Suomen teknologiaulkopolitiikan painopisteet

Teknologian kiihtyvä kehitys ja kasvava merkitys geopoliittisen ja taloudellisen kilpailun välineenä ovat nostaneet teknologiakysymykset ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiöön. Teknologiaulkopolitiikka on kansainväliseen teknologiapolitiikkaan ja teknologiseen yhteistyöhön liittyvää ulkopoliittista vaikuttamista. Suomen teknologiaulkopolitiikan kärkitavoitteet ja toimenpiteet on määritelty ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä kansainvälisiä taloussuhteita ja kehitysyhteistyötä koskevien selontekojen pohjalta.

Kohti tavoitteellisempaa teknologiaulkopolitiikkaa

Teknologian kiihtyvä kehitys ja kasvava merkitys geopoliittisen ja taloudellisen kilpailun välineenä ovat nostaneet teknologiakysymykset ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiöön. Teknologiamurros luo uusia mahdollisuuksia talouden ja hyvinvoinnin kasvattamiseksi, mutta asettaa samalla haasteita kilpailukyvylle, kansalliselle turvallisuudelle, demokratialle ja ihmisoikeuksille. Suomen asema teknologisesti edistyneenä valtiona luo mahdollisuuksia ja tarpeita kansainväliselle vaikuttamiselle.

Teknologiaulkopolitiikka on kansainväliseen teknologiapolitiikkaan ja teknologiseen yhteistyöhön liittyvää ulkopoliittista vaikuttamista. Suomen teknologiaulkopolitiikan kärkitavoitteet ja toimenpiteet on määritelty ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä kansainvälisiä taloussuhteita ja kehitysyhteistyötä koskevien selontekojen pohjalta.

Suomessa on kansainvälisesti merkittäviä teknologiaekosysteemejä, pitkäjänteistä perustutkimusta, vahvaa teollista pohjaa ja runsaasti korkean teknologian kasvuyrityksiä, joiden päälle myös kansainvälinen vaikuttaminen rakentuu. Teknologiaulkopolitiikan kautta on mahdollista luoda yhteistyötä, markkinoita, sääntelyä ja standardeja, joilla tuetaan suomalaisyritysten liiketoimintaa maailmalla.

Kyetäksemme vaikuttamaan intressiemme mukaisesti ja tehokkaasti tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä ja kumppanuuksia. Euroopan unioni säilyy Suomelle keskeisenä viitekehyksenä jatkossakin, mutta sen rinnalla rakentuu suoraa yhteistyötä liittolais- ja samanmielisten maiden kanssa. Nato-jäsenyys lisää mahdollisuuksia edistää turvallisuusriskien hallintaa sekä rakentaa puolustusteknologisia kyvykkyyksiä.

Tavoitteiden toimeenpanossa Suomi tiivistää dialogia keskeisten kumppanimaiden kanssa, minkä kautta luodaan pohjaa kahdenvälisten suhteiden vahvistamiselle sekä teknologiayhteistyön syventämiselle. Lisäksi toimimme Euroopan unionin digitaalisen ja kyberdiplomatian vahvistamiseksi Suomen tavoitteita ja kansallisia etuja palvelevaan suuntaan. Pyrimme myös edistämään laajempaa demokraattisten maiden välisen teknologiayhteistyön syventämistä. Vuoropuhelua tarvitaan myös Suomea näkemyksissä kauempana olevien maiden ja kehittyvien maiden kanssa.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä myös kansallisella tasolla paitsi ulkoasianhallinnon sisällä, niin myös valtionhallinnon kesken ja tärkeiden kansallisten sidosryhmien kuten yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan ja tutkimusyhteisön kanssa. Teknologiaulkopolitiikan toimeenpano vaatii kyvykkyyksien rakentamista, mutta synnyttää samalla mahdollisuuksia toimia aktiivisesti muuttuvassa maailmassa. Tarvitaan uutta osaamista, työkaluja ja verkostoja toiminnan kehittämiseksi. Laajapohjainen yhteistyö on teknologiaulkopolitiikan tietoperustaisuuden, osallistavuuden ja vaikuttavuuden kannalta välttämätöntä. Tavoitteiden ja toiminnan jatkuva arviointi on nopeasti muuttuvassa toimintaympäristöissä olennaista.

Aktiivisen teknologiaulkopolitiikan kautta luomme edellytyksiä

• teknologian turvalliselle kehittämiselle ja soveltamiselle,
• suomalaisen teknologiasektorin kasvulle ja kansainvälistymiselle,
• sääntöpohjaisen järjestelmän kyvylle hallita teknologiakehitykseen liittyviä riskejä, sekä
• teknologian hyödyntämiselle kestävän kehityksen tukena.

