Brasilian elinkeino- ja kauppapolitiikan näkymät Dilma Rousseffin toisella presidenttikaudella

Meneillään olevalla Brasilian talouden tasapainotusoperaatiolla on elinkeinopoliittisia implikaatioita suhteessa valtion kehitysrahoitus-laitoksen BNDES:n rooliin investointihankkeiden rahoittajana sekä yksityistämisen rooliin maan kipeästi tarvitsemien infrastruktuuri-investointihankkeiden eteenpäinviemisessä.

Samalla sähkön ja polttoaineiden voimakas hinnannousu, vesipula sekä laki kiinteiden jätteiden hallinnasta toimivat ajureina puhtaaseen teknologiaan investoivalle teollisuudelle. Ulkomaan kaupan sääntelyssä kotimaisia markkinoita suojaava pyrkimys on edelleen dominantti.

Presidentti Rousseffin toisen kauden elinkeinopolitiikka on toistaiseksi määrittelemättä. Arvioiden mukaan elinkeinopoliittiset uudistukset jäänevät ylipäätänsä vähiin koko edessä siintävällä hallituskaudella. Hallituksen akuuttina prioriteettina nyt päällä olevalla julkisen talouden vyönkiristyksellä on kuitenkin tiettyjä elinkeinopoliittisiakin implikaatioitaan.

Yksi keskeinen tällainen koskettaa valtion kehitysrahoituslaitoksen BNDES:n roolia investointihankkeiden rahoittajana, toinen taasen yksityistämistä investointihankkeiden eteenpäin sysäävänä instrumenttina. Samalla sähkön ja polttoaineiden voimakas hinnannousu, vesipula sekä laki kiinteiden jätteiden hallinnasta toimivat ajureina puhtaaseen teknologiaan investoivalle teollisuudelle. Ulkomaan kaupan sääntelyssä kotimaisia markkinoita suojaava pyrkimys  on vahva jatkossakin. Maan kansainvälisten taloussuhteiden sopimusympäristössä lähentymistä on nähty BRICS-maaryhmän puitteissa, mutta myös suhteessa Yhdysvaltoihin.

BNDES on merkityllä pääomalla mitattuna Maailmanpankkia suurempi rahoituslaitos, jonka vahvasti subventoidun rahoituksen piiriin pääsy on avaintekijä yritykselle kuin yrityksille Brasilian markkinoilla kilpaillakseen. BNDES:n merkitys kasvoi erityisesti vuoden 2008 kansainvälisen rahoituskriisin jälkeen. Pankin vuosimaksatukset nousivat vuosien 2008 ja 2013 välillä 28:sta 58 miljardiin euroon. Siitä muodostui dominantti toimija, joka päättäessään tukea hanketta rahoitti sen lähes kokonaan. Samalla pankin rasite julkiselle taloudenpidolle kasvoi. Se lainasi itse markkinakoroilla ja harrasti antolainausta huomattavan subventoiduin koroin.

Viimeisin valtion pääomitus oli arvoltaan 12 miljardia euroa vuonna 2014. Nykyisessä taloustilanteessa tähän ei ole varaa. Pankki on jo korottanut antolainauksen korkoja. Rahoituksen ehtoihin tulee sisältymään edellytys asiakkaalle hankkia hankkeelleen merkittävä osarahoitus markkinoilta. Tämä vähentänee BNDES:n osuutta investointihankkeiden kokonaisrahoituksesta Brasiliassa ja sitä kautta ainakin välillisesti myös BNDES:n perinteisesti korkeisiin kotimaisuusasteisiin sidottujen lainaehtojen merkitystä.

