Pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavan opetusministeri Anna-Maja Henrikssonin puhe suurlähettiläskokouksessa 2023
"Viime vuosien poikkeukselliset ajat ovat korostaneet pohjoismaisen yhteistyön merkitystä. Suomella on paljon tarjottavaa muille Pohjoismaille ja samoin meidän kannattaa eri yhteiskunta-aloilla ottaa mallia muilta. Pohjoismaisen vuorovaikutuksen avulla moni asia saadaan edistettyä tehokkaammin", sanoo ministeri Anna-Maja Henriksson suurlähettiläskokouksen puheessaan.
Arvoisat suurlähettiläät, bästa ambassadörer,
On suuri ilo tavata teidät tässä roolissa ensimmäistä kertaa suurlähettiläspäivillä. Teette arvokasta työtä joka päivä. Töitä sen eteen, että tulevaisuus on tuleville sukupolville valoisampi, että huominen olisi meille kaikille parempi – kiitos teille, hjärtligt tack!
Yhteinen agendamme muodostuu pohjoismaisen yhteistyön edistämisestä kansallisten ja pohjoismaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Pohjoismainen yhteistyö on vahvasti esillä hallitusohjelmassa ja sitä voisi luonnehtia yhdeksi sen punaisista langoista. Hallitusohjelmassa todetaan muun muassa, että ”Suomi toimii aktiivisesti osana pohjoismaista viiteryhmää, syventää pohjoismaista integraatiota ja pyrkii purkamaan maiden välisiä rajaesteitä”.
Viime vuosien poikkeukselliset ajat ovat korostaneet pohjoismaisen yhteistyön merkitystä. Suomella on paljon tarjottavaa muille Pohjoismaille ja samoin meidän kannattaa eri yhteiskunta-aloilla ottaa mallia muilta. Pohjoismaisen vuorovaikutuksen avulla moni asia saadaan edistettyä tehokkaammin.
Värderade åhörare,
Den nordiska gemenskapen skapar ”nordisk nytta” – ett stort mervärde för oss. Det nordiska samarbetet baserar sig på en gemensam värdegrund, gemensam identitet, liknande samhällsmodeller, möjligheten att kommunicera på våra nordiska språk och en lång tradition av fri rörlighet över gränserna. Nordiskt samarbete handlar om oss – om oss som bor i Norden, om vår vardag och om människomöten. Om möten mellan individer – unga och äldre, om interaktion och samarbete mellan företag, mellan tjänsteinnehavare och beslutsfattare, mellan institutioner och medborgarsamhället. Vi Nordbor står varandra nära. Och tillsammans är vi starkare.
Pohjoismaisuudessa yhteinen historia ja vuosisatoja kestäneen yhteisen historian luoma perintö ovat keskeisiä. Historiallisilla siteillä on ollut merkittävä rooli Suomen identiteetin ja kehityksen muovaamisessa. Hyvä esimerkki pohjoismaisuudesta ja sen vaikutuksesta on lainsäädäntö. Entisenä oikeusministerinä en voi olla mainitsematta vuoden 1734 lakia, joka joiltakin osin edelleen on voimassa olevaa oikeutta sekä Suomessa että Ruotsissa. Myös kulttuuri ja skandinaaviset kielet yhdistävät Pohjoismaita. Taide ja kulttuuri mielletään yhdeksi pohjoismaisen yhteistyön kulmakiveksi.
Den nordiska välfärdsmodellen med en stark betoning på jämlikhet, jämställdhet och likvärdiga möjligheter för invånarna till utbildning, hälsovård och social trygghet har under årtionden använts som modell i det finländska samhällsbygget.
