Ulkoministeriö keskusteli kansalaisjärjestöjen kanssa Suomen painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvostossa

YK:n ihmisoikeusneuvosto kokoontuu vuoden toiseen sääntömääräiseen istuntoonsa 19. kesäkuuta–14. heinäkuuta. Osana Suomen ihmisoikeusneuvostokauden työtä ulkoministeriö kuulee kansalaisyhteiskunnan edustajien näkemyksiä Suomen painopisteistä ja tavoitteista ennen jokaista istuntoa. Tälläkin kertaa ulkoministeriön Merikasarmille kokoontui laaja joukko kansalaisyhteiskunnan edustajia.

Tilaisuuden aluksi kerrattiin edellisen istunnon tuloksia. Ihmisoikeusneuvosto käsitteli kevään istunnossaan useita eri tilanteita, mukaan lukien Venäjän laitonta hyökkäystä Ukrainaan. Suomi tuki vahvasti vuosi sitten perustetun, tilanteen tutkintaan keskittyvän tutkintakomission mandaatin uusimista. Tutkintakomissio on kerännyt tietoja ihmisoikeusloukkauksista ja humanitaarisen oikeuden loukkauksista. Raportoidessaan ihmisoikeusneuvostolle komissio totesi venäläisten syyllistyneen moniin sotarikoksiin.  Vammaisten henkilöiden oikeuksien huomioimista konflikteissa Suomi edisti niin neuvoston päätöksissä kuin aihetta käsittelevällä korkean tason sivutapahtumalla. 

Neuvosto hyväksyi yksimielisesti Suomen yhdessä Saksan, Brasilian ja Namibian kanssa esittämän, laajan tuen saaneen, aloitteen riittävää asumistasoa käsittelevän erityisraportoijan mandaatin uusimisesta.  Naisten oikeuksia Suomi edisti muun muassa Meksikon kanssa kansainvälisenä naistenpäivänä pidetyllä yhteislausunnolla, jota tuki lähes 70 valtiota. Yhteislausuntoa tukeneet maat sitoutuivat myös jokaisen naisen oikeuteen päättää omasta kehostaan.

Naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet, opetus ja ihmisoikeuksien toteutuminen eri maissa herättivät keskustelua

Kesän istunnossa keskiössä ovat naisten ja tyttöjen oikeudet sekä sukupuolten tasa-arvo. Kansalaisyhteiskunnan edustajat esittivät laajasti huolta Afganistanin naisten ja tyttöjen tilanteesta. Ihmisoikeusneuvosto käsittelee Afganistan-erityisraportoija Richard Bennettin ja naisten ja tyttöjen syrjinnän estämistä käsittelevän työryhmän suosituksia Afganistanin naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi. Kansalaisyhteiskunnan edustajat tuomitsivat Talibanin harjoittaman syrjinnän ja muut ihmisoikeusloukkaukset sekä vaativat Suomea esittämään neuvostolle uusia toimia tilanteeseen vastaamiseksi.

Huolta aiheutti myös laajempi viime aikoina noussut naisten oikeuksien vastainen liikehdintä ihmisoikeusneuvostossa, jonka seurauksena aiemmin hyväksyttyjä kansainvälisiä sitoumuksia ollaan haastettu päätöslauselmaneuvotteluissa. Ihmisoikeusneuvoston on määrä ottaa kantaa naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan sekä pakkoavioliittojen estämiseen. Neuvotteluissa Suomelta toivottiin vahvoja kantoja ja sitkeyttä naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä sukupuolten tasa-arvon puolustamisessa.

Ihmisoikeusneuvoston on määrä myös käsitellä päätöslauselmia, jotka käsittelevät oikeutta opetukseen. Kansalaisjärjestöt muistuttivat, että koulutuksen yhdenvertaisuus ei vieläkään toteudu ja sen edistämisessä varsinkin haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten sodan keskellä elävät lapset ja sateenkaarinuoret, tarvitsevat tukea. Suomea kannustettiin myös edistämään nuorten osallistumista ihmisoikeustyöhön. 

Suomi osallistuu edellä mainittujen aiheiden lisäksi myös vammaisten henkilöiden oikeuksia ja äärimmäistä köyhyyttä koskevien päätöslauselmien neuvotteluihin ja esittää yhdessä Ruotsin kanssa laittomien teloitusten estämistä käsittelevän erityisraportoijan mandaatin uusimista. Laittomien teloitusten estämisessä korostuu oikeus elämään, viranomaisten velvollisuus riippumattomaan tutkintaan sekä puolueettoman tuomioistuinlaitoksen ja tehokkaan oikeussuojan merkitys.

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto OHCHR antaa tulevassa istunnossa katsauksen Ukrainan tilanteesta. OHCHR on muun muassa tehnyt tärkeää, riippumatonta työtä rekisteröidessään siviiliuhreja Venäjän laittoman hyökkäyssodan alusta lähtien. Suomi tukee vahvasti sitä, että neuvosto saa jatkossakin toimiston katsauksen Ukrainan tilanteesta.

Afganistanin lisäksi kansalaisjärjestöt ottivat kantaa useaan maatilanteeseen, mukaan lukien kesän istunnossa neuvoston agendalla oleviin Myanmarin, Sri Lankan, Sudanin, Valko-Venäjän ja Syyrian tilanteisiin. Kansalaisjärjestöt lähettivät Suomelle painavan viestin: ihmisoikeusneuvoston on puututtava myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuviin ihmisoikeusloukkauksiin, kuten kuolemanrangaistuksiin ja heihin kohdistuvaan väkivaltaan ja syrjintään, eri puolilla maailmaa.

Yhteistyö ja vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa ovat Suomen vahvuus

Lukuisat kansalaisyhteiskuntakuulemiseen osallistuneet kansalaisjärjestöt kiittivät puheenvuoroissaan ulkoministeriötä hyvästä yhteistyöstä ja siitä, että Suomi pyrkii aktiiviseen näkemysten vaihtoon myös kotimaisen kansalaisyhteiskunnan kanssa. Loppusanoissaan tilaisuudessa puhunut apulaisosastopäällikkö Erik Lundberg totesi vuoropuhelun ja tiedonvaihdon olevan tärkeää ja auttavan yhteisten tavoitteiden edistämisessä. Suomi on sitoutunut yhteistyöhön kansalaisyhteiskunnan kanssa: kansalaisyhteiskunnan merkityksellinen osallistuminen on keskeistä demokraattisen järjestelmän toimivuuden kannalta.

Tilaisuuden lopuksi osallistujat antoivat aplodit pitkän ja ansioituneen uran tehneelle ihmisoikeussuurlähettiläs Rauno Merisaarelle, joka jää syksyllä hyvin ansaitulle eläkkeelle.

Suomi on YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsen kaudella 2022–2024. Ihmisoikeusneuvosto on YK:n tärkein hallitustenvälinen ihmisoikeuksia suojeleva ja edistävä elin.