Julkisen taseen korjauksen ohella hallitus pyrkinee työntämään kiireesti eteenpäin tulevalle kasvulle kriittisiä infrastruktuurihankkeita. Valtion investointibudjetin käydessä vähiin käytettäneen yksityistämisiä enenevästi keinona investointien vauhdittamiseksi. Kriittisiä aloja investoinneille ovat vesi ja energia sekä lentokentät, satamat ja maantiet. Perusinfrastruktuuriin muun muassa satama- ja lentokenttäteknologiaan sekä teihin ja rautateihin kohdistuu Brasiliassa vuosina 2014–2017 noin 100 miljardin euron edestä investointeja.

Maassa luvitettiin viime vuonna yli 3 miljardin euron edestä investointeja satamiin. Valtaosa näistä seisoo hyvällä pohjalla, sillä ne keskittyvät maatalous- ja kaivannaisviennin kuljetuksiin, ei Petrobrasin korruptioskandaalin johdosta paraikaa pysähdyksissä oleviin telakoihin. Uusia lentokenttien yksityistämisiä odotetaan toteutuvan 9 kappaletta vuoteen 2018 mennessä.

Vesi- ja energiainvestointien akuuttius selittyy maassa jo päällä olevalla pulalla vedestä. Brasilian tiiveimmin asutettu Sao Paulon osavaltio on kärsinyt kuluvan vuoden aikana pahinta kuivuuttaan yli 80 vuoteen. Kuivuus lähes tyhjensi osavaltion vesivarastot, jotka toimivat lähteinä vesihuollolle sekä sähköntuotannolle. Osavaltion syrjäseuduilla veden ja sähkön jakelua on säännöstely jo kuukausien ajan.

Alueen sademäärät ovat sittemmin nousseet samalla kun veden ja sähkön kysyntä on taloudellisen toiminnan hiipuessa vähentynyt. Viranomaisten mukaan riski lyhyellä tähtäimellä ajautumisesta laajempaan säännöstelyyn on samalla laskenut. Vesivarantojen ollessa edelleen alle niiden pitkäaikaisen keskimääräisen tason jää riski kuitenkin varjostamaan talouden kasvun edellytyksiä.

Sähkön ja polttoaineiden voimakas hinnannousu toimii vahvana markkina-ajurina investoivalle teollisuudelle. Talouden tuottavuutta parantavia investointeja edustavat Brasilian nykytilanteessa erityisesti resurssien tehokkaampaa käyttöä mahdollistavien puhtaiden teknologioiden käyttöönotto. Brasiliassa investoitiinkin viime vuonna yli 7 miljardin euron edestä uusiutuvaan energiaan - lukema asettaa maan investointien arvossa maailman 10 kärkeen. Älykkäissä sähköverkoissa ajankohtaista potentiaalia tuo se, että Brasiliassa odotetaan nyt asennettavan sähkönkulutusmittareita 2-3 miljoonan vuosivauhtia.

Lainsäädännönkin puolelta kannustavia tekijöitä kohti puhtaampia teknologioita on löydettävissä. Vuonna 2010 voimaan tulleen kiinteiden jätteiden hallintaa koskevan lain toimeenpano on edennyt vaiheeseen, jossa viranomaisia edellytetään toimia maassa edelleen käytössä olevien perinteisten kaatopaikkojen modernisoimiseksi. Lain toimeenpano lisää asteittain insentiivejä panostaa jätteen lajittelu- ja mahdollisesti myös jätteen energiaksi muuntamisteknologiaan.

Ulkomaan kaupan sääntelyn osalta Brasilian kotimaisia markkinoita suojaava pyrkimys on edelleen pitänyt kutinsa. Kongressi hyväksyi toukokuussa hallituksen alkuvuodesta julkistaman asetuksen tuontitavaroiden PIS- ja COFINS-verojen nostamiseksi osana yritystä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Toimi vaikuttaa Suomen vientiin erityisesti lääkkeiden, koneiden ja paperin osalta. Lisäksi Brasilian valtiovarainministeriö on vahvistanut aikovansa jatkaa tuontitava-roiden kaksinkertaista IPI-verotusta – ensin maahantuonnin sitten jälleenmyynnin yhteydessä – siitä huolimatta että maan korkein oikeus julkaisi alkuvuodesta päätöksen, jossa se pitää menettelyä laittomana.

