Ulkoministeri Haaviston puhe suurlähettiläskokouksessa 2020

Ulkoministeri Haaviston puhe suurlähettiläskokouksessa 2020

 

Arvoisat edustuston päälliköt, hyvät työtoverit eri puolilla maailmaa,

Kära kollegor runt om i världen, bästa vänner, 

 

Moni kokous – eikä tämä taida olla poikkeus – on tänä vuonna alkanut kysymyksellä: ”kuuluuko ääni?”. Omalta osaltani voin vastata, että teidän, ulkoministeriön diplomaattien, viestit ovat kuuluneet ministerille erinomaisen hyvin. Toivottavasti myös ministerin ääni on kuulunut sinnepäin.

Edustustojen työ koronapandemian keskellä on ollut korvaamatonta: se on ollut tärkeää niin kriisin nopean etenemisen seurannassa, ennakoinnissa ja ymmärtämisessä kuin suomalaisten auttamisessa eri puolilla maailmalla. Keskellä kriisiä olemme pitäneet hyvää huolta kansalaisistamme maailmalla. Pohjoismainen ja EU-koordinaatio kotiutuslennoissa oli yksi esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä kriisiin vastaamisessa.

Haluan lausua vilpittömät kiitokset koko ulkoministeriön henkilökunnalle, niin Suomessa kuin maailmallakin, arvokkaasta työstä koronakriisiin vastaamisessa.

Jag vill uttrycka mitt uppriktiga tack till hela personalen, såväl i Finland som ute i världen, för ert värdefulla arbete under coronakrisen.

Monet ovat antaneet työpanoksensa keskellä omia huoliaan: perheenjäseniä on kuulunut riskiryhmiin, kouluja on suljettu, töissä on siirrytty etätöihin.

---

Elämme nyt pitkittyneen koronakriisin aikaa. Rokotteita kehitetään, mutta ne eivät ole käytettävissä huomenna. Varmuutta ei ole siitäkään, ovatko ne käytössä ensi vuonna – ja kuinka pitkä on rokotteen teho, kun sellainen otetaan käyttöön. Elämme myös poikkeuksellisen viekkaan viruksen kanssa.

Emme saa herpaantua hetkeksikään koronan vastaisessa taistelussa. Samalla meidän on pidettävä pyörät pyörimässä – huolehdittava koulutuksesta, terveydenhuollosta, taloudesta, turvallisuudesta; kaikesta siitä, mikä yhteiskunnassamme on arvokasta.

Suomi on vientivetoinen, avoin talous. Markkinamme ovat maailmalla. Emme voi vain sulkea rajojamme ja odottaa koronan väistymistä. Ulkoministeriö tekee työtä sen eteen, että yrityksemme ja tuotteemme menestyvät maailmalla, ja myös uusilla markkinoilla. Se työ on nyt tärkeämpää kuin koskaan.

---

Pitkittyneessä kriisissä meillä on oltava myös vastauksia kansalaisten ja yritysten arjen kysymyksiin: pääseekö puolisoni Suomeen, saako yritykseni tarvitsemansa kansainvälisen työvoiman, pääsenkö hakemaan adoptiolapseni, voinko kulkea työssäni valtakunnanrajan ylitse, miten ja mistä viisumit hoidetaan korona-aikana?

Tarvitaan poikkeuksellisen paljon neuvontaa, vastauksia ja ohjeita. Olemme palveluorganisaatio, ja tehtävämme on auttaa kansalaisia ja yrityksiä näissä arjen asioissa. Palvelun on myös vaikeina aikoina oltava hyvää ja ihmisläheistä. Uudessa tilanteessa tarvitaan myös joskus uusia ratkaisuja.

---

Koronakriisi muistuttaa meitä taas siitä, että maailma on yhteinen kylä. Ei riitä että yritämme estää viruksen leviämistä vain omalla kulmallamme, vaan pandemian voittaminen vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikkialla.

Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan. Pandemia on lisännyt nopeasti humanitaarisia tarpeita, ja se muistuttaa myös kehittyneitä yhteiskuntia haavoittuvuudesta. Myös omassa huoltovarmuudessamme koimme viime keväänä monia haasteita.