Tuotamme teknologista turvallisuutta

Teknologiakehityksen myötä on varauduttava uudenlaisiin uhkiin. On yhä tärkeämpää ymmärtää uusiin teknologioihin liittyviä turvallisuusriskejä ja luoda keinoja näiden hallitsemiseksi. Samoin on olennaista huomioida kriittisten teknologioiden merkitys Suomen kokonaisturvallisuudelle. Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen puolustuksellista turvallisuutta, mutta luo myös uusia odotuksia ja velvollisuuksia.

Kansalliseen turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvien uhkien ohella taloudellisen turvallisuuden ja tutkimusturvallisuuden näkökulmat on otettava huomioon. Kriittisiin teknologioihin liittyy strategisia intressejä toimitusketjujen turvaamisen, teknologiariippuvuuksien hallitsemisen ja omavaraisuuden kehittämisen näkökulmista. Suomi panostaa kriittisten raaka-aineiden tuotannon ja saatavuuden edistämiseen teknologiakehityksen ja huoltovarmuuden näkökulmista.

Vahvistamme kyberturvallisuutta sekä luotettavaa digitaalista infrastruktuuria

Viimeaikainen EU- ja kansallinen sääntely on myötävaikuttanut Suomen kyberturvallisuuden vahvistamiseen. Suomen kansainvälinen yhteistyö ja yhteistoiminta kyberturvallisuudessa ja -puolustuksessa on laajentunut ja syventynyt. Pyrimme varautumaan ja vastaamaan kansalliseen turvallisuuteen kohdistuviin kyberuhkiin ja parantamaan kollektiivista kyberturvallisuutta samanmielisten maiden aloitteilla ja yhteistoiminnalla.

Suomen teknologinen kädenjälki maailmalla tarjoaa mahdollisuuksia digitaalisten yhteiskuntien ja talouksien turvallisuuden kehittämisessä, erityisesti digitaalisen infrastruktuurin turvallisuuden ja luotettavuuden varmistamisessa. Suomelle onkin luontevaa edistää yhteistyötä verkkoteknologian kehittämisessä ja käyttöönotossa sekä digitaalisen infrastruktuurin osalta laajemmin, huomioiden rahoituksen merkitys tavoitteen saavuttamisessa.

Kehitämme vientivalvontapolitiikkaa

Vientivalvonnalla on keskeinen rooli teknologiavuotojen estämisessä sekä vastuullisen teknologiaviennin varmistamisessa ja edistämisessä. Vastuullinen vientivalvontapolitiikka tukee korkean teknologian tuotteiden siirtoa Suomeen sekä Suomen osallistumista keskeisiin kansainvälisiin kehitys- ja yhteistyöprojekteihin. Näiden tuotteiden viennillä on kasvava taloudellinen merkitys.

Muuttuvassa tilanteessa yhteisten, tasapuolisten pelisääntöjen merkitys yritysten kilpailukyvylle ja innovaatiolle on huomioitava. Tämän toteutumiseksi on tärkeää tiivistää vientivalvontaa koskevaa yhteistyötä ja osallistua aktiivisesti kansainvälisten vientivalvontajärjestelyjen kehittämiseen.

Tuemme Suomen teknologiasektorin kasvua ja kilpailukykyä

Suomi on teknologiaorientoitunut, pitkälle digitalisoitunut maa, jolla on erinomaiset edellytykset tuottaa kilpailukykyisiä korkean teknologian tuotteita ja palveluja. Tällä vuosikymmenellä voimakkaasti kasvavat kansalliset TKI-investoinnit luovat vahvan pohjan Suomen kansainvälisen roolin kehittämiselle.

Suomen vahvoihin teknologia-aloihin kuuluvat mm. langattomat tietoverkot, tekoäly, mikroelektroniikka, fotoniikka, kvanttiteknologia, uudet materiaalit ja bioteknologia. Avaruusalan, kaksikäyttötuotteiden ja puolustusteollisuuden merkitys on kasvussa. Suomi on hyvin asemoitunut edistämään digitaalista ja puhdasta siirtymää globaalisti.

