Doing business po-russki
Presidentti Putin on asettanut tavoitteeksi nostaa Venäjän investointihoukuttelevuutta, sillä nykyinen investointitaso on liian alhainen ottaen huomioon talouden modernisaation ja maan infrastruktuurin kehittämisen tarpeet. Tällä hetkellä venäläiset investoivat enemmän ulkomaille kuin ulkomaalaiset Venäjälle. Venäjän sijoitus Maailmanpankin liiketoimintaympäristöä vertailevassa Doing Business -raportissa oli tänä vuonna 120. kaikkiaan 183 maasta. Putin on antanut hallitukselle tavoitteeksi nostaa Venäjä sijalle 20.
Pääministeri Dmitri Medvedev on ilmoittanut, että hallitus on valmistelemassa 20 eri kehitysohjelmaa eli tiekarttaa Venäjän liiketoimintaympäristön parantamiseksi. Ohjelmat koskevat yritysten perustamista ja lakkauttamista, yhtiö-, tulli- ja verolainsäädäntöä, rahoitusmarkkinoita ja ulkomaankauppaa. Valmisteilla olevista 20 ohjelmasta on hyväksytty jo 4 konkreettista tiekarttaa. Nämä koskevat tullihallinnoinnin uudistamista, viennin edistämistä sekä rakennuslupien ja sähköliittymän saantia.
Konkreettisten tavoitteiden ja aikataulujen asettaminen näille ohjelmille on tärkeä askel oikeaan suuntaan ja oikein toteutettuna näillä toimenpiteillä helpotettaisiin yritysten toimintaa Venäjän markkinoilla. Hallituksen on kuitenkin vielä tehtävä paljon enemmän ansaitakseen investoijien luottamuksen.
Putinin 10 käskyä
Virkaanastujaispäivänään 7. toukokuuta 2012 presidentti Putin antoi uudelle hallitukselle 10 käskyä. Ne sisälsivät strategiset tavoitteet vuoteen 2020 koskien talous-, ulko- ja sosiaalipolitiikkaa, terveydenhuoltoa, koulutusta, asumista, demografista kehitystä sekä valtionhallinnon ja puolustusvoimien uudistusta. Talouspolitiikassa Putin asetti keskeisimmiksi tavoitteiksi kansalaisten hyvinvoinnin lisäämisen ja talouden modernisaation. Käskyissään hän listasi hyvin konkreettiset määrälliset tavoitteet.
Vuoteen 2020 mennessä tulee luoda 25 miljoonaa uutta modernia työpaikkaa, ja vuoteen 2018 mennessä työn tehokkuus tulee nostaa 1,5-kertaiseksi nykyisestä. Kokonaisinvestointien määrä tulee nostaa nykyisestä noin 20 prosentista 27 prosenttiin bkt:sta ja Venäjän sijoitusta Maailmanpankin liiketoimintaympäristöä mittaavassa Doing Business -vertailussa tulee nostaa nykyiseltä sijalta 120 sijalle 20.
Lisäksi Putin määräsi hallituksen toteuttamaan viime vuonna hyväksytyn innovaatiostrategian 2020, jonka mukaan tutkimus- ja kehitysmenot kaksinkertaistetaan ja korkean teknologian tuotanto 1,3-kertaistetaan vuoteen 2020 mennessä. Näiden kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttamiseksi hallitus on valmistelemassa useaa uutta ohjelmaa. Pelkästään liiketoimintaympäristön kehittämiseksi ja Venäjän sijoituksen parantamiseksi Doing Business -vertailussa on valmisteilla 20 eri ohjelmaa.
Tiekartat liiketoimintaympäristön kehittämiseksi
Venäjä tarvitsee uusia investointeja talouden modernisointiin ja väestön elinolosuhteiden parantamiseen. Nykyinen investointitaso, joka on noin 20 % suhteutettuna bkt:hen, ei ole riittävä maan kokoon ja infrastruktuurin tilaan nähden. Investointien kasvattaminen 27 prosenttiin bkt:sta on kunnianhimoinen tavoite. Pelkät valtion tai valtionyhtiöiden investoinnit eivät tähän riitä, vaan myös yksityinen sektori on saatava investoimaan niin teollisuuteen kuin myös palvelualoille.
Päällimmäinen kysymys uusien investointien houkuttelemisessa on liiketoimintaympäristön parantaminen. Putinin käskyn mukaisesti hallitus on asettanut tavoitteeksi parantaa Venäjän liiketoimintaympäristöä ja nostaa sen sijoitusta Maailmanpankin Doing Business -vertailussa. Pääministeri Medvedev ilmoitti kuluvalla viikolla, että hallitus aikoo valmistella tarkat ohjelmat ja ohjeet kaikkien tavoitteiden toteuttamiseksi vuoden 2014 loppuun mennessä.
Maailmanpankin Doing Business -raportti
Maailmanpankin viimeisessä Doing Business -raportissa (2012) Venäjän sijoitus on 120. kaikkiaan 183 maasta. Raportti on jo 10 vuoden ajan vertaillut eri mittareilla, miten helppoa tai hankalaa on toimia yrittäjänä eri maissa. Venäjän sijoitusta alentaa erityisesti liiallinen byrokratia. Heikoimmat pisteet Venäjä saa rakennusluvan ja sähköliittymän hankkimisen suhteen: sähköliittymän saamiseen yritys joutuu Venäjällä käyttämään enemmän aikaa ja resursseja kuin missään muussa maassa maailmassa.
Myös ulkomaankaupan byrokratia on globaalisti vaikeaa (sijoitus 160.) ja sijoittajan suoja heikkoa (sijoitus 111.). Sen sijaan Venäjä pärjää kohtuullisen hyvin omaisuuden rekisteröinnin tai verotuksen vertailussa ja esimerkiksi sopimusten toteutus ei ole ongelma.
Liiketoiminnan kehittämisohjelma
Investointi- ja liiketoimintailmapiirin parantamiseksi hallituksessa työstetään nyt yli 20 eri kehitysohjelmaa. Neljä konkreettista ohjelmaa on jo hyväksytty: ne koskevat tullihallinnoinnin uudistamista, viennin edistämistä sekä rakennuslupien ja sähköliittymien saantia. Näille on laadittu tiekarttoja, jonka avulla pyritään konkretisoimaan tehtävät ja toimenpiteet, joita vaaditaan presidentin määräyksen toteuttamiseksi eli Venäjän sijoituksen nostamiseksi maailmanpankin Doing business -vertailussa.
1. Tullitoimen kehitysohjelma
Tullitoimen kehitysohjelman päätavoitteeksi on asetettu tavaroiden tullausprosessin helpottaminen modernisoimalla ja yksinkertaistamalla tullausmuodollisuuksia. Perusajatuksena on tarjota uusia menettelyjä, joiden avulla tullimuodollisuudet voitaisiin jatkossa hoitaa nopeammin ja helpommin. Maailmanpankin Doing Business -vertailussa mitataan muun muassa tullausasiakirjojen määrää, niiden keskimääräistä käsittelyaikaa ja tullauksen kustannuksia. Hallituksen kehitysohjelman seurannassa aiotaan käyttää samoja mittareita. Nyt keskimääräinen tullausaika on 36 päivää –ohjelman tavoitteena on lyhentää sitä 7 päivään. Tullausasiakirjojen määrää halutaan vastaavasti vähentää nykyisestä keskimäärin 10 asiakirjasta per tullaustapahtuma 4 asiakirjaan.
Kehitysohjelma sisältää pitkän listan toimenpiteitä tullausmuodollisuuksien ja -prosessien selkeyttämiseksi ja yksinkertaistamiseksi seuraavien viiden vuoden aikana. Osana prosessikehitystä sähköinen tullaus on jo otettu käyttöön. Sähköisen asiakirjakäsittelyn avulla pyritään myös automatisoimaan
eli nopeuttamaan tullauspäätösten tekemistä. Myös tullausmaksujen tiedonkulkua pitäisi nopeuttaa luomalla keskitetty tietokanta. Tämä vaatii paitsi prosessimuutosta, myös uusia investointeja laitteisiin sekä rajanylityspaikkojen infrastruktuurin kehittämistä laajemminkin. Ohjelma kattaa paitsi auto- ja junaliikenteen rajanylityspaikat, myös kansainväliset satamat ja lentokentät.
