EU:n ja Singaporen välinen kauppa kasvussa euroalueen kriisistä huolimatta
EU:n ja Singaporen tavarakaupan yhteenlaskettu arvo nousi 7 prosenttia vuonna 2011. EU on nyt Singaporen toiseksi tärkein kauppakumppani. Singaporessa seurataan eurokriisiä tarkasti. Selvityksen mukaan Kreikan ero euroalueesta vaikuttaisi Aasian maista kaikkein eniten Japaniin ja Singaporeen.
Euroopan rahoituskriisi ei Singaporelaisten onneksi ainakaan vielä näy kauppasuhteissa. Viimeisten lukujen mukaan vuoden 2011 tavarakaupan arvo kasvoi 7 prosenttia ja vuoden 2012 ensimmäisessä kvartaalissakin 11 prosenttia.
Lähitulevaisuuden epävarmuudesta huolimatta myös kauppaa tasapainottavia tekijöitä löytyy. Maaliskuusta 2010 valmisteltu EU:n ja Singaporen välinen vapaakauppasopimus saadaan todennäköisesti voimaan kuluvan vuoden aikana, mikä helpottaisi huolia vaihdannan kuihtumisesta.
EU merkittävä viennissä ja tuonnissa
EU on Singaporelle merkittävä kauppakumppani. Tavaravaihdannassa EU on toiseksi suurin, mutta on viime vuosina jatkuvasti kuronut Malesian etumatkaa kiinni. Kun öljyä ei oteta huomioon, on EU Singaporen suurin vientikohde ja tuonnin lähde. Suurimmat tavaravirrat saadaan aikaan kone-, kuljetus- sekä kemian aloilla.
Merkitys ei ole edellistä vähäisempi palveluissa. EU tuottaa eniten Singaporessa käytetyistä ulkomaisista palveluista ja on vastaavasti palveluviennin ykköskohde. Kahdenvälisen vaihdannan palvelujen arvo nousi uusimpien saatavilla olevien lukujen (2010) mukaan ennätyksellisen korkeaksi, 41,5 miljardiin USA:n dollariin.
EU ostaa Singaporesta ennen kaikkea kuljetus-, kauppa- ja johtamis- sekä huolto- ja korjauspalveluja. Singaporelle tärkeimmät tuontipalvelut EU:sta ovat IPR-, kuljetus- sekä kauppa- ja johtamispalvelut. Investointien osalta yhteistyö on mittavaa. EU-maiden sijoitusten arvo Singaporessa nousi 169 miljardiin USA:n dollariin vuonna 2010 ja kattaa 27 prosenttia maan ulkomaisista sijoituksista. Sijoitusvirroissa EU oli kuitenkin kyseisenä vuonna vasta neljännellä sijalla.
Pienestä koostaan huolimatta Singaporen sijoitukset EU:hun ovat merkittävät. Vuonna 2010 Singapore oli viidenneksi suurin sijoittaja EU:hun rahavirrassa mitattuna.
Euroopan käänteet heijastuvat Singaporen talouteen
Vaihdannan suhteellisen hyvää tilaa selittää ennen kaikkea Singaporen kauppakumppanien kokoonpano. Kuten EU-delegaation suurlähettiläs Marc Ungeheuer paikallisissa päivälehdissä muistutti, kymmenestä maailman kilpailukykyisimmästä maasta kuusi kuuluu EU:hun. Singapore käy kauppaa ymmärrettävästi pääasiassa juuri tähän ryhmään kuuluvien maiden kanssa, joiden taloudet ovat ainakin vielä suhteellisen terveessä tuloskunnossa.
Kuten keskinäisestä riippuvuudesta kertovista luvuista näkyy, käänteet Euroopassa vaikuttavat syvästi myös Singaporen talouteen. Uutisia seurataan kaikkialla maailmassa huolestuneina, mutta Singaporessa mahdollisia riskejä arvioidaan erityisen tarkasti. Credit Suissen tekemien laskelmien mukaan Kreikan irtoaminen euroalueesta ja mahdollisen rahaliiton hajoaminen vaikuttaisi Aasiassa Japaniin ja Singaporeen kaikkein pahiten. Tällaisesta tilanteesta seuraava maailmankaupan kutistuminen suistaisi Singaporenkin lamaan.
Kauhuskenaarioita tärkeämpää on kuitenkin käänteiden todennäköisyys. Myös Credit Suissen näkemys on, että euroalue rämpii loppujen lopuksi jotenkuten kriisistä läpi. EU-delegaation Ungeheuer, kuten monet muutkin Singaporen mediassa näkyvästi esillä olleet euroedustajat, ovat parhaansa mukaan suitsineet suurimpia pelkoja. Viesti on ollut, että loppujen lopuksi poliittinen tahto löytyy estämään alueen pilkkoutuminen, ja uudistukset erityisesti rahoitus- ja pankkialalla saadaan vietyä läpi vaaditun vakauden nimissä.
Selviytymiskeskeinen politiikka ei tosin nosta euroalueen arvoa Kaakkois-Aasian valtioiden silmissä. Kaupallisen vaihdannan tärkeydestä huolimatta Singapore tuntuu vahvasti kyseenalaistavan EU:n merkityksen yhtenä maailmanpolitiikan johtavista toimijoista. Maan on vaikea ymmärtää sisäisiä ristiriitoja ja yhtenäisen linjan puuttumista, vaikka ne Euroopan kansallisvaltioiden näkökulmasta ovat itsestään selviä haasteita yhteisen eurooppalaisen tulevaisuuden luomisessa.