Tuomioja ounastelee pahaa tilannetta, jos EU:n perustuslaki kariutuu
”Jos kesäkuussa ei tule tulosta, niin tilanne alkaa olla aika paha”, vastasi ulkoministeri Erkki Tuomioja Ota kantaa -sivujen onlinekeskustelussa tiistaina kysymykseen, mitä EU:lle tapahtuu, jos perustuslakisopimus menee mönkään tai venyy ikuisuusprojektiksi.
” Monia perustuslaissa olevia asioita voidaan toteuttaa ilman uutta sopimustakin, esimerkiksi yhteisen kriisinhallinnan vahvistaminen etenee muutenkin ja siihen riittää nykyisten sopimusten antama valtuutus”, lisäsi Tuomioja.
”Unioni on joka tapauksessa käymistilassa, sillä laajentuminen on pysyvästi muuttanut aiempia valtasuhteita”, arvioi ulkoministeri.
Kansanäänestykseen EU:n perustuslain hyväksymisestä Suomessa Tuomioja ei vielä ole valmis ottamaan kantaa. ”Itse odottaisin vielä tulosta neuvotteluista, ennen kuin otan kantaa siihen, onko kansanäänestys perusteltu. Joka tapauksessa se on harkinnanvarainen asia.”
Ota kantaa -keskusteluun osallistui toistakymmentä kansalaista, joita kiinnostivat myös, miten Suomelle tärkeät asiat on otettu huomioon perustuslakineuvotteluissa, ketkä ovat osallistuneet valmisteluihin ja miten vaikea kysymys ääntenpainotus tosiaan on.
Tuomiojan mukaan isoimmat asiat koskevat kaikkia maita samalla tavoin, ennen muuta ääntenpainotus ja komission kokoonpano. ”Ne ratkaisevat syntyykö sopimus vai ei”, hän totesi.
Hyvinvointipalvelut
Suomelle erityinen kysymys
”Suomen kannalta erityinen kysymys koskee hyvinvointipalveluihin liittyvää päätöksentekoa, jonka haluaisimme tapahtuvan yksimielisesti. Siihen tuntuu löytyvän meille kelpaava ratkaisu, mutta sekin on vielä avoin asia”, lisäsi Tuomioja.
Valmisteluissa ovat Tuomiojan mukaan olleet mukana kaikki viranomaistahot ja ministeriöt ja myös kansalaisjärjestöjä on koko ajan pidetty informoituina: ”Valmistelun jälkeen kannat käsitellään hallituksen EU-ministerivaliokunnassa ja esitellään sen jälkeen heti eduskunnalle. Kansalaisjärjestöt ovat olleet erityisen aktiivisia juuri hyvinvointipalvelujen turvaamisen osalta.”
Nimimerkki Kansalainen pohdiskeli isojen ja pienten maiden eturistiriitoja ja kysyi, ovatko isoja maita ne, joilla on eniten kansalaisia vai ne, jotka maksavat EU:lle eniten.
”Tässä yhteydessä suuruuskriteeri on väkimäärä ja miten se otetaan huomioon ääntenpainotuksessa. Pienemmillä maille on tärkeää korostaa unionia sekä jäsenmaiden että kansalaisten yhteisönä, jolloin luonnollinen malli on kaksoisenemmistö, esimerkiksi. 50 prosenttia maista, joissa myös asuu vähintään 50 prosenttia kaikista ihmisistä. Ongelma on, että jälkimmäinen kriteeri halutaan nostaa selvästi korkeammaksi kuin edellinen”, vastasi Tuomioja.
Kansalaisen mielestä kaksoisenemmistö kuulostaa hankalalta, jos ajattelee sellaisia maita kuin esimerkiksi Puola, jossa on paljon väkeä, mutta joka on taloudellisesti saajapuolella. Eikö tästä seuraa vaikeuksia, hän kysyi.
”Kaksoisenemmistö on kuitenkin perustellumpi ja ymmärrettävämpi ja samalla legitiimimpi kuin Nizzan malli, jossa ei ole ääntenpainotuksessa mitään perusteltua logiikkaa. Puolalla on vielä paljon oppimista sen suhteen, miten se parhaiten ajaa etujaan unionissa. Kukaan ei pidemmän päälle edistä asiaansa ajautumalla hakaukseen kaikkien muiden kanssa”, totesi Tuomioja.