Kokonaisuutena ohjelma antaa hyvän vaikutelman, mutta se ei ratkaise yritysten kaikkia tullaukseen liittyviä ongelmia. Ohjelman painopiste on prosessien yksinkertaistamisessa, tätä kautta toivottavasti myös toimeenpano selkiytyy ja erilaiset tulkintamahdollisuudet vähenevät. Tällä hetkellä merkittävä ongelma ovat paitsi tullaukseen vaadittava aika ja raha, myös menettelytavat, säännösten vaihteleva
tulkinta ja käytäntö eri tullipisteissä. Näihin ohjelma ei suoranaisesti ota kantaa.
2. Viennin edistämisohjelma
Viennin edistämisohjelmassa, jonka pitkä nimi on ”Kansainvälisille markkinoille pääsyn tukeminen ja viennin edistäminen”, päätavoitteena on viennin kasvattaminen ja monipuolistaminen. Tällä hetkellä yli 70 % Venäjän viennistä on raaka-ainevientiä. Tämän takia kehitysohjelman keskeisenä tavoitteena on muiden kuin raaka-aineiden viennin arvon kaksinkertaistaminen vuoteen 2018 mennessä. Tukemalla pääsyä uusille markkinoille halutaan monipuolistaa vientiä myös maantieteellisesti. Yli puolet Venäjän viennistä suuntautuu tällä hetkellä EU-maihin.
Ohjelman tavoitteisiin pyritään ensisijaisesti helpottamalla viennin byrokratiaa. Tämä sisältää esimerkiksi vientimuodollisuuksien karsimista, vientilisenssien määrän vähentämistä ja viennin 0-arvonlisäveron ja veropalautusprosessin yksinkertaistamista. Lisäksi halutaan lisätä viennin rahoitusmahdollisuuksia tarjoamalla valtion vientitukia ja valtionpankkien vientirahoitusta. Valtio aikoo myös aktiivisemmin osallistua viennin edistämiseen muun muassa rahoittamalla eri markkinointitapahtumia ulkomailla ja avaamalla kaupallisia edustustoja uusiin maihin.
Yhtenä tavoitteena on myös kehittää kansallinen vientistrategia. Tässä painotetaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tukemista. Osana tätä eri Venäjän alueille on jo kuluvan vuoden aikana perustettu viennin edistämiskeskuksia, joiden tehtävänä on tukea alueensa yritysten vientiponnistuksia. Näiden vastuulla on kouluttaa yrityksiä ja tiedottaa viennin mahdollisuuksista, valtion eri tukimuodoista ja muista viennin rahoitusmahdollisuuksista.
Vaikka ohjelmassa painotetaan pienyritysten toiminnan tukemista, suurten yritysten tarpeita ei unohdeta. Talouskehitysministeriö on jo kehitysohjelman nimissä valinnut tiettyjä ”avainyrityksiä”, joilla on ”suuri vientipotentiaali”. Talouskehitysministeri Belousov on allekirjoittanut jo ensimmäiset viennin edistämisen raamisopimukset suurten vientiyritysten kanssa. Näitä ovat muun muassa metalliyhtiöt Rusal, Mechel ja Norilsk Nickel sekä koneyritykset Silovyje mashiny ja Avtovaz. Näillä on jo nyt vientitoimintaa,
mutta ne tarvitsevat ministerin mukaan tukea kasvattaakseen vientiä uusille markkinoille.
3. Rakennusalan kehitysohjelma
Rakennusalalle on valmisteltu oma kehitysohjelma ja oma toimenpiteiden tiekartta, jonka nimi on ”liiketoimintaympäristön parantaminen rakennusalalla”. Sen tavoitteena on erityisesti helpottaa rakennusluvan saantia, mutta samalla kehittää rakennusalaan liittyvää säätely-ympäristöä laajemminkin. Maailmanpankin Doing Business -raportissa Venäjä on tällä sektorilla sijalla 178 kaikkiaan 183 maasta johtuen rakennusluvan saantiin liittyvistä ongelmista. Jotta Venäjän sijoitus paranisi, olisi tehostettava prosesseja, vähennettävä vaadittavien asiakirjojen määrää sekä löydettävä keinoja säästää aikaa ja resursseja, joita yritys joutuu käyttämään lupaprosessiin.
Maailmanpankin raportin mukaan yritykset käyttävät Venäjällä rakennusluvan hankkimiseen keskimäärin yli 400 työpäivää. Uuden kehitysohjelman tavoitteena on alentaa tätä 56 päivään vuoteen 2018 mennessä. Tätä varten asiakirjojen määrän tulisi olla viisi kertaa pienempi (nykyisestä yli 50 eri toimenpiteestä pitäisi päästä 10 toimenpiteeseen). Byrokratian helpottamisen arvioidaan johtavan yrityksille koituvien kustannusten puolittumiseen. Arviossa ei ole otettu kantaa korruptiosta syntyviin kustannuksiin.
Kehitysohjelman toteuttaminen edellyttää merkittäviä muutoksia maalakiin, maan käyttötarkoitusmääritelmiin, rakennusstandardeihin sekä eri viranomaisten vaatimuksiin liittyen maa-alueen hankkimiseen ja rakennusluvan myöntämiseen. Lisäksi on kehitettävä hakemis- ja myöntämisprosesseja. Tavoitteena on toteuttaa muutokset lainsäädäntöön ja teknisiin standardeihin jo tämän vuoden kuluessa, ja varsinaiset lupahakemuksen prosessi- ja toimenpidemuutokset seuraavien 2–3 vuoden aikana. Ohjelmaan on myös kirjattu, että rakennusstandardit harmonisoitaisiin eurooppalaisten ja kansainvälisten standardien kanssa. Tämä olisi merkittävä parannus ja helpotus yritysten toimintaan.
Energiainfrastruktuurin kehitysohjelma
Neljättä kehitysohjelmaa ja sen tiekarttaa kutsutaan ”energiainfrastruktuurin kehitysohjelmaksi”. Ohjelman tavoitteena on ensisijaisesti sähköliittymän saannin yksinkertaistaminen ja kustannusten alentaminen, mutta pyrkimyksenä on myös laajemmin varmistaa energiainfrastruktuurin riittävyys ja saatavuus erityisesti teollisille investoijille.
Maailmanpankin Doing Business -raportissa mitataan muun muassa prosessin vaikeusastetta, sähköliittymän saantiin keskimäärin kuluvaa aikaa ja liittymän kustannuksia. Venäjän sijoitus Maailmanpankin raportissa on tällä mittarilla peräti 183. kaikkiaan 183 maasta. Osa ongelmaa on se, että sähköliittymän saatavuus on kiinni valtion jakeluyhtiöiden toiminnasta.
Monopoliasemansa ansiosta alueelliset jakeluyhtiöt ovat pystyneet hallinnoimaan uusien sopimusten tekoa, ja uusien liittymien kustannukset ovat nousseet – puhumattakaan korruptio- ongelmista. Joillakin alueilla liittymän saanti on erityisen kallista, koska kapasiteettia ei ole riittävästi. Tästä syystä tiekartassa on pyritty ottamaan kantaa myös energiainfrastruktuurin laajempiin ongelmiin; ongelma on tosin ratkaistu vain siirtämällä pitkän aikavälin suunnitelman valmistelu energiaministeriön sekä aluekehitysministeriön tehtäväksi.
Tiekartta on hyvä alku
Neljä liiketoiminnan kehittämisen tiekarttaa on jo hyväksytty, loput 16 ovat pääministeri Medvedevin mukaan työn alla. Konkreettisten tavoitteiden ja aikataulujen asettaminen näille ohjelmille on tärkeä askel oikeaan suuntaan ja oikein toteutettuna näillä toimenpiteillä voitaisiin helpottaa yritysten toimintaa
Venäjän markkinoilla.
Liiketoimintaympäristön kehitysohjelmassa pitäisi kuitenkin tarttua myös perusongelmiin, ennen kaikkea oikeusjärjestelmän kehittämiseen ja korruptioon perustuvan järjestelmän purkamiseen. Ilman tätä tiekarttojen toteuttaminen tuo vain hienosäätöä ja osittaisia ratkaisuja. Medvedev on myös itse tunnistanut, että tärkeintä on toimeenpano. ”Tavoitteena ei ole vain hienojen strategisten raporttien kirjoittaminen, vaan konkreettisten tiekarttojen ja toimenpiteiden valmistelu”, totesi pääministeri.