G20-puheenjohtajuuskauden näkemyksiä Turkista
Turkin merkitys kansainvälisen talouden toimijana on 2000-luvulla vahvistunut taloudellisen kehityksen vakautumisen ja talouskasvun ansiosta. Tästä yhtenä esimerkkinä on kuuluminen maailman 20 suurimman talouden G20-ryhmään. Turkki toimii tänä vuonna G20-ryhmän puheenjohtajana.
Turkin G20-puheenjohtajuuskausi on nyt puolivälissä. Puheenjohtajuuskausi huipentuu G20-ryhmän huippukokoukseen, joka järjestetään Antalyassa 15–16.11.2015.
Tavoitteiden asettelusta toimeenpanoon
Maailman 20 suurimman talouden G20-ryhmän puheenjohtajuus siirtyi Turkille 1.12.2014. Turkki valitsi puheenjohtajuuskautensa kolmeksi prioriteettialueeksi kehittyvien maiden syrjimättömyyden, investointien lisäämisen sekä G20-maiden välisten sopimusten toimeenpanon edistämisen. Kehittyvät maat on tarkoitus saada mukaan talouskehitykseen syrjimättömyyden kautta kasvavan epätasa-arvon kitkemiseksi ja sen talouskasvulle aiheutetun haitan vähentämiseksi. Investointien lisäämiseksi Turkki on pyytänyt jokaista G20-maata valmistelemaan oman kansallisen investointeja edistävän strategiansa. Tavoitteena on luoda investointeihin kannustava ilmapiiri erityisesti Afrikan maiden päättäjien kanssa investointien houkuttelemiseksi mantereelle.
G20-maiden välisten sopimusten toimeenpanoa on Turkin puheenjohtajuuskaudella edistetty sitouttamalla G20-maita tiukemmin aiemmin sovittuihin kasvutavoitteisiin. Vuoden 2013 Pietarin huippukokouksessa asetettiin tavoitteeksi nostaa G20-maiden yhteenlaskettua BKT:ta vähintään kahdella prosentilla yli sen, mitä IMF:n lokakuussa 2013 julkistetun World Economic Outlookin ennuste vuoteen 2018 mennessä oli (+2,1 % jokaisessa G20-maassa 2018 mennessä).
Turkin puheenjohtajuuskaudella on tarkoitus järjestää yhteensä 70 tapaamista, joista toukokuun lopussa oli järjestetty lähes puolet. Vuoden 2015 huippukokous järjestetään Antalyassa 15–16.11.2015. Valtionvarainministerien ja keskuspankkien johtajien neljästä tapaamisesta oli toukokuun loppuun mennessä järjestetty kaksi. Maatalousministerien tapaaminen (toinen G20-ryhmän historiassa) järjestettiin toukokuun alussa, työministerien tapaaminen järjestetään syyskuussa ja energiaministerien kokous lokakuussa. Turkki järjestää myös epävirallisen turismiministerien tapaamisen.
Turkin tavoite lisätä G20-maaryhmän kontakteja ryhmän ulkopuolisten maiden kanssa on saanut kiitosta. Tilaisuuksia on järjestetty erityisesti niin sanottujen LIDC-maiden (Low Income Developing Countries) kanssa osana syrjimättömyysprioriteettia. Myös Karibian maiden kanssa on järjestetty oma keskustelutilaisuus, samoin kuin Kansainyhteisön ja ranskankielisten maiden yhteistyöjärjestön kanssa.
Turkki panostaa myös pienten ja keskisuurten yritysten osallistamiseen perustamalla pk-yritysten maailmanfoorumin. Lisäksi Turkki on perustanut Women-20 -ryhmän edistääkseen naisten osallistumista talouskasvuun. Muita perustettuja temaattisia ryhmiä ovat: Business-20, Labor-20, Civil-20 ja Youth-20. Vuoden aikana sektorikohtaiset työryhmät (kehitys, energiatehokkuus, työllisyys ja korruption kitkeminen) tuottavat suosituksia G20-maille Antalyan huippukokoukseen.
Turkin puheenjohtajuuskauden aikana on myös tarkoitus kehittää metodeja työllistämistavoitteiden saavuttamisen mittaamiseksi. Tavoitteeksi on asetettu naisten ja miesten työllisyysasteen eron kaventaminen 25 %:lla vuoteen 2025 mennessä. Turkki julkaisee tämän vuoden aikana myös suositukset nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi koulutuksen ja työelämän vaatimusten yhteensopivuutta lisäämällä.
Energia G20-agendalla
Myös energiaan liittyvät kysymykset ovat korkealla Turkin G20-puheenjohtajuuskauden agendalla. Turkin asettamat energiapoliittiset tavoitteet kaudelleen ovat 1) energian saatavuus kaikille; 2) energiatehokkuus; 3) uusiutuvan energiantuotannon kasvattaminen, ja 4) energiamarkkinoiden läpinäkyvyys ja vakaus. G20-maiden energiaministerien tapaamisen yhteydessä lokakuussa järjestetään korkean tason tapahtuma nimellä ”Access to Energy for All”.
Turkkilaisen Sabancin yliopiston energia- ja ilmastotutkimuksen keskus IICEC järjesti 15.5.2015 energiaseminaarin, jossa ideoitiin energia- ja ilmastopoliittisia suosituksia Turkin G20-puheenjohtajuuskauden tueksi. IICEC-konferenssin viesti Antalyan G20-huippukokoukseen oli selkeä: Pariisin ilmastokokouksessa ei voida saada tuloksia ilman G20-maiden konsensusta päästörajoitteista.
Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) tuleva toiminnanjohtaja Fatih Birol korosti konferenssin puheenvuorossaan, että globaalin energiapolitiikan osalta Turkin G20-puheenjohtajuuskauden prioriteetin syrjimättömyydestä tulisi korostua etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Vaikka uusista öljy-, kaasu- ja hiililöydöistä 30 % on Afrikassa ja alueella on rajattomat tuuli- ja aurinkoresurssit, vain neljä Saharan eteläpuoleisen Afrikan maista pystyy tarjoamaan sähköä yli 50 prosentille väestöstään. Energiainvestointien saaminen Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan onkin yksi Turkin puheenjohtajuuskauden tavoitteista.
Birol kritisoi fossiilisiin energialähteisiin upotettavia tukia rikkaiden maiden lisähyötynä itselleen, sillä 90 % tuista osoitetaan korkean ja keskitulon maihin. Tuet lisäävät kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä, sekä vähentävät uusiutuvien energiamuotojen kilpailukykyä. Tuet fossiilisille energialähteille ovat nelinkertaiset uusiutuviin verrattuna.
Birol muistutti, että Turkin rooli energiaturvan lisäämiseksi on merkittävä, sillä Turkkia ympäröi 70 % maailman öljy- ja kaasuvarannoista, ja alueella on konflikteja. Turkki on itse voimakkaasti energian tuonnin varassa samalla, kun sen oman energiantarpeen arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavan kahdeksan vuoden aikana. Turkki painottaa läpinäkyvää energiakauppaa vakaiden energiamarkkinoiden edellytyksenä, ja kasvattaa omaa energiantuotantoaan rakentamalla kaksi ydinvoimalaa ja lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoaan.