Suomen investointituki Ukrainalle -instrumentti (FUIF)
Suomen investointituki Ukrainalle -rahoitusinstrumentti (Finland—Ukraine Investment Facility, FUIF) on yksi Suomen kehityspoliittisista rahoitusinstrumenteista. Sen tavoite on tukea Ukrainan jälleenrakennusta.
Suomen investointituki Ukrainalle -rahoitusinstrumentti (FUIF) tukee Ukrainan julkisen sektorin investointeja, jotka ovat Ukrainan jälleenrakennuksen prioriteettien ja Suomen kansallisen Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelman(Linkki toiselle web-sivustolle.) mukaisia. Investointihankkeiden tulee lisäksi tukea YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja niissä tulee hyödyntää suomalaisia tuotteita ja palveluja sekä suomalaista osaamista ja teknologiaa.
Ukrainalla on päävastuu hankkeen kokonaiskustannuksista. FUIF-instrumentin kautta tuetaan kehitysyhteistyövaroin investointihankkeen ostohintaa ja hankkeen rahoitukseen järjestetyn vientiluoton korkoa, jolloin investoinnin kulut kohdemaalle alenevat merkittävästi.
Ulkoministeriö vastaa rahoitustuen myöntämisestä hyväksyttäville FUIF-hankkeille. Suomen virallisena vientitakuulaitoksena toimiva Finnvera puolestaan vastaa 100 % ostajaluottotakuun myöntämisestä investointiluotolle. Suomen tuki edellyttää selkeitä kehitysvaikutuksia.
FUIF-instrumentti on myös yksi UM:n hallinnoimista Team Finland -instrumenteista, ja sen käytössä tehdään tiivistä yhteistyötä muiden Team Finland -toimijoiden kanssa.
Tuen periaatteet
Suomen investointituki Ukrainalle -rahoitusinstrumentti perustuu lakiin kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista (1114/2000), valtioneuvoston asetukseen (1253/2000), vientitakuulakiin (422/2001) sekä OECD:n vientiluottosopimukseen.
FUIF-instrumentilla voidaan rahoittaa julkisen sektorin hankkeita Ukrainassa. Hyväksyttäviä julkisen sektorin toimijoita ovat esimerkiksi ministeriöt, valtion virastot, kunnat, valtionyhtiöt ja julkiset liikelaitokset.
Ukraina ottaa Finnveran 100 % takaaman lainan kaupalliselta pankilta investointia varten, ja ulkoministeriö maksaa lainan korot ja osan kauppasummasta niin, että OECD:n vaatima 35 %:n lahjaosuus täyttyy.
FUIF-hankkeiden tulee olla taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta kestäviä ja yhteensopivia Ukrainan jälleenrakennuksen ja yhteiskunnallisen kehityksen prioriteettien mukaisia. Investointien tulee lisäksi olla YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia (Agenda 2030).
FUIF-investoinneissa hyödynnetään suomalaisia tuotteita palveluja, teknologiaa, ratkaisuja ja osaamista. Finnveran hyväksymän suomalaisen sisällön osuus on 33 %. Suomalaista sisältöä tarjoavan yrityksen tulee olla rekisteröity Suomeen.
Tukea voidaan myöntää investointeihin, jotka kohdistuvat esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, sähköverkkoihin, digitaalisiin palveluihin, meteorologiaan, opetukseen, terveyteen, kiertotalouteen, vesihuoltoon ja jätteiden käsittelyyn tai muille kehitysyhteistyökelpoisille sektoreille. Hankkeiden tulee olla Suomen kehityspoliittisten linjausten (ml. tulosperustaisuutta, ihmisoikeusperustaisuutta ja verovastuullisuutta, sekä läpileikkaavien tavoitteiden ohjeistus) mukaisia. Hankkeiden tulee lisäksi täyttää Finnveran ehdot vientiluoton takaamiseksi.
Miten toimitaan?
Hankkeen idea ja perustiedot esitetään ulkoministeriölle konseptipaperilla. Konseptipaperin voi toimittaa hankkeen toteuttamisesta kiinnostunut suomalainen yritys tai muu suomalainen toimija sekä ukrainalainen julkisen sektorin toimija.
Konseptipaperin mallipohjan voi ladata täältä (word).
Hankekonseptit arvioidaan kahdeksan kriteerin perusteella, joita ovat:
- Kestävän kehityksen (SDG) ja Suomen kehityspolitiikan tavoitteet sekä Suomen kansallisen Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelman prioriteetit
- Ukrainan omistajuus ja Ukrainan kansalliset prioriteetit sekä tarve Ukrainan näkökulmasta
- Ukrainalaisen hankeomistajan kapasiteetti
- Vientiyrityksen kapasiteetti ja valmius hankkeen toteuttamiseen
- Suomalaisten tuotteiden ja palvelujen ja suomalaisen teknologian ja osaamisen soveltuvuus Ukrainaan
- Hankekonseptin rahoituskelpoisuuden aste
- Riskiarvio ympäristö-, yhteiskunta- ja ihmisoikeusnäkökulmista
- Hankkeen suomalainen lisäarvo
Hankekonseptit arvioidaan UM:n ja Ukrainan yhteistyönä. Hankkeen etenemisen edellytyksenä on se, että Ukraina asettaa hankkeen korkealle omalla kansallisella jälleenrakennuksen prioriteettilistallaan. Minimivaatimuksena on hankkeesta vastaavan Ukrainan julkisen toimijan tukikirje, mutta on kuitenkin huomattava, että se ei ole tae hankkeen korkeasta priorisoinnista kansallisella tasolla Ukrainassa. Lopullisen valinnan rahoitukseen etenevistä hankkeista tekee Ukraina.
Lisäksi tuettavien hankkeiden määrään vaikuttaa ulkoministeriön budjetin riittävyys.
Ulkoministeriö neuvottelee yhteistyöstä kansainvälisten luottolaitosten kanssa. Viejän odotetaan siksi neuvottelevan rahoitussopimuksen niiden kansainvälisten luottolaitosten kanssa, jotka ovat tehneet päätöksen osallistua FUIF-rahoitusjärjestelyyn.
Viejä tai luottolaitos toimittaa Finnveralle ostajaluottotakuun hakemuksen. Hakemuslomake ja tietoa ostajaluottotakuusta on saatavilla Finnveran verkkosivuilla(Linkki toiselle web-sivustolle.).
Ulkoministeriö arvioi hankkeiden toteuttavuuden ja tekee päätöksen FUIF-tuen myöntämisestä. Finnvera tekee vientiluotolle takuupäätöksen, jolla taataan luottoon liittyvät riskit. Hankkeessa tehtävät hankinnat, ml. suomalaiselta vientiyritykseltä, toteutetaan Ukrainan lainsäädännön mukaisesti.
Hankkeen lopullinen rahoituspäätös edellyttää:
- Urainan julkisen sektorin toimijan yhdessä suomalaisen yrityksen kanssa ja ulkoministeriön palkkaamien konsulttien tuella valmistelemaa hankesuunnitelmaa;
- hankesuunnitelman myönteistä arviota ulkoministeriössä;
- hankkeen hyväksymistä Ukrainan hallinnossa;
- Ukrainan hankeomistajan suorittamaa tarjouskilpailua ja allekirjoitettua kauppasopimusta
- Finnveran takuupäätöstä; ja
- rahoitussopimusta hanketta rahoittavan pankin ja Ukrainan valtiovarainministeriön välillä.
Liiketaloudellinen kannattamattomuus tarkoittaa sitä, ettei luotonsaaja saa itse hankkeen myötä niin paljon tuloja, että voisi maksaa kaupallisten luottojen ehtojen mukaiset kulut. Kannattamattomuus voi joissakin tapauksissa tarkoittaa myös sitä, ettei hankkeen rahoittamiseksi ole saatavana kaupallista rahoitusta.
Kysymyksiä ja vastauksia Suomen investointituki Ukrainalle -instrumentista (FUIF)
Miten FUIF eroaa PIF Investointituki kehittyville maille -instrumentista?
FUIF on kehitetty vastaamaan Ukrainan jälleenrakennuksen investointitarpeisiin. FUIF on lisäksi Suomen kansallisen Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelman tavoite.
FUIF perustuu samaan OECD:n vientiluottokonsensukseen ja suomalaiseen korkotukilainsäädäntöön kuin PIF. Instrumentin toiminta ja rahoitusrakenne ovat hyvin samankaltaiset kummassakin instrumentissa.
Suurimpana erona FUIF:ssa on pyrkimys nopeaan käsittelyyn ja hankkeiden toimeenpanon aloittamiseen. Käytännössä erot ovat seuraavat:
- Konseptipapereita voivat toimittaa UM:lle ainoastaan suomalaiset yritykset ja muut suomalaiset toimijat;
- Hankeputkeen hyväksyttyjen hankkeiden hankesuunnitelman laatii Ukrainan julkisen sektorin toimija yhdessä suomalaisen yrityksen kanssa ja ulkoministeriön palkkaamien konsulttien tuella. Konsultin tuella hankesuunnitelma saadaan laadittua mahdollisimman nopeasti valmiiksi hankeasiakirjaksi;
- Hankkeista ei tehdä erillistä ulkopuolista toteutettavuusarviota (appraisal), koska se sisältyy konsultin tuella laadittavaan hankesuunnitelmaan;
- Ukrainan omistajuuden osoituksena on ukrainalaisen julkisen sektorin toimijan tukikirje (ei siis välttämättä toimialasta vastaavan ministeriön);
- FUIF-ohjelmaan osallistuvat kansainväliset luottolaitokset ovat rahoitusvaiheessa valmiina;
- Rakennuskustannukset voivat olla korkeintaan 40 %. FUIF-rahoitusta voidaan käyttää myös rakentamisen suunnitteluun ja valvontaan. Provisiomaksut hanketta valmisteleville asiamiehille eivät saa ylittää 5 % hankkeen kokonaiskustannuksista.
Kapasiteetin vahvistamiseen ja investoinnin kokonaiskestävyyden varmistamiseen tarkoitetun rahoituksen minimitaso on 10 %.
Miten FUIF varmistaa kehitysvaikutukset?
FUIF-hankkeiden kehitysvaikutukset arvioidaan perusteellisesti, ja ne ovat tuen myöntämisen perusedellytys. Kehitysvaikutuksia tehostavat Ukrainan vahva omistajuus sekä FUIF-rahoituksen kohdennus: hankkeet auttavat Ukrainaa toteuttamaan julkisen sektorin investointeja jälleenrakennuksen ja kansallisten prioriteettien sekä Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.
Hankkeista tehdään ihmisoikeus-, sosiaali- ja ympäristövaikutusarvioita. Arviointiin käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita sekä ulkoasiainhallinnon kehitysyhteistyöhallinnon resursseja.
Rakennuskustannuksille asetettu maksimitaso vähentää korruptioriskiä paikallisissa alihankinnoissa, ja kapasiteetin vahvistamisen minimirahoitustaso parantaa investoinnin pitkän ajan kestävyyttä.
Mitä tarkoitetaan sillä, että FUIF-hankkeissa on mukana suomalaista osaamista?
Toteuttavan yrityksen tulee olla rekisteröitynyt Suomessa, ja hankkeen suomalaisen sisällön tulee olla valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveran hyväksymällä tasolla eli 33 %. Suomalainen sisältö voi olla tuotteita, palveluja, teknologiaa, ratkaisuja ja osaamista.
Minkä kokoisia hankkeita FUIF:n kautta rahoitetaan?
FUIF-hankkeet rahoitetaan kansainvälisen luottolaitoksen Ukrainalle myöntämällä lainalla. Pankit eivät transaktiokustannusten vuoksi myönnä alle 10 miljoonan euron lainoja, mikä tätä kautta asettaa hankkeelle alarajan. Ulkoministeriön budjetti puolestaan asettaa yksittäisen hankkeen ylärajaksi noin 20 miljoonaa euroa.
Onko FUIF-rahoitusta rajattu joihinkin sektoreihin?
FUIF-rahoituksella voidaan rahoittaa kansantaloudellisesti kannattavia mutta asiakkaalle liiketaloudellisesti kannattamattomia hankkeita. Hankkeita, joiden toteuttamiseen löytyy suurella todennäköisyydellä suomalaista osaamista, voivat olla esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, sähköverkkoihin, digitaalisiin palveluihin, meteorologiaan, opetukseen, terveyteen, kiertotalouteen, vesihuoltoon ja jätteiden käsittelyyn liittyviä hankkeita. On kuitenkin hyvä huomata, että mitään kehitysapukelpoista sektoria ei ole rajattu pois.