Varautuminen erilaisten suuronnettomuuksien ja katastrofien varalta on ensisijaisen tärkeää. Kevät opetti myös, miten nopeasti meillekin alkaa kohdistua avunpyyntöjä. Meillä tulee olla valmiuksia auttaa myös niillä alueilla, missä pandemia tuo lisäkuorman jo entisestään vaikeaan tilanteeseen. Ajattelen nyt esimerkiksi konfliktien keskellä olevaa siviiliväestöä ja pakolaisleirejä.

Pandemia tulee lisäämään entisestään eroa maailman köyhimpien ja vauraimpien maiden välillä. Hauraat valtiot ja maailman köyhimmät maat olivat tällaiseen tilanteeseen heikoimmin varustautuneita.

---

Kuluvan vuoden haasteet ovat olleet henkilökunnallemme poikkeuksellisen raskaita. Myös omasta ja läheisten terveydestä ja turvallisuudesta on pidettävä huolta samaan aikaan, kun eteen tulee paljon uusia ja uudenlaisia työtehtäviä.

Keskellä kriisiä – aivan kuin huomaamatta – olemme tehneet koko suomalaisessa yhteiskunnassa, myös valtioneuvostossa ja ulkoministeriössä valtavan digiloikan. Meistä on tullut webinaarien osaajia, ja zoomit, meatsit ja teamsit alkavat pikkuhiljaa sujua. Näin myös EU-ulkoministerikokouksissa, joissa viimeiset ovat alkaneet oppia, että mikrofoni on pidettävä kiinni muulloin paitsi oman puheenvuoron aikana.

Etäyhteyksiä on käytetty myös eri maiden ministerikollegoiden kanssa maaliskuusta alkaen, ja yhteydet ovat pääsääntöisesti toimineet hyvin. Viimeisimmän laskun mukaan olemme tämän vuoden maaliskuusta alkaen hoitaneet yli 100 etäkokousta, videopuhelua tai puhelua ministerikollegoiden kanssa.

Erityisesti matalan kynnyksen yhteydenpito lähinaapureihin, Ruotsiin ja Viroon, on kriisin aikana korostunut. Mutta langan päässä ovat olleet myös sekä Yhdysvaltojen että Venäjän ulkoministerikollegat, joiden kanssa on kahdenvälisesti käyty läpi ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä kriisialueista asevalvontaan. Diplomatian tarve korostuu kriisiaikoina.

Henkisesti on hyvä varautua siihen, että etätyöt jatkuvat myös tulevan syksyn ja kevään aikana, ja että osa uusista työskentelymuodoista on tullut jäädäkseen.

----

Arvoisat lähettiläät, hyvät kollegat, syksyllä 2002 presidentti Mauno Koivisto antoi haastattelun kirjastaan ”Venäjän idea”.  Toimittaja oli varannut revolverikysymyksen loppuun: ”Mikä on mielestänne Suomen idea?” Koivisto vastasi venäjäksi yhdellä sanalla, jonka voi kääntää eloonjäämiseksi, selviytymiseksi.

Selviytymisessä on ainakin kaksi eri näkökohtaa: mitä teemme itse, ja mitä ympärillämme tapahtuu. Suuri kysymys on, kuinka paljon voimme itse vaikuttaa siihen, mitä maailmassa ja ympärillämme tapahtuu. Ulkopolitiikka ja diplomatia on tätä vaikuttamista.

Suurvaltojen välinen jännite on kasvanut, ja se näkyy erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan suhteissa. Usein puhutaan siitä, että geopolitiikka on palannut. Kilpailun kenttiä ovat niin talous, teknologinen kehitys, asejärjestelmät kuin johtajuus kansainvälisissä järjestöissä, kuten YK:ssa.

On hyvä kysyä, onko geopolitiikka riittävä kuvaus siitä, mitä ympärillämme nyt on tapahtumassa? Kyse ei ole vain valtapolitiikasta ja maantieteestä, vaan myös erilaisten järjestelmien välisestä kilpailusta. Yhtäällä sääntöpohjainen, kaupan vapauteen perustuva järjestelmä, toisaalla rajoja sulkeva protektionismi. Yhtäällä monipuoluejärjestelmä ja demokratia, toisaalla autoritääriset hallintomallit. Yhtäällä kansalaisyhteiskunnan kasvava rooli ja merkitys, toisaalla kansalaisten mielipiteiden suitsiminen.

Suomella on pitkä historia arvojen ja ideologioiden maailmassa. Suomen pitkäaikainen ulkoministeri ja viimeinen ministerivaltiosihteeri Pietarissa, Carl Enckell, kuvasi muistelmissaan Suomen itsenäisyyden perusteiksi pitkälle kehittyneen demokraattisen järjestelmämme, kulttuurielämämme, sekä vahvan itsenäisen oikeusjärjestyksemme.  Nämä pätevät tähänkin päivään. Myös ulkopolitiikassamme pyrimme vahvistamaan sellaisia kansainvälisiä kehityskulkuja, jotka turvaavat näiden yhteiskuntamme pilareiden jatkuvuutta.

---

Kylmä sota oli yhtä paljon taistelua ideologiasta kuin etupiireistä. ETYK muutti tämän kuurojen yksinpuhelun käsikirjoitusta. Sen ensimmäinen ja toinen kori olivat geopolitiikkaa ja taloutta. Itäblokki koki voittaneensa tässä, koska rajat ja valtapiirit tunnustettiin ja samalla taloussuhteita avattiin, mikä auttoi länsivaluutan ja länsiteknologian saamisessa. Kolmannen korin saattoi nähdä länsiblokin voittona, kun se antoi selkänojan itäblokin oppositiolle puuttua sellaisiin kysymyksiin kuin ihmisoikeudet ja lehdistön vapaus. Helsinki-ryhmät tulivat monissa maissa tunnetuiksi muutoksen kärkinä. Lopputuloksena koko kylmän sodan silloinen asetelma murtui. Näin pehmeiksi koetut kolmannen korin asiat olivatkin muutoksen ytimessä.

Hetken saattoi näyttää siltä, että universaaleiksi ja ainoiksi vallitseviksi arvoiksi tulevat vähä vähältä vapaa markkinatalous, monipuoluejärjestelmä, vapaat ja reilut vaalit, median vapaus, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet. Tämän trendin geopoliittiseksi ja sotilaalliseksi ulottuvuudeksi nousi suojeluvastuun periaate – R2P – jolla kansanmurhatilanteissa pystyttiin puuttumaan myös valtioiden suvereniteettiin.

Mutta kuten tiedämme, kylmän sodan päättymisen lopputulos ei myöskään ollut tällaisten universaalien arvojen voitto.

---

Voimme silti oppia lähimenneisyydestä ainakin yhden asian: muutos on mahdollinen, ja sen suuntaan ja sisältöön voi vaikuttaa.

Suomen selviytymiselle ja menestymiselle on suotuisin sellainen maailma, jossa kunnioitetaan ja tunnustetaan ihmisoikeuksien merkitys, pidetään yllä kansainvälisten järjestöjen kykyä ratkoa globaaleja ongelmia sekä ehkäistään sotilaallisten konfliktien syttymistä. Voidaan siis ajatella, että hyvinvointimme, turvallisuutemme ja arvojemme edistäminen ovat tällä tavalla yhteensidottuja.

EU:n korkea edustaja Josep Borrell on peräänkuuluttanut Euroopalle ”kolmatta tietä” suurvaltojen välisessä kilpailussa. Ajatuksen ydin on, että Euroopan on ensisijaisesti turvattava omat intressinsä. Tähän on helppo yhtyä, vaikka näiden yhteisten intressien muotoilu vaatiikin EU:lta jatkuvaa työtä. Intressien ohella mielestäni tässäkin on nähtävissä arvojen ja ideologioiden kilpailua.

Suomen kannalta on tavoiteltava entistä aktiivisempaa, yhtenäisempää ja vaikutusvaltaisempaa EU:ta. Tämä tavoite vaatii jäsenmailta ja korkealta edustajalta yhä rohkeampaa otetta. Omalta osaltamme tuemme EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja olemme valmiit edistämään määräenemmistöpäätösten laajempaa käyttöönottoa.

On hyvä nähdä, että myös uusi korkea edustaja Borrell on ollut aktiivinen Balkanin kysymysten ratkaisussa ja Kosovo-Serbia –dialogin edistämisessä. Tämä on kysymys, jossa myös Suomella voi olla tarjottavaa.

---

Transatlanttista yhteistyötä Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä on viime vuosina koeteltu monin tavoin. Yhteiset historialliset arvot säilyvät, mutta yhteiset tavoitteet tuntuvat jääneen taka-alalle. Tästä myös meidän eurooppalaisten on syytä kantaa vastuuta. On hyvä muistaa, että Atlantilla on kaksi rantaa: Eurooppa ei voi jäädä odottamaan, että Yhdysvalloissa palataan ajassa taaksepäin, vaan meidän on myös itse tuotava esiin sellaisia tavoitteita, jotka voidaan allekirjoittaa molemmilla puolilla valtamerta.

Suomi ei kykene vaikuttamaan kaikkiin kriiseihin ja globaaleihin kehityskulkuihin. Tehtäväksemme jää siis löytää oikea suhde käytössä olevien välineidemme ja päämääriemme, tavoittelemamme maailman, välillä.

Suomelle sopiva tehtävä voisi olla toimia kansainvälisesti yhteisen globaaliagendan vahvistamiseksi ja jännitteiden madaltamiseksi. Tähän agendaan kuuluvat kaikkia valtioita yhdistävät haasteet: ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen, biodiversiteetin turvaaminen, maailmanlaajuinen terveysturvallisuus, joukkotuhoaseiden leviämisen pysäyttäminen sekä ydinasevalvonnan vahvistaminen.

---

Arvoisat lähettiläät,

Kun jännitteet lisääntyvät Euroopassa, riskit vääriin arviointeihin, onnettomuuksiin ja jopa yhteenottoihin kasvavat. Näin on valitettavasti tapahtunut aivan viime viikkojenkin aikana Valko-Venäjällä ja itäisellä Välimerellä. EU:n ulkoministerit kokoontuivat toissa perjantaina ylimääräiseen kokoukseen, ja Eurooppa-neuvosto kokousti näistä asioista viime keskiviikkona.

Valko-Venäjällä ei kyetty järjestämään avoimia ja vapaita vaaleja, joita ETYJ olisi aiempien presidentinvaalien tavoin päästetty tarkkailemaan. Mielenosoittajia pahoinpideltiin, maassa on poliittisia vankeja. Tilanteen ratkaisu on valkovenäläisten itsensä käsissä. Keskustellessani Valko-Venäjän ulkoministeri Makein kanssa olen esittänyt tukemme uusien, vapaiden ja oikeudenmukaisten, vaalien järjestämiseksi, poliittisten vankien vapauttamiseksi, sekä ETYJ:n nykyisen ja tulevan puheenjohtajamaiden Albanian ja Ruotsin vierailulle maahan. Lisäksi olemme kannattaneet sellaisten henkilöiden asettamista EU:n pakotelistalle, jotka ovat syyllistyneet väkivaltaan mielenosoittajia kohtaan tai syyllistyneet vaalituloksen väärentämiseen. 

Ajattelemme usein rajakysymysten jo tulleen Euroopassa pysyvästi ratkaistuksi. Itäisen Välimeren kiristyneessä turvallisuustilanteessa on kuitenkin kyse juuri rajaviivojen vetämisestä merialueilla kahden NATO-maan, Kreikan ja Turkin välillä. Mitä enemmän sotilaskalustoa merillä liikkuu, sitä korkeampi on riski vahingoille ja sotilaallisille väärinarvioinneille. Tällaisessa tilanteessa ei ole voittajia. EU:n jäsenenä osoitamme tukemme Kreikalle, samalla kehottaen molempia osapuolia palaamaan neuvottelupöytään jännitteiden madaltamiseksi. Tämän viestin olen kertonut myös Turkin ulkoministeri Çavuşoğlulle.EU ja puheenjohtajamaa Saksa ovat tässä kysymyksessä pyrkineet toimimaan sillanrakentajina, ja ansaitsevat kaiken tukemme. Vaikka Turkki on viime vuosina etääntynyt EU:n arvopohjasta, se tulee säilymään EU:lle tärkeänä kumppanina myös tulevaisuudessa.

---

Kansainvälisen sopimusjärjestelmän kriisi näkyy myös asevalvonnassa, jota leimaa yhä vahvemmin Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän välinen kilpailu. Syvä epäluottamus horjuttaa olemassa olevaa sopimusjärjestelmää ja vaikeuttaa ponnistuksia sen vahvistamiseksi ja uudistamiseksi.

