Hongkongin talousnäkymät, syksy 2023
Hongkongin talous elpyy COVIDin jälkeen, mutta tuoreet luvut kuluneen vuoden taloudesta olivat pettymys. Turismi ei ole elpynyt odotetulla tavalla ja kulutus on sen myötä pysynyt alhaisena. Kiinan viennin ongelmat näkyvät myös Hongkongin kaupassa. Integraatio Manner-Kiinaan etenee finanssisektorin, työperäisen maahanmuuton ja rajalle suunniteltujen rakennushankkeiden kautta.
Yleisesti
Hongkong poisti viimeiset koronarajoitukset maaliskuussa 2023. Hallinto on arvioinut, että tämän vuoden talouskasvu olisi 3.5-5.5 % välillä. Tuoreita Q2-lukuja pidettiin pettymyksenä. Viennissä on laskutrendi. Matkailu elpyy toivottua hitaammin vaikuttaen kulutus- ja palvelusektoriin. Hallinto panostaa talouskehitykseen näyttävästi - mm. kulutusvoucherit, ilmaiset lentoliput, monet isot konferenssit ja tapahtumat. Budjetti painottaa osaajien rekrytointia, integraatiohankkeita Helmijoensuiston alueeseen ja vihreitä sijoituksia finanssisektorilla. Yrityksille Hongkongin etuna on matala verotus, kehittynyt markkinatalous sekä länsimainen toimintakulttuuri myös ajatellen yhteyksien rakentamista Manner-Kiinan suuntaan. Poliittinen ja taloudellinen tilanne Hongkongissa on vakaa. Kun arvioidaan Hongkongin liiketoimintaympäristön näkymiä, esillä ovat myös kansallisen turvallisuuden laki ja alueen sisäinen kehitys samoin kuin geopoliittinen tilanne.
Vuoden 2023 talouskehitys ja näkymät
Hongkongin hallinto on arvioinut, että talous kasvaa COVID-rajoitusten poistutumisen myötä tänä vuonna 3,5-5,5%. Kansainväliset arviot talouskasvusta ovat olleet varovaisempia kuin hallinnon omat arviot. Tuoreet talousluvut (Q2) olivat pettymys ja herättivät keskustelua, päästäänkö BKT-tavoitteeseen.
Hongkongin kauppa on jatkanut laskua. Tammi-toukokuun 2023 välisenä aikana vienti laski 16,3% ja tuonti 13,4%. Kiinan viennin vaikeudet - globaalien markkinoiden huono veto - näkyvät suoraan näissä luvuissa. Esimerkiksi konttiliikenne supistui lokakuussa 2022 jopa 20% edelliseen vuoteen verrattuna. Inflaation arvioidaan nousevan 2,4 prosenttiin. Yksityisen sektorin investoinnit ovat laskeneet korkotason ja tiukentuneen taloustilanteen myötä. Asuntojen hinnat ovat laskeneet. Hongkongin taloudessa finanssisektori on keskeisessä asemassa – vakuutus- ja rahoituspalvelut muodostivat 21,1% BKT:stä vuonna 2022.
Kulutussektori elpyy toivottua hitaammin. Turismi – käytännössä Manner-Kiinasta – on kesäkaudella elpynyt, vaikka alkuvuosi ei vastannut odotuksia. Ensimmäisen puolen vuoden aikana matkailijoita tuli lähes 13 miljoonaa, kun 2019 heitä oli kuukaudessa keskimäärin 4,7 miljoonaa. Turismin ei arvioida elpyvän pandemiaa edeltävälle tasolle ennen vuotta 2025. Lisäksi kiinalaismatkailijat kuluttavat aiempaa vähemmän, mikä näkyy mm. luksustuotteiden myynnissä. Kulutussektoriin vaikuttavat negatiivisesti myös Hongkongin valtavat tuloerot, muuttoliike ulospäin sekä väestön ikääntyminen. Kotimaisen kulutuksen odotetaan kasvavan 3,2% vuositasolla 2023-27.
Asuntopula on aiheuttanut tyytymättömyyttä ja sosiaalisia ongelmia nuorten keskuudessa. Paljon vähätuloisia elää hyvin huonoissa olosuhteissa – muutaman neliön kopeissa. Asunto-ongelmaa pyritään parantamaan ns. ”light public housing” projektilla, jolla saataisiin nopeasti halpoja asuntoja vähävaraisille. Lisäksi suunnitteilla ovat Northern Metropolis- ja Lantau Tomorrow Vision (toiselta nimeltään Kai Yi Chau:n tekosaaret) –hankkeet, joihin tulisi paljon asuntorakentamista. Hankkeet osaltaan edistävät Hongkongin integroitumista Manner-Kiinan kanssa. Rakentamisen käynnistystä hidastavat lupa- ym. prosessit sekä eri toimijoiden kilpailevat intressit.
Hongkongin työttömyysluvut ovat parantuneet hieman, ja ovat alle 3%. Työntekijäpula jatkuu, ja tämän pelätään vaikuttavan negatiivisesti alueen talouskehitykseen. Hallinto on panostanut korkeakoulutettujen ja terveysalan ammattilaisten houkutteluun alueelle. Hongkong suunnittelee tuovansa 20 000 työntekijää ulkopuolelta – käytännössä lähinnä Manner-Kiinasta - erityisesti rakennus-, lento- ja kuljetusaloille.
Hongkongin lentoasema oli yksi maailman vilkkaimmista ennen COVID-aikaa. Nyt hallinto pyrkii vahvistamaan Hongkongin asemaa lentoliikenteen keskuksena Aasiassa – tätä palvelevat viime vuonna avattu kolmas kiitorata, samoin lentokohteiden lisääminen. Lentorahdin määrät laskivat 6,7% vuoden 2023 alkukuukausina edellisen vuoden vastaavaan aikaan nähden, vaikka lentojen määrä on lähes tuplaantunut. Matkustajaliikenne on elpymässä, joskin matkustajamäärät ovat vain puolet pandemiaa edeltäneistä. Hongkongin palautuminen on ollut hitaampaa kuin Singaporen, jossa 2023 luvut ovat 80% pandemiaa edeltävästä ajasta. Henkilöstön rekrytoinnissa lentokenttätehtäviin on ollut vaikeuksia, ja monet yhtiöt ovat käynnistäneet lentoyhteyksiään Hongkongiin COVIDin jälkeen hitaasti.
Hongkong painottaa Greater Bay-alueen (GBA) integrointia myös finanssisektorilla. Vuonna 2014 käynnistynyt Stock Connect-järjestely mahdollistaa rajat ylittävän osakekaupan Hongkongin sekä toisaalta Shanghain ja Shenzhenin pörsseissä. Kesäkuussa käynnistyneen uuden järjestelyn (”Dual Counter”) myötä osakekauppaa voi käydä sekä RMB:ssä että Hongkongin dollareissa. Aluksi tämä järjestely on suunnattu hongkongilaisille ja ulkomaisille sijoittajille, myöhemmin se on tarkoitus laajentaa Manner-Kiinan sijoittajiin. Toimien uskotaan vahvistavan Hongkongin pörssin globaalia asemaa – pörssi on nyt markkina-arvoltaan maailman seitsemänneksi suurin.
Kirjoittanut: harjoittelija, Susanna Leppäkorpi