Biotaloussektori nousussa Yhdysvalloissa: tärkeä mahdollisuus Suomelle

Biotaloussektori nousussa Yhdysvalloissa: tärkeä mahdollisuus Suomelle

Biotalouden edistäminen on ollut johdonmukaisesti Yhdysvaltojen liittovaltion prioriteetti. Yhdysvaltojen metsäbiotalouden kehitys on haaste, joka on samalla luomassa Suomelle mahdollisuuksia. Mahdollisuuden tuovat sekä kehittyvä innovatiivisten puutuotteiden markkina, että maastopalojen metsänhoidolle tuoma poliittinen huomio, jotka ovat liikahduttamassa ”nukkuvaa jättiläistä” uudistautumaan.


Suomen tarina ja osaaminen modernin ja kestävän metsäbiotalouden kehittäjänä kiinnostaa etenkin metsäisissä osavaltioissa.

Yhteistyö on käynnistynyt jo Mainen ja Michiganin osavaltioiden kanssa. Näiden kumppanuuksien vahvistaminen ja  osavaltiokumppanuuksien laajentaminen tarjoaa Suomelle merkittäviä mahdollisuuksia.

Laajat maastopalot ovat nostaneet metsänhoidon viime vuosina Yhdysvalloissa poliittiseksi kuumaksi perunaksi. Valkoisen talon korkeimmalla poliittisella tasolla metsät lienevät tunnettuudessa Suomen osaamisalueista kaupallisella sektorilla top kolmosessa. Kiinnostus jatkuu, vaikka Valkoisessa talossa johto vaihtuu.

Modernia biotaloutta alettiin Yhdysvalloissa kehittää kokonaisvaltaisesti 90-luvulla presidentti Clintonin kaudella. Silloin rakennettiin alusta nykyisille biopohjaisten tuotteiden R&D -ohjelmille ja mm. ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden (maissietanoli) menestykselle. Vuoden 2000 biomassan tutkimus- ja kehitys -lailla asetettiin erityinen lähestymistapa biotalouteen: kansallinen aloite (The Bioeconomy Initiative), jota koordinoi maatalous- ja energiaministeriöiden vetämä Biomass R&D Board yhteistyössä vapaaehtoisuuteen perustuvan kongressin mandatoiman teknisen neuvoa-antavan elimen Biomass R&D Technical Advisory Committeen (”biotalouskomitea”) kanssa. Mikään muu vihreän talouden sektori ei ole saanut vastaavaa huomiota kongressilta ja hallinnolta. Biotalouden edistäminen on ollut johdonmukaisesti liittovaltion prioriteetti.

Metsäbiotalouden perinteisenä haasteena maan suuruus ja vaihtelevuus, puuttuvat investoinnit ja metsänomistusrakenne: muutoksia kuitenkin tulossa

 Yhdysvaltojen tavoite on kova, ns. ”Billion Ton Bioeconomy Vision”, eli miljardin tonnin biomassan vuosituotanto vuoteen 2030 mennessä. ”Bad rep” ei ole ollut biotalouden (erityisesti metsäbiotalouden) kasvun ainoa hidaste, vaan puunkäyttöä hidastavat sekä sääntelyhaasteet että Yhdysvaltojen sisäiset eroavaisuudet. Yhdysvaltoihin mahtuu paljon erilaisia metsäisiä ekosysteemejä sekä suuria alueellisia eroavaisuuksia maanomistusrakenteessa.  Esimerkiksi läntisen Yhdysvaltojen metsistä noin puolet kuuluu liittovaltiolle ja siellä sijaitsee monia maailmankuuluja suojeltuja kansallispuistoalueita.

