Erityisasemasta muutostilaan - Norjan taloustilanne öljyn hinnan laskiessa

Työ Norjan talouden öljyriippuvaisuuden vähentämiseksi vauhdittuu öljyn hinnan romahduksen myötä. Norjan talous on kuitenkin entuudestaan vahva. Vaikka muutos tietyillä aloilla tulee olemaan huomattava, on Norjalla suuren öljyomaisuutensa myötä liikkumavaraa. 

Norjalainen todellisuus: luksusta Euroopassa

Norjalainen todellisuus poikkeaa huomattavasti muusta Euroopasta: maan talous on ollut pitkään myötätuulessa. Öljy- ja kaasuteollisuuden vetämän huikean kasvun kääntöpuolena on talouden muuttuminen öljyriippuvaiseksi.

Laskenut öljyn hinta, öljyteollisuuden haastavat tulevaisuudennäkymät ja matala tuottavuuden kasvu ovat herättäneet norjalaiset uuteen todellisuuteen. Kaikki on kuitenkin suhteellista: vaikka bruttokansantuotteen kasvu on hiljentynyt aiemmista vuosista, odotetaan talouden kasvavan maltillisesti noin 1—2 prosentin verran myös tänä vuonna.

Kuva: Erik Christensen: Oil platform in the North Sea Lisenssi CC BY-SA 3.0 Wikimedia Commons

Kohti uutta normaalia

Öljyn hinnan ja alan investointien laskun vaikutukset sekä kruunun heikentynyt kurssi näkyvät ensimmäistä kertaa Norjassa. Merkittävä osa Norjan elinkeinoelämästä on riippuvainen öljy- ja kaasusektorin toiminnasta. Alan alihankkijat mukaan lukien arvioidaan noin 300 000 henkilön työskentelevän öljy- ja kaasusektorilla.

Norjalla on lisäksi edessään myös suomalaisittain tuttu haaste eli väestön ikääntyminen. Tilannetta helpottaa kuitenkin maahanmuutto: noin 20 prosenttia maan työvoimasta on maahanmuuttajia. Norjan väestömäärän arvioidaan kasvavan nykyisestä 5,1 miljoonasta seitsemään miljoonaan vuoteen 2040 mennessä. ­

Vaikutukset teollisuuteen ja yksityiseen kulutukseen

Öljyn hinnan laskun vaikutukset ovat kaksinaiset: vaikka öljyteollisuus ja sen alihankkijat kärsivät tilanteesta, hyötyy maan perinteinen teollisuus kruunun laskun ansiosta piristyneestä viennistä. Öljyteollisuuden vaikeuksien myötä ala houkuttelee osaavaa työvoimaa, joka aiemmin sijoittui hyvin palkatulle öljyalalle. Tilanne heijastuu myös yksityiseen kulutukseen, joka on odotettua alhaisempaa.

Öljyinvestoinnit laskevat huippuvuosista - taso pysyy silti huomattavana

Korkea öljyn hinta ja alan teollisuuden kannattavuus ovat viime vuosina kasvattaneet sektorin investointeja ennätystasolle. Viime vuonna öljy- ja kaasuteollisuuden investoinnit olivat arviolta 219 miljardia kruunua (25,6 miljardia euroa), siis yhtä suuria kuin maan koko muun elinkeinoelämän investoinnit yhteensä. Vaikka öljy- ja kaasualan investointien arvioidaan laskevan kuluvana vuonna 15 prosenttia, ylittää investointien arvo silti 186 miljardia kruunua (noin 21,6 miljardia euroa).

Matala työttömyys, korkeat kustannukset

Toistaiseksi Norjan kokonaistyöttömyys ei ole juurikaan muuttunut. Tammikuussa 2015 työttömiä oli 3,7 prosenttia työvoimasta. Viimeisen puolen vuoden aikana työttömyys on noussut 0,5 prosenttia.

Norjan teollisuuden kustannukset ovat nousseet voimakkaasti suhteessa kauppakumppaneihin, mikä kasvattaa paineita palkkakasvun leikkaamiseksi. Norjan pankki peräänkuuluttaakin työelämän osapuolia vastuullisuuteen.

Hallituksen tehtävänä johtaa maa erityisasemasta muutokseen

Erna Solbergin johtama sini-sininen vähemmistöhallitus (konservatiivipuolue Høyre ja edistyspuolue Fremskrittspartiet, FrP) joutuu öljyn hinnan laskun vuoksi ennakoitua nopeammin vähentämään Norjan talouden öljyriippuvaisuutta. Hallitus panostaakin aikaisempaa enemmän investointeihin ja kasvua edistäviin toimiin.

Norjan pankki varoittaa, että budjettia ei saa kasvattaa öljyn hinnan laskun vaikutusten pehmentämiseksi. Budjetin kasvattamisen riskinä on, että talouden rakenteellinen muutos hidastuu, työvoima kallistuu ja työvoiman liikkuminen estyy.

Valtion eläkerahasto - Ulkomaat

Norjan öljy- ja kaasutulot talletetaan Valtion Eläkerahasto - Ulkomaat –rahastoon (nk. öljyrahasto). Rahaston laskennallinen arvo on 6 728 miljardia kruunua (noin 786 miljardia euroa). Öljyn hinnan laskun myötä rahaston kasvu hidastuu. Jotta rahaston pääomaa ei syötäisi, on öljyrahan käyttöä suhteessa bruttokansantuotteeseen laskettava.

Anu Fredrikson,

Neuvonantaja, Suomen suurlähetystö, Oslo