Kuluneenakaan vuonna ei ole ollut pulaa huonoista uutisista. Strategisia aseita rajoittavan START-sopimuksen umpeutumiseen on aikaa enää puoli vuotta, mutta sen jatko on edelleen avoinna. Sopimuksen päättyminen poistaisi suurvaltojen ydinasearsenaalien viimeisetkin rajoitteet, vähentäisi ennustettavuutta ja lisäisi epävakautta, erityisesti Euroopassa. Yhdysvaltojen päätös irtautua ETYJ:n alaisesta Avoin taivas (Open Skies) -sopimuksesta heikentää Suomenkin turvallisuudelle tärkeää luottamusta ja läpinäkyvyyttä.

Positiivista on, että Yhdysvaltojen ja Venäjän strateginen vuoropuhelu on jännitteistä huolimatta jälleen saatu käyntiin. Kahden suurimman ydinasevallan suoran keskustelukanavan merkitystä on vaikea yliarvioida.

Ydinsulkusopimuksen (NPT) tarkastelukonferenssin ajankohta on tällä hetkellä epävarma, mutta työ konferenssin valmistelemiseksi jatkuu. Suomi osallistuu aktiivisesti aloitteisiin, joilla pyritään vauhdittamaan ydinaseriisuntaa osana NPT-tarkastelua, painopisteinä ydinaseiden riskien vähentäminen ja luottamusta lisäävät toimet.

Hallitusohjelman tavoitetta autonomisten asejärjestelmien sääntelystä Suomi edistää Genevessä käynnissä olevissa neuvotteluissa. Tavoitteena on saada aikaan yhteisesti sovitut pelisäännöt, joihin sitoutuvat myös näitä teknologioita kehittävät suuret asevalmistajat: Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina.

---

Arvoisat lähettiläät,

Rauhanvälityksestä puhutaan nykyisin paljon, mutta harvat hahmottavat, että myös rauhanvälitys on nykyisin hyvin kilpailtu ala, jossa on monia erilaisia ja erilaatuisia toimijoita. Maiden välisten konfliktien lisäksi maiden sisäiset jännitteet ja konfliktit vaativat entistä enemmän huomiota. Suomelle on jo muodostunut perinteeksi järjestää National dialogue –konferensseja, joissa voidaan vertailla eri maiden ratkaisumalleja ja kokemuksia kansallisesta dialogista.

Meillä on konfliktinratkaisun osaamista sekä virkamieskunnassa, kansalaisjärjestöissä että yksittäisissä toimijoissa. Suomi on myös nostanut esiin teknologioiden hyödyntämisen ja naisten merkityksen rauhanprosessissa. Joskus tarvittava apu on myös hyvin teknistä – olemme tänäkin kesänä hyödyntäneet vesidiplomatian verkostoamme ja osaamistamme kansainvälisissä yhteyksissä.

Viimeisen 10 vuoden ja usean hallituksen aikana ulkoministeriö on vahvistanut tukeaan rauhanvälitykselle sekä kansallisten osaajien että kansainvälisten järjestöjen kautta. Toiminnan laajuus ja voimavarat ovat kasvaneet. Tämän vuoksi tullaan nyt tekemään vahvistus, jossa rauhanvälityksen osaaminen ulkoministeriössä kootaan uuteen yksikköön poliittisen osaston alaisuuteen.

Tämä uusi yksikkö on ristitty rauhanvälityskeskukseksi. Keskuksen tarkoitus on vahvistaa Suomen rauhanvälitysosaamista ja –kapasiteettia, koordinoida ja tehdä järjestelmälliseksi ulkoministeriön omaa toimintaa sekä koordinoida yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Rauhanvälittäjien pyöreiden pöytien järjestäminen on tuonut myös esiin, miten paljon tämän alan osaamista ja kiinnostusta Suomessa jo on.

Suomi on tehnyt hyvää työtä YK:ssa, EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä normatiivisessa toiminnassa sekä mm. naisrauhanvälittäjien verkostojen synnyttämisessä. Nyt on tärkeää, että rauhanvälityksen osaaminen ja tietotaito juurtuu hyvin myös ulkoministeriöön. Myös oikeusvaltiokehityksen ja demokratian tuki ovat tärkeitä elementtejä rauhanprosesseissa.

Monelle voi olla yllätys, miten paljon taustavoimia, valmistelua ja eri alojen asiantuntemusta rauhanprosessien tueksi tarvitaan. Tämä on pitkäjänteistä, joskus hyvin näkymätöntä työtä. Myös konfliktin osapuolten valmistautuminen kohtaamaan toisensa vaatii taustatyötä. Tässä kaikessa Suomen on tärkeää olla mukana.