Euroopan unioni käynnisti Maailman kauppajärjestö WTO:ssa loppuvuodesta 2013 menettelyn, jossa kyseenalaistetaan WTO:n sääntöjen vastaisina Brasilian tuontia syrjivät kansalliset verokäytännöt. Brasilian toimet koskettavat tuoteryhmistä muun muassa moottoriajoneuvoja ja näiden osia, puolijohteita, aurinkokennoja, kuluttajaelektroniikkaa, automatisoituja teollisuuden koneita sekä lääkinnällisiä laitteita. EU ja Brasilia eivät saavuttaneet asiassa neuvotteluratkaisua, joten se siirtyi alkuvuodesta 2015 WTO:n asettaman paneelin ratkottavaksi.

Brasilian valuutan realin heikkenemisen myötä Brasilia ei ole kuluneen vuoden aikana tehnyt merkittäviä tullinkorotuksia Mercosurin sääntöjen puitteissa tuontitavaroiden hintojen ollessa muutenkin vahvassa nousussa brasilialaisasiakkaiden näkökulmasta. Toisaalta myös tullinalennukset ovat olleet melko harvassa. Yleisesti ottaen Brasilian soveltamat tuontitullit ovat säilyneet suhteellisen korkealla tasolla. Maailman kauppajärjestön WTO:n vuoden 2013 tietojen mukaan maataloustuotteille keskimäärin 10,2 prosentissa ja ei-maataloustuotteille keskimäärin 14,1 prosentissa. Suomen viennin kannalta tärkeistä tuoteryhmistä mekaanisissa koneissa tulli on 12,9 prosenttia, sähkökoneissa 14,1 prosenttia, kuljetuslaitteissa 18,6 prosenttia, paperissa 10,6 prosenttia ja kemiantuotteissa 8,2 prosenttia.

Presidentti päätti alkuvuodesta 2015 käyttää veto-oikeuttaan ja hylätä lakiesityksen julkisissa hankinnoissa kotimaisia tarjoajia suosivan, 25 prosenttiin saakka nousevan hintaedun laajentamisesta yleiseksi kaikkia hankintoja koskevaksi määräykseksi. Presidentin vetolla hintaetu rajoittuu ainakin toistaiseksi aikaisemman menettelyn mukaisesti tiettyihin tuoteryhmiin. Näitä ovat muun muassa lääkinnälliset laitteet, tieto- ja viestintäteknologia sekä teollisuuden koneet ja laitteet.

Maailmanpankin vuoden 2014 Doing Business-raportti rankkaa Brasilian rajanylikaupassa maailman 123:ksi. Heikko sijoitus juontuu liiallisista dokumentaatiovaatimuksista, kommunikaation puutteesta asianomaisten viranomaisten kesken, hitaista ja ennakoimattomista analysointiprosesseista sekä tahmeasta tavaroiden tarkistuksesta sekä vientimenettelyistä. Tilanteen parantamiseksi Brasilia lanseerasi viime vuonna niin sanotun yhden ikkunan ohjelman, jonka tarkoituksena on tehdä maan ulkomaankaupasta kilpailukykyisempää lisäämällä rajamuodollisuuksien transparenssia ja vähentämällä vuoteen 2017 mennessä tuontilähetysten rajalla viettämää aikaa nykyisestä 13:sta 8 päivään ja vientilähetysten 17:sta 10 päivään.

Brasilian kansainvälisiä talous- ja kauppasuhteita koskettavassa sopimusympäristössä Argentiinan, Brasilian, Paraguayn, Uruguayn ja Venezuelan muodostaman talousalueen Mercosurin sisäisen talousyhteistyön kehitys on ollut olematonta. Taustalla vaikuttaa erityisesti Argentiinan ja Venezuelan talouksien jyrkkä alamäki. Brasilia on hoitanut Mercosurin puheenjohtajuuttaan 2015 alkupuoliskolla matalalla profiililla. Huomio yhteisön sisällä on kääntymässä vuoden loppupuoliskolla pidettäviin Argentiinan vaaleihin. Mercosurin yhteinen ulkotulli on Brasilian talouden näkökulmasta haasteellinen, komponenttien tullit ovat monella saraa korkeammat kuin lopputuotteiden, mikä ei ole Brasilian kotimaisen teollisuuden kannalta hyödyllistä.

Brasilia on ryhtynyt Presidentti Rousseffin toisen virkakauden alussa panostamaan voimallisesti Yhdysvaltoihin. Keskeistä Brasilian näkökulmasta on Yhdysvaltojen vahvistunut talouskasvu, joka kompensoi Kiinan kasvun hidastumista. Muuten kehnona vuonna 2014 Brasilian vienti Yhdysvaltoihin kasvoi 10 prosenttia.

Rousseffin uuden hallituksen kauppa- ja teollisuusministeri Armando Monteiro, joka toimi aikaisemmin Brasilian federatiivisen tason teollisuusliiton CNI:n johtajana, vieraili alkuvuodesta 2015 Yhdysvalloissa, tuomisenaan Washingtonista kahdenvälinen sopimus maiden välisen kaupan menettelyiden helpottamisesta. Sopimuksen taustalla on pyrkimys hakea synergiaetuja maissa samanaikaisesti etenevien kansallisten tullimenettelyjen Single Window-hankkeiden välillä. Samalla Brasilia ja Yhdysvallat tutkivat edellytyksiä vaatimustenmukaisuuden arviointiprosessien suoraviivaistamiselle tietyissä tuoteryhmissä. Presidentti Rousseffin odotetaan vierailevan Yhdysvalloissa kesäkuun lopussa edistääkseen erityisesti yhdysvaltalaisia investointeja Brasilian infrastruktuurisektoreille.

Meksikon kanssa Brasilia neuvotteli alkuvuodesta 2015 jatkon tällöin umpeutumassa olleeseen autokauppakiintiöitä koskevaan kahdenväliseen sopimukseen vuodelta 2012. Kauppa- ja teollisuusministeri Monteiro on todennut maansa olevan valmistautumaton palaamaan Meksikon kanssa tätä edeltäneeseen sopimustilaan, jossa maiden välillä vallitsi vapaakauppa autoteollisuudessa. Taustalla on kehityskulku, jossa Meksikon autoteollisuuden kilpailukyky on viime vuosina ohittanut Brasilian. Viime vuonna Brasilialla oli kahdenvälisessä autokaupassa Meksikon kanssa yli miljardin euron kauppavaje. Presidentti Rousseff teki toukokuussa salamavierailun Meksikoon puolustaakseen maansa taloudellisia intressejä.

Uuden ministerin Monteiron alaisuudessa Brasilian kauppa- ja teollisuusministeriö julkisti alkuvuodesta 2015 lisäksi uuden mallisopimuksen kahdenvälisiä investointisuojasopimus-neuvotteluja varten. Brasilia solmi 1990-luvulla useiden maiden mukaan lukien Suomen kanssa kahdenvälisiä investointisuojasopimuksia, mutta maan kongressi ei koskaan ratifioinut näitä.

Maa on ollut tyytymätön 1990-luvun sopimusmallin mukaiseen lähestymiseen riitojenratkaisuun. Uudessa sopimusmallissaan (nimeltään Cooperation and Facilitation Investment Agreement) Brasilia lanseeraa uuden lähestymisen riitojenratkaisuun perustuen valtioiden väliseen dialogiin. Maa on solminut uuden mallin pohjalta sopimukset toistaiseksi Mosambikin, Angolan ja viimeiseksi toukokuussa Presidentti Rousseffin vierailun myötä Meksikon kanssa. Se neuvottelee mallin pohjalta samalla usean muun Afrikan maan kanssa.