja tutkimusyhteistyöllä on Intiassa hyvä pohja. Kaupallisesta näkökulmasta Mumbaissa pitkään toimineiden suomalaisyritysten toimintamalleista voidaan ottaa oppia.
Keskeistä näyttäisi olevan teollisuusyritysten markkinoillepääsystä tutut teemat: pitkäjänteisyys, sitoutuminen ja investointihalukkuus paikalliseen tuotantoon. Intiassa löytyy myös halukkuutta sijoittaa suomalaisyritysten tuotekehitykseen erityisesti lääketeollisuuden parissa. Palveluviennille sen sijaan on vaikea löytää kannattavia mahdollisuuksia alhaisen hintatason ja kohtuullisen korkean paikallisen osaamisen vuoksi. Laiteviennin ja lääketeollisuuden osalta konkreettisia hankkeita sen sijaan on helpompi löytää.
Mikko Pötsönen
Kirjoittaja työskentelee lähetystöneuvoksena Suomen suurlähetystössä New Delhissä.