---

Arvoisat lähettiläät,

Hallitusohjelmassa määritellään ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja ja arvopohja, joka on ihmisoikeusperustainen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on edistää systemaattisesti sukupuolten tasa-arvoa sekä tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien täyttä toteutumista, kuten hallitusohjelmassa sanatarkasti todetaan.

On hyvä pysähtyä miettimään, mitä on tehtävä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Vastikään hyväksytty hallituksen tasa-arvo-ohjelma linjaa, että hallituksen tavoitteena on parantaa kunnianhimoisesti tasa-arvoa ja nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Se tarkoittaa, että tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaate on osa kaikkea toimintaamme, niin kotimaassa kuin kansainvälisillä areenoilla, ja myös osana ministeriön päivittäistä työtä ja käytäntöjä.

Näin vahvistamme myös EU:n perussopimuksiin kirjattua periaatetta sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistamisesta. Suomi ajaa määrätietoisesti Istanbulin sopimuksen täysimääräistä toimeenpanoa kaikessa EU:n toiminnassa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. On äärimmäisen tärkeää, että kaikki jäsenmaat sitoutuvat sopimukseen. Näistä kysymyksistä olen viimeksi käynyt keskustelua Latvian ja Puolan ulkoministereiden kanssa.

---

YK:n ihmisoikeusneuvosto on tärkein ihmisoikeuksia käsittelevä elin, jossa Suomi haluaa olla mukana vaikuttamassa ja kantamassa vastuuta. Siksi pyrimme YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022-24. Kyseessä on hallitusohjelmassakin mainittu kärkiehdokkuus, joka vaatii sitoutumista koko poliittiselta johdoltamme, edustustoverkostoltamme ja virkamieskunnalta.

Tarkoituksemme on tuoda esille teemoja, jotka ovat meille tärkeitä ja joissa meillä on annettavaa. Näitä ovat muun muassa tasa-arvo, naisten ja tyttöjen oikeudet, koulutus, teknologian ja digitalisaation vaikutukset ihmisoikeuksiin, ilmastonmuutoksen torjunta sekä vammaisten henkilöiden ja alkuperäiskansojen oikeudet.

Näiden osalta toivomme myös teiltä, hyvät suurlähettiläät, aktiivisuutta ja aloitteellisuutta omissa asema- ja jalkamaissanne erityisesti vuoden 2021 aikana. Vaalit pidetään New Yorkissa lokakuussa 2021. Mikäli Suomi pääsee neuvoston jäseneksi – ja siihen uskomme – raportointinne tulee olemaan erityisen keskeistä varsinkin niiden maiden osalta, jotka neuvoston agendalla jatkuvasti näkyvät ihmisoikeustilanteensa vuoksi.

Hallitus on kesällä myös aloittanut ihmisoikeusselonteon valmistellut, joka on keskeisin Suomen kansainvälistä ihmisoikeuspolitiikkaa ohjaava asiakirja. Selonteko palvelee meitä myös eräänlaisena käsikirjana ihmisoikeusneuvostokampanjassamme ja aikanaan neuvoston jäsenenä.  Selonteko ei ole ihmisoikeuksien ajankohtaiskatsaus, mutta Me Too ja Black Lives Matter  -liikkeet ovat menestyksekkäästi lisänneet keskustelua syrjivistä valtarakenteista. Myös nämä näkökulmat ovat varmasti mukana selonteossa. 

---

Hyvät lähettiläät,

Koronapandemia on pysähdyttänyt monet miettimään ympäristön, ilmastomuutoksen ja terveyden välistä suhdetta. Käynnissä oleva kriisi on toisaalta opettanut sen, että kaikkiin kokouksiin maailmalla ei välttämättä tarvitse matkustaa fyysisesti. Myös suurlähettiläskokouksella voi olla eri muotoja.

Koronakriisistä on selvittävä ilmastoa kunnioittavin keinoin. Otamme nyt paljon velkaa myös tulevaisuusinvestointeja varten, ja ne on tehtävä ympäristön ehdoilla. Kallein velka mitä voimme jättää taaksemme on ilmaston ja ympäristön tuhoutuminen.

