Tansania on Itä-Afrikan logistiikkahubi, jonka talouskasvu jatkuu vahvana
Tansanian talouskasvu on usean vuoden ajan jatkunut vahvana, vuonna 2022 4,7 % ja vuonna 2023 5,2 %. Kasvun moottoreita ovat olleet kaivannaissektori ja turismi. Julkinen velka-aste ja inflaatio ovat pysyneet kohtuullisina. Pitkällä tähtäimellä kasvun odotetaan jatkuvan, mm. koska maalla on strateginen sijainti Intian valtameren rannalla, jonka naapureina on useampi sisämaavaltio ja maassa on monipuoliset luonnonvarat. Tansania on myös pysynyt vakaana maana.
Maan hallituksen tärkeimpiä prioriteetteja on maan talouden vahvistaminen ja tavoitteena on houkutella maahan investointeja, lisätä vientiä ja kasvattaa Tansaniaan suuntautuvaa turismia. Liiketoimintaympäristöä on pyritty parantamaan selkeyttämällä lainsäädäntöä ja verotusta, sekä vahvistamalla investointikeskuksen (Tanzania Investment Center) tarjoamia palveluita sijoittajille ja yrityksille ns. yhden luukun palveluilla.
Ongelmia on ollut mm. työlupa- ja verotuskysymyksissä. Oma ongelmansa on maan heikko infrastruktuuri, niin luotettavan sähkönsaannin kuin toimivan tieverkonkin osalta. Maan korruptioideksiluvut (TI) ovat parantuneet, 180 maan vertailussa Tansanian sijoitus on 87., kun edellisvuoden sijoitus oli 94. Tansania on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyön kumppanimaa ja köyhyydessä elävien määrä on edelleen merkittävä, n. 25 %. Kehitysyhteistyömme myötä suomalaista osaamista arvostetaan, mm. metsä- ja koulutussektorilla sekä teknologian edelläkävijänä.
Tansanian satama-ja logistiikkasektori on voimakkaassa kasvussa. Satamat palvelevat kotimaisten asiakkaiden lisäksi myös sisämaavaltioita (Malawi, Sambia, KDT, Burundi, Ruanda, Uganda), mikä on houkutellut maahan logistiikka-alan yrityksiä. Mahdollisuuksia löytyy mm. rahtikuljetusten, rautatieliikenteen, ilma- ja proomukuljetusten, satamakäsittelyn, laivaliikenteen, toimitusketjujen ja varastojen hallinnan sekä digitaalisten ratkaisujen osalta. Tansanian neljästä merkittävimmästä merisatamasta Dar es Salaamin satama on suurin. Meneillään on mittavat satamien laajennushankkeet, myös lentokenttiä uudistetaan. Rakenteilla on myös standardiraide (SGR), jolla korvataan nykyinen 2560 km keskusrautatie. Rautatien valmistuttua, vahvistunee Tansanian asema alueellisena logistiikkahubina.
Myös energiasektori tarjoaa mahdollisuuksia. Maan energiasta suurin osa tuotetaan kaasusta, vesivoimasta ja öljystä, loput auringosta ja biopolttoaineista. Maassa on monipuoliset hyödyntämättömät energiavarat ja potentiaalia sähköntuotantoon, erityisesti maakaasu ja vesi, mutta myös biomassa, aurinko, tuuli, geoterminen energia, vuorovesivoima ja aallot.
Potentiaalia löytyy myös kaivosalalta. Tansaniassa on runsaasti mineraaleja (kultaa, rautaa, hopeaa, kuparia, platinaa, nikkeliä ja tinaa) sekä hiiltä, uraania ja jalokiviä (timantteja, tansaniitteja, rubiineja ja safiireja). Tällä hetkellä suurin osa kaivostoiminnasta keskittyy kultaan. Hallituksen tavoitteena on nostaa kaivosalan osuutta 10 prosenttiin BKTstä. Laitteiden ja palveluiden tarjoajille löytyy mahdollisuuksia koko elinkaaren ajalta (arvioinnit ja suunnittelut, hankinnat, pääoma ja teknologia). Ulkomaisia yrityksiä velvoitetaan työskentelemään tansanialaisen kanssa tai perustamaan yhteisyritys.
Maataloussektori on Tansaniassa keskeinen (27 % BKTstä), hallituksen prioriteettina on maatalouden tuottavuuden, jalostusasteen ja viennin kasvattaminen. Myös metsäsektorilla tavoitteena on kasvattaa jalostettujen tuotteiden vientiä. Kiertotalous ja Suomen osaaminen jätteiden käsittelyssä on myös herättänyt Tansaniassa kiinnostusta. Myös tavoiteltu digitalisaation vahvistaminen mm. julkisella sektorilla tuo mahdollisuuksia niin infrastruktuurin kuin sovellusten kehittämisessä.
Teksti: Theresa Zitting, Suomen suurlähettiläs Tansaniassa