Vuodelta 2005 peräisin olevaa uusiutuvan polttoaineen standardia (Renewable Fuel Standard, RFS), jolla on pyritty biotalouden vahvistamiseen, on vaivannut pitkään vastustus sekä öljy- ja kaasusektorin lobbareiden, että ympäristölobbareiden suunnalta. Etenkin toisen sukupolven edistyneiden (puupohjaisten) uusiutuvien polttoaineiden RFS:ssä määritelty vuosikiintiö jää jatkuvasti jälkeen tavoitteista. Kiintiötä rukkaillaan edestakaisin lisäten sijoittajien myrkkyä: epävarmuutta. Metsäbiotalouden kehittymisen kannalta yksi merkittävä haaste on, että metsäbiomassan hyödyntäminen biopolttoaineen tuotannossa muista kuin istutetuista metsistä on RFS:n puitteissa tällä hetkellä mahdotonta.

Kun insentiiviä kiintiöoikeuksiin ei ole, ei metsäbiomassan hyödyntäminen ole saanut toistaiseksi merkittävää tukea tai investointeja taakseen. Ylijäämäbiomassa onkin kiireellinen ongelma Yhdysvaltojen metsäisissä osavaltioissa. Kyseessä on haaste ja mahdollisuus yhtä aikaa, sillä sekä kehittyvä innovatiivisten puutuotteiden markkina, että maastopalojen tuoma poliittinen huomio ovat muuttamassa tätä yhtälöä. Potentiaali biotaloussektorin kasvulle on erinomainen, sillä metsäiset resurssit ovat valtavat ja jakautuneet eri puolille maata. Biopohjaisten tuotteiden teollisuus työllistää jo nyt yli neljä miljoonaa amerikkalaista. Puurakentaminen ja massiivipuun mahdollisuudet ovat kovassa nosteessa ja etunojaiset osavaltiot, kuten Oregon ja Washington ovat jo tehneet ennakoivat muutokset rakennuskoodeihinsa ensi vuonna voimaan tulevaa korkeat puurakennukset sallivaa kansainvälistä rakennuskoodia silmällä pitäen.

Liittovaltiotasolla kongressin metsäisten osavaltioiden senaattorit Oregonista, Mainesta ja Idahosta ovat ehdottaneet lakimuutosta, joka sallisi metsäbiomassan käytön RFS-mukaiseksi biopolttoaineeksi myös liittovaltion metsistä poistamalla viittaus istutettuun metsään. Samalla se loisi markkinaa matalan arvon biomassan hyödyntämiseksi myös yksityisille metsänomistajille ja sahoille (sahojen ylijäämäbiomassaa on vaikea hyödyntää nykyisellään biopolttoaineeksi, sillä sahojen pitäisi pystyä erottelemaan liittovaltion metsistä ja istutetuista metsistä peräisin oleva ylijäämä).

Menestystä osavaltiokumppanuuksien kautta sekä vaikuttamalla liittovaltiotason kehitykseen metsäsektorilla

Biotalouden menestystarinoita esiin nostaville puolestapuhujille (”champion”) on Yhdysvalloissa tilausta. Suomen tarina ja osaaminen modernin ja kestävän metsäbiotalouden kehittäjänä kiinnostaa etenkin Yhdysvaltojen metsäisissä osavaltioissa. Suomen tavoin niissä on koettu paperiteollisuuden rakennemurros. Suomalaisilla on Yhdysvaltoja kiinnostavaa osaamista biopohjaisten ratkaisujen saralla innovaatioista kiertotalousratkaisuihin ja puurakentamiseen. Yhteistyö biotaloudessa on käynnistynyt jo Mainen ja Michiganin osavaltioiden kanssa ja molempien kanssa on allekirjoitettu yhteisymmärryspöytäkirja (Memorandum of Understanding). Tavoite on pitkän aikavälin kumppanuus, joissa yhdistyy tutkimus- ja kaupallinen yhteistyö, politiikkatason parhaiden käytänteiden jakaminen sekä yhteiset tavoitteet ilmastotoimissa ja siirtymässä vihreään talouteen.

