Alankomaissa on kysyntää suomalaisosaamiselle
Keskeinen sijainti, avoin talous ja kansainvälinen liiketoimintaympäristö houkuttelevat yrityksiä Alankomaihin. Suomalaistoimijoille mahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi energiasiirtymä, kiertotalous ja meriteollisuus.
Pinta-alaltaan pieni, mutta tiheästi asuttu Alankomaat on markkinana kokoaan merkittävämpi: 17,6 miljoonan asukkaan Alankomaat on vuosien ajan ollut Suomen neljänneksi suurin vientimaa Saksan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen jälkeen. Alankomaiden osuus Suomen tavaroiden kokonaisviennistä on noin seitsemän prosenttia (9/2023, lähde: Tulli).
Alankomaiden kunnianhimo energiasiirtymän, kiertotalouden ja päästöttömien ratkaisujen edelläkävijänä on viime vuosina johtanut mittaviin investointeihin vihreään siirtymään, energiansäästöön ja -varastointiin sekä uusiin energiamuotoihin liittyen.
Energiasiirtymän keskiössä ovat esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimarakentaminen, vetytaloushankkeet sekä kahden uuden ydinvoimalan perustamissuunnitelmat. Hallitus on varannut ilmasto- ja energiatransitiota edistävään siirtymärahastoon 35 miljardia euroa.
Erityisesti Rotterdamin satamalla on keskeinen asema kansainvälisen kaupan jälleenviennissä, kuten öljytuotteiden, kemikaalien ja metallien kaupassa. Rotterdamin satama- ja teollisuusalue ja Pohjois-Hollannin Groningenin maakunta näyttelevät tärkeää roolia myös maan energiasiirtymässä.
Maakaasutuotannon aloittaminen Groningenissa 1960-luvulla on vaikuttanut Alankomaiden energiapolitiikan ja -infrastruktuurin muodostumiseen merkittävästi. Maakaasun tuottajana tunnettu Alankomaat on nyt joutunut vauhdittamaan Euroopan suurimman, Groningenissa sijaitsevan maakaasukenttänsä toiminnan lopettamista muun muassa siksi, että kaasunotosta vuosien varrella aiheutuneet maanjäristykset ovat olleet kansallinen tragedia. Kymmenet yritykset ja toimijat kehittävät EU-rahoituksen ja paikallishallintojen tuella Groningenin vetylaaksoa – energia-alan osaamista, infrastruktuuria ja yhteistyötä sieltä jo löytyy.
Alankomaissa ollaan hankalan murroksen edessä lisäksi typpipäästöjen suhteen: maan tehomaataloudesta johtuvat päästöt kuuluvat Euroopan suurimpiin, ja pohdinnassa on keinot niiden puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Muutoksen tuulet ovat puhaltaneet myös maan poliittisessa kentässä, kun Geert Wildersin oikeistopopulistinen Vapauspuolue PVV ylsi murskavoittoon marraskuisissa parlamenttivaaleissa. Vapauspuolueen vaaliohjelmassa vähäteltiin ilmastonmuutosta ja vaadittiin esimerkiksi kansanäänestystä maan EU-erosta.
Wildersin vaalivoitosta huolimatta nähtäväksi jää, millaiseksi kokonaisuus lopulta muodostuu. Vaalien jälkeiset hallitusneuvottelut ovat käynnissä ja tähtäävät useamman puolueen koalitiohallituksen muodostamiseen. Vaalien alla puhututti myös kallis asuminen, ja istuvan hallituksen lupailemien 900 000 uuden asunnon rakentaminen on sujunut odotettua hitaammin. Asuntopula on huutava, ja suomalaisosaamiselle onkin todennettua kysyntää vähähiilisen rakentamisen ratkaisuissa.
Alankomaat pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä, ja meri- ja satamateollisuuden vihreässä siirtymässä haetaan kumppanuuksia Pohjois-Euroopan maista. Maa julkaisi vuoden 2023 lopussa uuden, strategisen meriteollisuuden suunnitelmansa, jossa korostetaan muun muassa yhteistyötä EU-maiden välillä laivanrakennuksen ja merituulivoiman suhteen. Strategian tavoitteena on yhteistyön tiivistämisen lisäksi esimerkiksi neljänkymmenen ympäristöystävällisen pilottialuksen rakentaminen sekä alan koulutuksen ja työvoiman vahvistaminen.
Suomalaisyrityksille Alankomaat tarjoaa houkuttelevia mahdollisuuksia. Markkinoille pääsyä keventävät helposti ymmärrettävä liiketoimintaympäristö, osaava ja kielitaitoinen työvoima sekä erinomainen infrastruktuuri, ja Nato-jäsenyyden myötä Suomi kiinnostaa Alankomaissa enemmän kuin koskaan.
Maria Lieto
Trade Advisor, Team Finland -yhteyshenkilö