Romanian taloudesta keväällä 2024

Julkisen talouden alijäämää uhkaa kasvaa jopa 7 %:iin. Kasvavat julkiset menot, budjetin heikko toteutus, eläkkeiden ja vähimmäispalkan nosto eivät auta; vaalivuonna veroihinkaan ei korotuksia. Talouskasvuennuste 3 %; kasvua elpymisvaroista, reaalipalkkojen noususta ja ulkoisesta kysynnästä. Riskejä riippuvuus Saksan ja Italian talouksista, inflaation hidas taittuminen, myöhästymiset EU-varojen käytössä ja korkotaso. Inflaatio helmikuussa 7,2 %.

Julkisen talouden alijäämä saattaa kasvaa entisestään

Kuluvalle vuodelle ennustetaan noin 3 prosentin kasvua. Viime vuonna bruttokansantuote kasvoi 2 prosenttia (bkt per capita 28 030 euroa, 78 prosenttia EU-keskiarvosta). Ennuste vuodelle 2025 on 3,3 prosenttia. Kasvua tuovat reaalipalkkojen kasvun mahdollistama kulutus, ulkoinen kysyntä ja EU-varojen tuomat investoinnit. Yhtäältä supervaalivuosi (kaikki neljä vaalia) ja muun muassa päätös eläkkeiden merkittävästä nostosta tänä vuonna sekä toisaalta rakenteelliset ongelmat, kuten tehoton verojen kerääminen, vaikeuttaa tulevien vuosien taloustavoitteiden saavuttamista. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF suositteli helmikuun alussa Romaniaa muun muassa uudistamaan tuloverotusta (porsaanreikien poistaminen, veronkeruun tehostaminen), kehittämään arvonlisäverotusta (poikkeusten poistaminen) sekä lisäämään ympäristö- ja kiinteistöverotusta.

Verouudistus valtiontalouden merkittävän alijäämän (5,7 % bkt:stä 2023) suitsimiseksi tuli voimaan vuoden alussa. Vuonna 2024 alijäämän odotetaan olevan 6 ja vuonna 2025 5,1 prosenttia. Liike-elämä pelkää verouudistusten johtavan investointien ehtymiseen, työvoiman saatavuuden heikentymiseen entisestään ja kuluttajahintojen nousuun.

Vuoden 2023 kokonaisinflaatio oli 10,4 prosenttia; ennuste vuodelle 2024 on 5,8 prosenttia. Helmikuussa 2024 inflaatio oli EU:n korkein, 7,2 prosenttia. Julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta on 50 prosenttia. Romanian kauppavaje oli viime vuonna 9 prosenttia. Työttömyysaste on noin 5,5 prosenttia. Työvoimakustannukset nousivat viime vuonna vajaa 16 prosenttia ja olivat tuntia kohden mitattuna 11 euroa.

Vastikään julkaistussa EU-komission makroekonomisessa tarkastelussa(Linkki toiselle web-sivustolle.) komissio katsoo, että vuoden alussa voimaantullut verotusuudistus ei ole riittävä, vaikka meneekin oikeaan suuntaan. Tänä vuonna odotettavissa olevasta talouskasvusta huolimatta riskit talouskasvulle ovat merkittävät. Riskejä tuovat riippuvaisuus Saksan ja Italian talouksista, hitaampi inflaation taittuminen ja myöhästymiset EU-varojen käytössä. Huolta herättävät vähimmäispalkan merkittävä nosto ja vaatimukset nostaa palkkoja julkisella sektorilla, mitkä voivat johtaa tuotantokustannusten nousuun ja vaikuttaa Romanian kustannuskilpailukykyyn sekä maksutaseeseen. Julkisen talouden alijäämän vaikutus nykyiseen vaihtotaseen alijäämään pysyy komission arvion mukaan korkeana tänä- ja ensi vuonna. Tämä voi johtaa lisääntyvään ulkoiseen velkaan, mikä puolestaan asettaa Romanian haavoittuvaksi sijoittajamielialan muutoksille ja ulkoisille shokkitilanteille.

