Suomen ja Ukrainan välinen talouskomissio kartoitti uusia yhteistyöaloja
Ukrainan ja Suomen hallitusten välinen, kahdenvälisiä taloussuhteita painottava talouskomission kokous Kiovassa 17. – 18.9. sujui hyvässä hengessä kuuden vuoden tauon jälkeen. Ukraina on toteuttanut kansainvälistä kauppaa ja investointeja tukevia uudistuksia, mikä on mahdollistanut talouden kasvun haasteista huolimatta. EU:n kanssa solmittu vapaakauppasopimus alkaa tuottaa tulosta.
Ukrainan presidentti Petro Poroshenko ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmaisivat vuonna 2017 halunsa palauttaa Ukrainan ja Suomen talouskomissio toimintaan muutaman vuoden tauon jälkeen. Poroshenkon ja Niinistön lausuntoa edelsivät EU:n ja Ukrainan välinen viisumivapaus, sekä EU:n ja Ukrainan välisen assosiaatio- ja vapaakauppasopimuksen voimaan astuminen.
Sopimukset ovat olleet tuloksellisia: Ukrainan vienti EU-maihin on saavuttanut saman tason millä se oli ennen Krimin laitonta liittämistä Venäjään ja Itä-Ukrainan konfliktin syttymistä. Suomen tuonti Ukrainasta kasvoi vuonna 2017 noin 40% edellisvuoteen verrattuna ja vienti noin 15%. Vuonna 2018 kasvu on edelleen jatkunut.
Suomen puolen puheenjohtaja, alivaltiosihteeri Markku Keinänen muistutti komissiota maiden välisestä yhteisymmärryksestä ja Suomen tuesta Ukrainan uudistuksille. Ukrainan ja EU:n välisen yhteistyön ehtona on uudistusten läpivieminen useilla aloilla.
Taloudelliset ja poliittiset uudistukset, kuten laki korruptionvastaisen korkean tuomioistuimen perustamisesta, tähtäävät elämänlaadun kohottamisen lisäksi Ukrainan liiketoimintaympäristön kehittämiseen. Saavutukset EU-Ukraina-suhteissa ovat merkki siitä, että Ukraina on toteuttanut monia EU:n asettamia ehtoja onnistuneesti, mikä luo uskoa ja luottamusta yhteistyöhön. Samanaikaisesti tiedostetaan, että tehtävää riittää. Suomi toivoo, että uudistusinto pysyisikin yllä vuonna 2019 pidettävistä vaaleista huolimatta.
Ukrainassa toimii noin sata suomalaista yritystä, joista 25 pysyvästi. Suomalaisten investointien määrä on noin 122 miljoonaa euroa. Suomi tukee Ukrainaa yhteiskunnallisen ja taloudellisen resilienssin vahvistamiseksi, esimerkiksi koulutukseen ja energiatehokkuuteen liittyvillä kehitysyhteistyöhankkeilla. Koulutushankkeita toteuttaa Finnish Consulting Group (FCG) ja Helsingin yliopisto yhdessä Ukrainan opetusministeriön kanssa. Lisäksi Kiovan suurlähetystössä on aloittanut opetussektorin neuvonantaja Jukka Tulivuori.
Energiatehokkuushankkeita toteuttaa Nordic Environment Finance Corporation Fund (Nefco) Ukrainan energiaviraston (SAEE) kanssa.
Yleisvaikutelmaksi talouskomissiosta jäi, että tunnelma Ukrainassa on aiempaa optimistisempi. Mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä nähtiin muun muassa IT-sektorilla, maataloustuotannossa sekä uusiutuvan energian alalla. Ukrainalaiset investointi- ja kauppatoimijat National Investment Council of Ukraine ja Export Ukraine tukevat yhteistyötä palvelemalla ilmaiseksi ulkomaisia yrityksiä, myös tuontia ja yhteistyökumppaneiden etsimistä koskevissa kysymyksissä.
Kokouksen yhteydessä Elinkeinoelämän keskusliitto ja Ukrainan Teollisuus- ja yrittäjäliitto allekirjoittivat yhteistyösopimuksen.
Suomen ja Ukrainan talouskomissio kokoontuu seuraavan kerran Suomessa vuonna 2020.
Lisätietoja: Ukraina-maavastuuvirkamies Tuomas Kinnunen, puh. +358 295 350 054.
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi