Alankomaiden tavoitteena siirtyä kiertotalouteen vuoteen 2050 mennessä

Alankomaat on julkaissut kunnianhimoisen kiertotaloussuunnitelman, jossa asetetaan tavoitteeksi siirtyä kokonaan kiertotalouteen vuoteen 2050 mennessä. Kiertotalouden tarkoituksena on käyttää mahdollisimman vähän raakamateriaaleja ja maksimoida materiaalien kierrätys. Näin vähennetään ympäristöhaittoja, jätteen syntymistä ja raakamateriaalien kulutusta. Hallituksen keinoja tukea kiertotalouteen siirtymistä ovat muun muassa lainsäädännön muuttaminen, eri sektorien ja innovaatioiden tukeminen sekä yhteisten tavoitteiden sopiminen sidosryhmien kanssa.

Kiertotalous
Lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen. (Lähde: government.nl/topics/circular-economy/contents/from-a-linear-to-a-circular-economy.)

Kiertotalouden tavoitteet: raakamateriaalien käytön minimointi ja ympäristöhaittojen vähentäminen

Kiertotaloudella tarkoitetaan talousmuotoa, jossa tuotetaan kestäviä tuotteita, kulutetaan mahdollisimman vähän resursseja ja maksimoidaan resurssien kierrätys. Kiertotalous voidaan nähdä vastakohtana nykyiselle, ympäristöä haittaavalle lineaariselle taloudelle, jossa raakamateriaaleista tuotetaan mahdollisimman halvalla myytäviä tuotteita, jotka kulutuksen jälkeen heitetään pois. Alankomaiden visiossa kiertotaloudessa jäte lopulta katoaa kokonaan ja muuttuu uudeksi raakamateriaaliksi.

Suunnitelmassa esitetään kolme syytä kiertotalouteen siirtymiselle. Ensinnäkin raakamateriaalien ja fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvaa koko ajan, mikä tulee lopulta johtamaan raakamateriaalien loppumiseen ja millä on vakavia seurauksia ympäristölle. Toisekseen Alankomaat on riippuvainen ulkomaisista raakamateriaaleista, kuten esimerkiksi matkapuhelinteollisuuden tarvitsemista metalleista. Riippuvaisuus potentiaalisesti kallistuvista, poliittisia jännitteitä aiheuttavista raakamateriaaleista on haitaksi talouden kestävyydelle. Kiertotaloudessa riippuvuus raakamateriaaleista vähenee, kun esimerkiksi kierrätettyjen älypuhelimien ennestään sisältämiä metalleja voidaan käyttää uusien matkapuhelimien valmistamiseen. Kolmanneksi raakamateriaalien käyttö kasvattaa hiilidioksidipäästöjä ja ympäristöhaittoja, mikä pahentaa ilmastonmuutosta. Kiertotalouteen siirtyminen auttaakin taistelussa ilmastonmuutosta vastaan ja vähentää luontoon kohdistuvaa painetta hupenevien raakamateriaalien säästämisen lisäksi.

Kiertotaloussuunnitelman mukaan kiertotalouden pohja on jo luotu Alankomaissa. Alankomaissa kuluttajista yli 80 % käyttää usein tai aina omaa ostoskassiansa kaupasta saatavan muovipussin sijaan, monet hollantilaiset yritykset käyttävät kierrätysmateriaaleja tuotteissaan ja esimerkiksi muovisen pakkausmateriaalin kierrätys on lähes kaksinkertaistunut kuudessa vuodessa. Askelia kohti maailmanlaajuista kiertotaloutta on otettu myös globaalilla tasolla, mistä esimerkkinä ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, joiden tavoitteena on ihmisoikeuksien tukemisen ja köyhyyden vähentämisen lisäksi mm. vähentää globaalia ruokahävikkiä viidelläkymmenellä prosentilla, tukea kestävää tuotantoa ja kulutusta sekä vähentää jätteen syntymistä.

Alankomaiden toimet kiertotalouden saavuttamiseksi: hallituksen tuki ja ajattelutavan murros

Kiertotalouteen siirtyminen vaatii kiertotaloussuunnitelman mukaan toimia jokaisella yhteiskunnan tasolla. Hallitus aikoo esimerkiksi muuttaa lainsäädäntöä ja sääntelyä kiertotaloutta tukevaksi ja antaa raakamateriaaleissa säästäville yrityksille tukea. Tuotannon- ja kulutustapojen muuttamisen lisäksi kuitenkin myös ajattelutapaa on muutettava. Suunnitelman toteutumiseksi yritysten tulee voitontavoittelun lisäksi ajatella yhteiskunnan etua ja kuluttajien on ostamisen sijaan jaettava yhä useampia asioita, mistä kannustavia esimerkkejä ovat mm. auton-, työkalujen- ja tulostimienjakopalvelut.

Alankomaiden hallitus on valinnut viisi taloussektoria ensimmäisiksi kiertotalouteen siirtyjiksi: biomassan ja ruoan, muovin, tuotannon, rakentamisen ja kulutushyödykkeet. Hallitus aikoo tukea näitä sektoreita, jotta vuoteen 2050 mennessä ne käyttäisivät mahdollisimman vähän raakamateriaaleja ja tuottaisivat mahdollisimman vähän jätettä. Ensimmäinen virstanpylväs kiertotalouteen siirtymisessä on vuosi 2030, johon mennessä raakamateriaalien käytön tulisi olla vähentynyt viidelläkymmenellä prosentilla.

Tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus aikoo sopia vielä vuonna 2016 kiertotaloussopimuksen eri sidosryhmien kanssa. Lisäksi ympäristöministeri Dijksma aikoo vapauttaa 27 miljoonaa euroa jätteenkierrätyksen parantamiseen ja uusien innovaatioiden luomiseen, jotta poisheitetyt hyödykkeet tulisivat käytetyiksi raakamateriaalina eivätkä päätyisi kaatopaikalle. Siirtymä kiertotalouteen luokin ohjelman mukaan paitsi haasteita Alankomaille, myös uusia mahdollisuuksia. Talousministeri Kampin mukaan vuoteen 2023 mennessä Alankomaiden kiertotalouden markettiarvo on 7,3 miljardia euroa ja työllistämisvaikutus 54 000 ihmistä.

jätehuolto
vientiyritykset