Modernin metsäbiotalouden kehittämisen tueksi Yhdysvalloissa on tarve perinteisen metsäteollisuuden uudistamiselle ja kestävän metsätalouden vahvistamiselle. Suomalaisten Yhdysvalloissa toimivien metsäkoneyritysten mukaan perinteinen metsäteollisuus puunkorjuutapoineen istuu Yhdysvalloissa tiukassa (kokorunkomenetelmä vs. tavaralajimenetelmä). Etenkin metsäpalot ja tarve uudenlaiselle laitteistolle avaa kuitenkin ovia muutokselle, ja yritykset tarvitsevat apua vaikuttamistyöhön. Modernien käytäntöjen omaksuminen osavaltioissa ja liittovaltion tasolla nostaisi suomalaisen osaamisen mahdollisuuksia Yhdysvalloissa myös metsätalouden saralla. Esimerkiksi Michigania kiinnostaakin oppia Suomelta hyviä käytäntöjä metsäsektorin kokonaisvaltaiseen muutokseen ja nykyisin hajallaan olevien toimijoiden (hallinto, tutkimuskenttä, yritykset, metsänomistajat ja sidosryhmät) yhteen saattamiseen. Toimijoiden hajanaisuus ja paikallisesti toimivien kehitysmallien puute on tähän asti hidastanut alan muutosta. Mainen osavaltiossa on jo pidempään tehty pohjatyötä metsäsektorin strategisen uudistamisen ja modernin metsäbiotalouden kehityksen tukemiseksi, jota koskevassa taustatyössä suomalainen Indufor on ollut mukana liittovaltion rahoittaman hankkeen kautta.

Mainen ja Michiganin kanssa on käynnistymässä loppuvuonna biotalousyhteistyötä edistäviä työryhmiä, jotka tulevat olemaan avoimia suomalaisille tutkimusorganisaatioille, yrityksille ja sidosryhmille ja luovat pohjaa pitkän tähtäimen suhteille.

Halukkuutta kansainvälisiin kumppanuuksiin on koko maan tasollakin. Liittovaltion biotalousaloitteen tarkoitus on muun muassa mahdollistaa oikeanlaisten kumppanuuksien syntyminen, jotta maan biotaloussektori pääsee kasvamaan. Liittovaltion biotalouskomiteakin suosittelee ottamaan oppia menestyksekkäistä kansainvälisistä lähestymistavoista puunkäytön ja metsäbiotalouden kasvattamisessa. Juuri presidentinvaalien alla, 13.10. Valkoinen talo julkaisi määräyksen, jolla perustettiin hallinnon sisäinen neuvosto: United States One Trillion Trees Interagency CouncilWorld Economic Forumin One Trillion Trees –hankkeeseen liittyminen on ollut presidentti Trumpin näkyvin kansainvälinen ympäristöteko, jonka toimeenpanoon neuvosto tulee keskittymään. Valkoinen talo painottaa päätöksessä metsien suurta taloudellista ja ympäristöllistä merkitystä ja toteaa hallinnon edistäneen politiikkaa, joka korostaa luontopohjaisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Neuvosto tullee lisäämään uuden rakenteen, jonka kautta kumppanimaat voivat käydä Yhdysvaltojen kanssa dialogia metsiin liittyvissä kysymyksissä.

Presidentinvaalikampanjassaan demokraattiehdokas Joe Biden nosti ilmastokysymykset keskiöön todetessaan kannattavansa öljynkäytön lopettamiseen johtavaa transitiota. Öljysektori on massiivinen työllistäjä Yhdysvalloissa, joten kyseessä on poliittisesti keskeinen kysymys. Biden on todennut, ettei ole kieltämässä särötystä tai sulkemassa öljy- ja kaasuyrityksiä, vaan lopettamalla niiden tukemisen veroalennuksin. Bidenin vaaliohjelmassa puhtaan teknologian ja vihreän talouden rahoitus ja kannustimet ovat keskeisessä asemassa, lisäten yhteistyömahdollisuuksia myös Suomelle ja suomalaistoimijoille.

Lisätietoja:

Congressional Research Service: