Belgian markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Team Finland- ja vienninedistämistyö sekä suomalaisten yritysten kansainvälistymisen edistäminen Belgiassa ovat osoittautuneet haastaviksi.

 Yrityksen kummassakaan maassa eivät ole osoittaneet kiinnostusta. Edes Belgian saama rahoitus EU:n elvytyspaketista ei ole lisännyt yritysten kiinnostusta sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Osin ongelmana on myös se, etteivät Belgian käyttösuunnitelmat ole kovin selkeitä ja julkisia ja niiden fokus on muuttunut esim. Valloniassa heinäkuussa tapahtuneiden tulvien jälkeen.


Suurin mielenkiinto Belgiassa on kiinnittynyt energiasektoriin ja siinä tapahtuviin muutoksiin, kun Belgian ydinvoimalat ovat useiden hallitusten – myös nykyisen – toimesta päätetty sulkea vuoteen 2025 mennessä. Noin puolet Belgian energiatarpeen tuottavasta ydinenergiasta luopuminen vaatii suunnitelmia ja toimenpiteitä uusiutuvien energialähteiden osalta sekä päätöksiä ylimenokaudesta. Tuulienergia ja ulkoiset energiasaaret kuulostavat mielenkiintoilta suunnitelmilta, samoin kuin autokannan nopea sähköistäminen. Näidenkään suhteen suomalaisyritysten mielenkiinto ei ole herännyt samalla tavalla kuin esimerkiksi Norjan ja Tanskan, joiden hallituksilla ja yrityksillä vahva rooli Belgian energiasektorilla.

Lupaavin aloite on Flanderin kiinnostus pohjoisen Euroopan maita kohtaan äskettäin julkaisemansa fokuspaperin mukaisesti. Suunnitelman konkretisoimiseksi tärkeä rooli on myös äskettäin Kööpenhaminaan perustettu Flanderin edustusto, joka kattaa myös Suomen. Flanderin Kööpenhaminan toimiston edustaja on jo vieraillut Suomessa ja osoittanut kiinnostusta innovaatioita, digitalisaatiota, vihreää siirtymää ja terveyssektoria kohtaan. Erityisesti kiinnostuksen kohteena ovat terveys- ja ympäristöteknologia.
Näiden kiinnostuksenkohteiden osalta on käytettävä tilaisuutta hyväksi esim. Flanderin alueen johdon mahdollisten Suomen-vierailujen yhteydessä. Myös Kööpenhaminan edustustossa toimivien vierailuja Suomeen tulee rohkaista ja tukea konkreettisin käyntejä, tutustumista ja vierailuja koskevin ehdotuksin. Tätä toimintaa voidaan tukea vahvistamalla yhteyksiä Flanders Investment and Trade’iin sekä Suomessa että Belgiassa.

Toinen mahdollisesti kiinnostava yhteistyömahdollisuus saattaisi olla suomalaisten ja belgialaisten yritysten yhteistyömahdollisuudet kolmansilla markkinoilla, esimerkiksi Afrikassa, jossa Belgialla ja belgialaisyrityksillä on hyvä tuntemus. Näiden suunnitelmien osalta tulee käyttää esimerkkeinä vastavia yhteistyöhankkeita muiden maiden kanssa ja muilla markkinoilla. Mahdollisuuksien hyödyntämistä tulee pohtia yhdessä Suomen EU-edustuston kanssa, jolla on jo vastaavia hankkeita meneillään.
Belgian markkinoiden osalta ongelmana on toimijoiden vähäisyys. Belgian markkinoita hoitaa pääasiassa suurlähetystö – vähäisin resurssein. Muiden toimijoiden mielenkiinnon herättäminen on osoittautunut vaikeaksi, vaikka suurlähetystö on pyrkinyt parantamaan vienninedistämisen käytössä olevia välineitä.

 

 Riitta Resch, Suomen suurlähettiläs, Belgia