Romania on kansainvälisten rahoituslaitosten tukien merkittävä saaja. Viime vuonna esimerkiksi Euroopan investointipankin sitoumukset olivat ennätykselliset 4,1 miljardia euroa, mikä vastaa noin 1,3 prosenttia Romanian bruttokansantuotteesta.

Elpymissuunnitelman toimeenpano myöhässä

EU-komissio varoitti Romaniaa vastikään kansallisen elpymissuunnitelman toimeenpanoon liittyvän vierailunsa yhteydessä; komission mukaan Romanian on uudistettava julkinen taloutensa. Komission mukaan alijäämä voi ylittää 7 prosenttia bruttokansantuotteesta tänä vuonna, vaikka odotuksena oli, että alijäämä lähtisi laskuun. Komission mukaan julkisen sektorin menot ovat kasvaneet, ja budjetin toteutus on heikkoa.

Monet elpymissuunnitelmassa määritellyt uudistukset ja investoinnit ovat komission mukaan myöhästyneet, ja osaa ei ole edes aloitettu. Komissio on erityisesti huolissaan jo myöhässä olevaan kolmanteen maksatushakemukseen sisältyvästä valtio-omisteisten yritysten johtamisjärjestelmien uudistamisesta, jolla tulisi varmistaa muun muassa yhtiöiden asianmukainen hallinto, hakumenettelyiden avoimuus ja valittavien osaaminen. Niin ikään vihreän energian hankkeet ovat myöhässä. Romania on myös haluton kiristämään mikroyritysten verotusta.

Romanian elpymissuunnitelman suuruus on 28,5 miljardia euroa. Romania on saanut 33 prosenttia elpymissuunnitelmaan liittyvistä varoista (9,4 miljardia euroa), mutta käyttänyt näistä vasta viidenneksen (1,95 miljardia euroa).

OECD-prosessi etenee; verotusta tehostettava, infraa ja hallintoa kehitettävä

Liittyminen OECD:hen on Romanian pitkäaikainen tavoite. Romania haki jäsenyyttä ensimmäisen kerran jo vuonna 2004. OECD:n neuvosto myönsi Romanialle ehdokasmaa-aseman tammikuussa 2022, mutta liittymiselle ei ole määritelty tavoiteaikaa.

OECD-delegaatio vieraili Romaniassa maaliskuun alussa ja totesi prosessin etenevän hyvin. Jos kaikki menee suunnitellusti, Romania pystynee saamaan kutsun tavoittelemassaan aikataulussa eli vuoden 2026 toisella puoliskolla.

OECD katsoo, että Romanian tulee muuan muassa vahvistaa instituutioita sekä panostaa korruptionvastaisiin toimiin, julkisen hallinnon kompetenssiin, mukaan lukien sidosryhmien kuuleminen, valtio-omisteisten yritysten hallintoon ja ympäristönsuojeluun. Julkista taloutta tulee vahvistaa; verotulot ovat matalat muun EU:n tasoon verrattuna. Tämä johtaa siihen, ettei talouden alijäämä taitu lähivuosina. Sotilaallinen ja muu tuki Ukrainalle sekä muun muassa väestön vanheneminen ja maastamuutto vaikeuttavat taloustilannetta. Romanian tulee panostaa vihreään energiasiirtymään; siirtoverkkoja on parannettava ja laskettava uusiutumattomien polttoaineiden tukia hintojen nostamiseksi.

Romanissa on käytössä tasaverotus; ansiotulovero on 10 prosenttia kaikissa tuloluokissa (verohelpotuksia käytössä mm. IT- ja rakennussektoreilla). Kun mukaan lasketaan sosiaaliturvamaksut, kokonaisveroaste on kuitenkin noin 45 prosenttia. OECD varoittaa, että nykyverotus hankaloittaa työvoiman ulkopuolella olevien työllistymistä. Suurin este naisten työssäkäynnille on puutteet päivähoidossa. Koska väestö vanhenee, naiset on saatava töihin ja kaikkien työuria pidennettävä.

Romania on panostanut mm. verotuksen digitalisaatioon ja verohallinnon kapasiteettiin. Veronkierto on kuitenkin edelleen yleistä, koska sähköinen laskutus puuttuu.

Teksti ja lisätietoja: Edustuston päällikön sijainen Elisa Alho-Kullström, Suomen suurlähetystö, Bukarest