Etiopian hallitus astuu muslimien varpaille

Etiopia on virallisesti maallinen valtio. Kun hallitus vuonna 2012 sekaantui Etiopian muslimineuvoston vaaliin, alkoi protestiliike, jolle ei näy loppua. Muslimit kokevat, että valtio yrittää sekaantua heidän asioihinsa lainvastaisesti, kirjoittaa suurlähettiläs Leo Olasvirta.

Etiopiassa harjoitettu islam on perinteisesti ollut maltillista. Kristittyjen ja muslimien rauhallinen yhteiselo on ollut vallitseva tapa vuosisatojen ajan.

Tilanne on muuttumassa.

Etiopia, uskonto, islam. Kuva: Sari Lehtelä Etiopiassa kristittyjen osuus on koko maassa hieman muita uskontoryhmiä suurempi, mutta on myös täysin islamilaistuneita alueita. Kuva: Sari Lehtelä

Mengistu Haile Mariamin diktatuurin kukistuttua 1990-luvun alussa Etiopia siirtyi uskonnonvapauteen. Tällöin muslimimaista lähetettiin Etiopiaan kiihkomielisiä islamin opettajia ja nuorille miehille myönnettiin stipendejä varsinkin Saudi-Arabian koraanikouluihin. Lähtijöitä riitti Mengistun kauden jälkeisessä kurjuudessa.

Muslimimaista tulevaa apua kohdistettiin muun muassa moskeijoiden rakentamiseen, yritysten perustamiseen ja muslimien toimeentulotukeen.

Väestörakenne muotoutuu uudelleen

Etiopian valtiollinen identiteetti on paljolti rakentunut ortodoksikristillisyyden varaan. Etiopian feodaali- ja sotilasaatelit olivat vuosisatojen ajan ortodoksikristittyjen käsissä. Muslimit, samoin kuin monet reuna-alueiden heimot, olivat sorrettu ja syrjitty kansanosa, jolla ei ollut pääsyä korkeimpaan päätöksentekoon.

Myös väestönlaskentaa epäillään koristellun kristittyjen eduksi. Tilastojen mukaan kristittyjen osuus on koko maassa hieman muita suurempi, mutta on olemassa myös täysin islamilaistuneita alueita.

Taistelu sieluista on kovaa

Islamin vaikutus on vahvistunut viimeisten kahden vuosikymmen aikana, eikä Etiopia voisikaan välttyä siltä maantieteellisen asemansa takia. Muslimien määrän kasvu näkyy katukuvassa.

Muslimit haaveilevat päivästä jolloin he ovat tilastollinen enemmistö. Osan kansasta taas olisi vaikea hyväksyä Etiopian leimautuminen muslimimaaksi.

Myös karismaattiset kristinopinsuunnat Full Gospel ja Pentecostal erilaisine paikallisine versioineen kuten Kale Hiwot ja Mulu Wangel ovat kasvussa.

Ortodoksikirkossa pelätään muiden uskontojen kasvun tapahtuvan sen kustannuksella. Tilanne on äärimmäisen herkkäluontoinen.

Uskonnonvapaus toteutuu vain teoriassa

Etiopia on tehokkaaksi viritetyn ja kaikkialle ulottuvan turvakoneiston ansiosta välttynyt terrorilta. Osasyy on myös, ettei maassa ole välittömiä väkivaltaa aiheuttavia epäkohtia. Talous kasvaa ja ruokaturva on aikaisempia vuosia parempi. Kansalla on käsitys, että asiat ovat paremmin kuin diktaattorien ja sotien aikana, vaikka autoritaarisuus ja oikeuksien rajoittaminen leimaavat arkea.

Etiopian oppositiopuolueet ovat ahdistettuja ja osa niiden johtajista, kuten Birtukan Mideksa, on paennut maasta. Toiset taas ovat toimittaja Eskinder Negan tapaan joutuneet mielipiteidensä takia vankeuteen.

Etiopia, uskonto, islam. Kuva: Sari Lehtelä Moskeija Gasarassa, Etiopiassa. Kuva: Sari Lehtelä

Vahtiessaan yltiömielisesti oppositiota, kansalaisjärjestöjä ja mediaa hallitus oivalsi vasta myöhään, mitä moskeijoiden sisällä tapahtuu radikaalin ja poliittista valtaa vaativan opetuksen muodossa.

Etiopian hallitus on vuodesta 2012 alkaen yrittänyt vaikuttaa Etiopian muslimineuvoston vaaliin huolehtimalla, että valituksi tulee turvallinen määrä maltillisia johtajia.

Tätä muslimit eivät luonnollisesti hyväksy, varsinkin kun valtio on lain mukaan uskonnollisesti puolueeton. Nyt muslimit haluavat järjestäytyä poliittisesti, eikä siihen näytä olevan muita keinoja kuin uskonnollisen liikehdinnän vahvistaminen.

Yhden puolueen hallitus on puun ja kuoren välissä.

Sovittelu yhden ryhmän kanssa avaisi padon

Hallituksen olisi soviteltava uskonnollisten ryhmien kanssa, mikä taas ei onnistu ilman että demokratiaa ja ihmisoikeuksia vahvistetaan. Eikä jälkimmäisenkään onnistuminen ole kovin todennäköistä ainakaan seuraaviin vaaleihin vuonna 2015 mennessä.

Suuri joukko Etiopian muslimien protestiliikkeen johtajia on nyt tutkintavankeudessa.

Etiopian varaulkoministeri Berhane Gebre-Christos sanoo, että maa sallii opposition toiminnan ja menestyksen. Kysymys ei hänen mukaansa ole poliittisen tahdon puutteesta, vaan instituutioiden ja voimavarojen heikkoudesta mukaan lukien opposition sisäiset ongelmat.

Tätä Etiopian virallista kantaa ja puolustusta on toistettu vuodesta toiseen, mutta ainakin osittain se on epäuskottava. Toimittaja Eskinder Negan ja muiden toisinajattelijoiden vankilassa istuminen ei johdu instituutioiden heikkoudesta, vaan paremminkin niiden ylivallasta sekä poliittisesta syrjinnästä.

Toivonkipinä muutoksesta

Afrikan unionin huippukokouksen jälkeen oppositiopuolueet ovat vuosikausien tauon jälkeen onnistuneet järjestämään joitakin näkyviä laillisia tapahtumia ja mielenosoituksia.

EU-maiden edustustojen suurlähettiläiden ryhmä (EU HoMs) pohtii, tarkoittaako tämä hallitukselta avausta johonkin parempaan vai vain tilapäiskeinoa liikojen höyryjen purkamiseksi.

Virallisesti Etiopia on maallinen valtio ja pyrkii silminnähtävästi siihen, että valtion johdossa on melko tasapainoisesti ja näyttävästi eri uskontojen edustajia.

Nyt jos koskaan valtapuolue tarvitsee valtiomiestaitoja välttyäkseen virittämästä aikapommia.

Leo Olasvirta

Kirjoittaja toimi suurlähettiläänä Suomen edustustossa Addis Abebassa vuosina 2009–2013.

demokratia
ihmisoikeudet
kulttuuri