Pohjoismaisuus on luonut pohjan Suomen talouskasvulle. Pohjoismaiden sisäiset kauppa- ja investointisiteet ovat edistäneet Suomen talouskehitystä ja vakautta. Yritysmaailmassa pohjoismainen yhteistyö on laajaa. Monen yrityksen kotimarkkina tai painopistealue on Pohjola. Hallitusten välisessä yhteistyössä vaurauden lisääminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen ovat olleet vakioelementteinä alusta asti. Yhdessä olemme enemmän. Tavoitteena nyt on yhteiskuntiemme siirtyminen vihreään talouteen, kohti hiilineutraaliutta ja kestävää kierto- ja biotaloutta. Yhdessä edistämme vihreää kasvua, joka perustuu tietoon, innovointiin, liikkuvuuteen ja digitaaliseen integraatioon. Muun muassa digitalisaatiossa Baltian maat ovat tärkeä yhteistyökumppani.
Luonto ja ympäristö ovat tärkeitä Pohjoismaiden kansalaisille ja Pohjolaa tunnetaan sen suojelun edelläkävijänä. Virallisessa yhteistyössä Joutsen-merkki keksittiin jo kauan sitten. Se on auttanut pohjoismaalaisia tekemään kestäviä ja ekologisia valintoja arjessa. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ovat myös tänä päivänä yhteistyön keskiössä.
Hyvät kuulijat, bästa åhörare,
Pohjoismaat ovat vahvasti sitoutuneet vakauden ylläpitämiseen ja rauhan edistämiseen niin lähialueellamme kuin kansainvälisesti. Muuttunut turvallisuustilanne Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan on osoittanut turvallisuus- ja puolustusyhteistyön suuren merkityksen. Turvallisuuspoliittisesti haastavana aikana yhteistyömme vahvuus on näkynyt selkeästi. Maamme ovat tehneet erittäin tiivistä yhteistyötä ja tukeneet toisiaan. Ensimmäistä kertaa kokoonnumme nyt suurlähettiläiskokoukseen uutena, historiallisena aikakautena – Suomi on puolustusliitto Naton jäsen! Mutta saanen myös sanoa sen suoraan: Jäsenyytemme on täydellinen vasta silloin kun myös Ruotsi on NATO-jäsen. Ruotsin asia on meidän. Sveriges sak är vår. Se, että kaikki Pohjoismaat ovat tulossa Naton jäseniksi, merkitsee uutta aikakautta pohjoismaisessa yhteistyössä. Nyt puuttuva palapelin palanen saadaan paikalleen ja Pohjoismainen yhteistyö vahvistuu entisestään.
Ehkä liiankin usein pohjoismaisuutta ja pohjoismaista yhteistyötä pidetään itsestään selvänä. Liikumme, teemme työtä, opiskelemme ja harjoitamme liiketoimintaa vapaasti yli rajojen Pohjolassa. On hienoa, että esimerkiksi ruotsalaisten opiskelijoiden määrä on kasvussa myös Suomessa. Se näkyy esimerkiksi Hankenilla. Pohjoismaat ovat olleet vapaassa liikkuvuudessa, avoimessa työmarkkinassa ja sosiaaliturvassa edelläkävijöitä. Suomen etu on yhä syvenevä Pohjoismaiden yhteistyö.
Bästa vänner,
Vi kan och ska fortsätta utvecklas. Det handlar om att se om sitt hus inför framtiden. Att ha visioner. Att bygga flera broar i Norden, både bildligt och kanske också i praktiken. Det är inte en slump att det i det färska regeringsprogrammet finns en skrivning om en utredning om en fast förbindelse över Kvarken.
Myös tänä päivänä pohjoismaisen yhteistyön malli kiinnostaa maailmalla. Konkreettinen esimerkki: 2021 loppuvuonna saimme vieraaksi delegaation Persianlahden ja Afrikan sarven maista, jotka halusivat kuulla erilaisista yhteistyön muodoista pohjoisessa Euroopassa, ml. yhteistyöstä Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Yksikään pohjoismaa ei olisi kehittynyt yhtä hyvin ilman pohjoismaista yhteistyötä.
Värderade åhörare,
Det har sagts att Norden har varit bra på att hantera förändring. I Nordens förändringskapacitet finns säkert starka orsakssamband till social tillit, god förvaltning och social mobilitet. Även framöver är det viktigt att vi kan hantera förändring och skapa en starkare resiliens i våra samhällen.
Mielestäni pohjoismaisuuden syvimmässä ytimessä on pyrkimys rakentaa jatkuvasti parempaa tasa-arvoista ja vaurasta yhteiskuntaa, joka asettaa aina etusijalle kansalaisten hyvinvoinnin. Pohjoismaiden neuvoston perustaminen oli Suomelle erityisen tärkeää ja siihen liittymisen merkitystä vuonna 1955 ei voi tarpeeksi korostaa.
Hyvät kuulijat,
Muutama sana Pohjoismaiden ministerineuvoston työstä tulevana vuonna: visiosta 2030, rajaesteistä ja kriisivarautumisesta.
Pohjoismaiset pääministerit ovat linjanneet, että Pohjolan tulee olla maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Toimintasuunnitelmassa on kolme strategista painopistealuetta: vihreä, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Tänä vuonna valmistuneen seurantaraportin indikaattorit osoittavat, että toimeenpano etenee oikeaan suuntaan. Heikointa edistyminen on vihreän Pohjolan saavuttamisessa.
Työ rajaesteiden poistamiseksi jatkuu. Rajaesteneuvoston agendalla ovat tänä vuonna erityisesti verotuskysymykset, ammattipätevyydet ja digitaaliset välineet. Tärkeä ratkaistavana oleva rajaeste on, ettei suomalaisilla pankkitunnuksilla tai muilla vahvoilla tunnistusvälineillä vielä voi tunnistautua muiden Pohjoismaiden digitaalisiin palveluihin. Aihe on yleiseurooppalaisella tasolla tärkeä ja liittyy digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseen.
Bästa vänner,
Som ni kommer ihåg var en av våra främsta prioriteringar under Finlands ordförandeskap i Nordiska ministerrådet att utveckla samarbetet inom beredskap och försörjningstrygghet. Statsministrarna framhåller fortfarande betydelsen av beredskapsarbete och samarbete i en instabil och svårförutsägbar omvärld.
Regeringarnas arbete har fortsatt under Norges och Islands ordförandeskap och även Sverige kommer nästa år att ha detta tema på agendan. I utarbetandet av handlingsplan för Nordiska ministerrådet 2025–2030 satsar vi på att alla ministerråd inom sina sektorer arbetar för att stärka krisberedskapen inom ramen för övergripande säkerhet.
Hyvät kuulijat, bästa åhörare
Pohjoismaiden ministerineuvosto myöntää edelleen rahoitusta Pohjoismaiden suurlähetystöjen yhteishankkeisiin sekä Nordic Talks -kansainvälisiin profilointi- ja viestintähankkeisiin Pohjoismaiden ulkopuolella. Haluan kiittää aktiivisuudesta bränding-työssä. Viime aikojen – esimerkiksi koraaninpolttoon liittyvien – tapahtumien valossa ymmärrämme kaikki, miten ensisijaisen tärkeässä roolissa te suurlähettiläät olette kansallisen ja pohjoismaisen maakuvatyön räätälöimisessä asemapaikalla sopivaksi.
I tider av osäkerhet framhävs betydelsen av ett brett nordiskt samarbete. Våra gemensamma nordiska värderingar och vårt nordiska samarbete behövs. Det nordiska står på en oerhört stabil grund och genomsyrar våra samhällen.
On hyvä muistaa, että Pohjoismaat ovat arvoiltaan, agendoiltaan ja toimintatavoiltaan lähin viiteryhmämme. Pohjoismainen yhteistyö tiivistyy yhä. Yhdessä olemme vahvempia. Yhdessä olemme enemmän! Yhteistyöllä on mielipidemittausten mukaan kansalaisten erittäin vahva tuki. Työskentelemme määrätietoisesti toteuttaaksemme vision Pohjoismaista maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena.
Hyvät suurlähettiläät, Bästa ambassadörer,
jag ser fram emot ett gott samarbete och att tillsammans med er främja Finlands intressen.