Glasgow’n COP26 -ilmastoneuvottelut siirtyivät koronavirustilanteen vuoksi vuodella marraskuulle 2021. Matkalla kohti Glasgow’ta on tulevana vuonna monta merkittävää etappia, joissa Suomen ilmastodiplomatian päätavoitteina korostuvat kiertotalousteema sekä valtiovarainministereiden ilmastokoalitio, jota puheenjohdamme yhdessä Chilen kanssa. Oikeus terveelliseen ympäristöön on kaikkien ihmisoikeus, ja ilmastoteema liittyy myös ihmisoikeusneuvostokampanjaamme.

Sitten viime suurlähettiläskokouksen meillä on nyt työmme tukena ulkoministeriön oma ilmastoulkopolitiikan toimintaohjelma, ilmastoverkosto ja ilmastosuurlähettiläs. Ottakaamme nämä työkalut täysimääräisesti käyttöön.

Jos Suomen idea on selviytyminen, eloonjääminen, tänä päivänä se merkitsee aktiivista työtä ilmastomuutoksen torjumiseksi ja sen haittavaikutusten vähentämiseksi.

---

Suomi on myös keskeinen globaali polaaritoimija.  Suomen lisäksi ainoastaan neljä maata, Ruotsi, Norja, Yhdysvallat ja Venäjä, ovat mukana päättämässä sekä arktiseen että antarktiseen alueeseen liittyvistä kysymyksistä. Molempia napa-alueita kohtaan tunnettu kansainvälinen kiinnostus on kasvussa. Arktisen neuvoston perustamisen 25. vuotisjuhlaa vietetään ensi keväänä, minkä lisäksi Venäjän puheenjohtajakausi Arktisessa neuvostossa lähestyy. Suomen puheenjohtajakaudella tehdyn työn seurauksena EU-instituutiot käynnistivät heinäkuussa laajan julkisen konsultaatioprosessin EU:n arktisen politiikan päivittämiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti parhaillaan on myös käynnissä Suomen arktisen politiikan strategian laatiminen.

 ---

Arvoisat lähettiläät,

Afrikka-strategian laatiminen on koronatilanteesta huolimatta edennyt rivakasti ministeriöiden välisenä yhteistyönä. Meillä on laajaa ja monipuolista Afrikka-osaamista läpi valtionhallinnon ja on ollut hienoa panna merkille se sitoutuminen, jolla ministeriöt ovat tähän työhön lähteneet mukaan.

Strategia on herättänyt paljon kiinnostusta niin kansalaisyhteiskunnan, yritysmaailman, yliopistojen kuin kansainvälisten kumppaneidemme keskuudessa. Strategian kirkkaimpana tavoitteena on Suomen ja Afrikan maiden poliittisten ja taloudellisten suhteiden syventäminen ja jaettujen intressien etsiminen, oli kyse sitten kaupasta ja taloudesta, ilmastopolitiikasta, koulutuksesta tai rauhasta ja turvallisuudesta. Meille on tärkeää, että strategiaa laadittaessa käymme dialogia afrikkalaisten kumppaneidemme kanssa, unohtamatta diasporaa.

---

Arvoisat lähettiläät,

Koronakevät opetti meitä siihen, että hyvin turvallisenakin pidetyt asemapaikat saattoivat hetkeksi muuttua vaarallisiksi. Mietin tätä myös käydessäni tänä kesänä avaamassa Bagdadin edustustomme, jossa koronatilanne ei ole ainoa vaara. Beirutin räjähdyksessä tuho iski kiinteistöihimme, mutta onneksi ministeriön henkilökunta oli turvassa. Tämä kaikki muistuttaa vain siitä, että diplomaatin työ voi sisältää myös paljon vaaroja.

Olen aina arvostanut ulkoministeriössä laajaa kenttäkokemusta, ja myös kokemusta ns. hardship-paikoista. Urakierrossa tällaisella kokemuksella on oltava myös painoarvoa.

---

Arvoisat lähettiläät,

lopuksi esitän teille toiveen toimia silminämme ja korvinamme maailmalla, sekä rohkeasti esittämään Suomelle uusia pelipaikkoja, silloin kun niitä huomaatte työssänne. Kaikkia avauksia ja ideoita ei voi heti toteuttaa, mutta jokaiseen suhtaudumme lähtökohtaisesti kiinnostuksella ja avoimuudella.

Haluan vielä kerran kiittää teitä työstänne Suomen ja suomalaisten hyväksi kuluneen vuoden aikana. Samalla toivotan teille ja koko ulkoministeriön henkilökunnalle voimia tulevaan syksyyn.