Avaamme markkinoita ja haemme kumppanuuksia

Teknologiaulkopolitiikan kautta avataan markkinoita suomalaiselle teknologiasektorille ja kehitetään kumppanuuksia Suomelle tärkeillä teknologia-alueilla. Tässä tärkeitä ovat vienninedistäminen, rahoitus ja kahdenväliset teknologiakumppanuudet. Team Finland –uudistus luo uusia edellytyksiä kehittää synergioita politiikkavaikuttamisen ja vienninedistämisen välille. Osaamisen ja rahoituksen houkuttelemista voidaan tukea Suomen tunnettuuden edistämisellä sekä verkostojen vahvistamisella.

Teknologiayhteistyön kautta voidaan vahvistaa omaa osaamistamme, mutta myös osallistua luotettavien toimintaympäristöjen rakentamiseen kansainvälisesti. EU:n ulkopuolisten teknologiakumppanuuksien osalta prioriteettimaihin lukeutuvat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Kanada, Australia, Japani, Etelä-Korea sekä Singapore. Näillä markkinoilla myös suomalaisyritysten tulee menestyä. Kasvua ja kumppanuuksia haetaan myös kehittyviltä markkinoilta. Niiden kohdalla erityisen tärkeää on varmistaa tarjontamme kilpailukykyisyys.

Edistämme EU:n kilpailukykyä muuttuvassa maailmassa

Suomen menestys on sidoksissa EU:n teknologisen kyvykkyyden ja kilpailukyvyn kehittämiseen ja globaalin roolin vahvistamiseen. EU:lla on keskeinen rooli vaikutettaessa laajempaan kansainväliseen toimintaympäristöön esimerkiksi teknologiasääntelyn ja -standardoinnin näkökulmista. Muiden maiden lähentyminen EU-sääntelyn kanssa tukee suomalaisyritysten edellytyksiä kasvaa globaaleilla markkinoilla ja edistää EU:n ja Suomen intressejä. Maailmankaupan ja EU:n kauppapolitiikan säilyminen mahdollisimman avoimina sekä digitaalisen kaupan sääntöjen kehittyminen tukevat suomalaisten yritysten menestymisen edellytyksiä.

Kriittisillä teknologia-aloilla on syytä lähivuosina varautua globaaliin eriytymiskehitykseen ja ulkoisiin shokkeihin sekä kasvattaa teknologiasektorin resilienssiä. Taloudellisen turvallisuuden vahvistamisessa olennaista on yritysten geopoliittisen osaamisen ja riskienhallinnan kehittäminen yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa.

Edistämme arvopohjaista teknologiahallintaa

Valtioiden teknologinen kompetenssi, taloudellinen vahvuus ja asema globaaleissa arvoketjuissa ovat yhteydessä niiden kykyyn määrittää teknologiakehityksen ja -vaihdon sääntöjä. Geopoliittinen kilpailu edellyttää entistä tiiviimpää samanmielisten maiden yhteistyötä globaalin teknologiahallinnan kehittämisessä. Samalla uusien teknologioiden ja digitaalisen talouden hyötyjä on pyrittävä jakamaan kehittyvien maiden kanssa tavalla, joka tukee yhteisymmärryksen rakentamista.

Murrosteknologioiden hallintaa ja sääntelyä kehitetään eri foorumeilla ja eri tavoin. Esimerkiksi tekoälyä koskeva kansainvälinen yhteistyö keskittyy mm. teknologiakehityksen ja sen riskien seuraamiseen, sääntelyn yhteensovittamiseen, teknisten standardien kehittämiseen, tutkimukseen ja teknologiainfrastruktuureihin, avointen mallien ja datan jakamiseen sekä kaksikäyttöisyyteen liittyvien eli joukkotuhoaseisiin liittyvän ja epätoivotun sotilaallisen käytön riskien vähentämiseen.

Ennakoimme ja ehkäisemme riskejä

Suomi edistää vastuullista ja arvopohjaista teknologiahallintaa, jonka kautta voidaan ennakoida ja ehkäistä uusiin teknologioihin liittyviä riskejä ja vahvistaa niiden käyttöä kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Kriittisissä teknologioissa on tarkoituksenmukaista edistää luotettavia kumppanuuksia ja rakentaa turvallisia toimintaympäristöjä teknologiayhteistyölle. Monitoimijayhteistyö on olennaista toiminnan tuloksellisuuden varmistamiseksi.

Internet tulee säilymään globaalin talouden ja yhteiskuntien toiminnan näkökulmasta olennaisena infrastruktuurina, mikä korostaa tarvetta puolustaa sen vapautta, luotettavuutta ja turvallisuutta. Ihmisoikeuksien tulee päteä niin verkossa kuin sen ulkopuolellakin. Suomi on jo pitkään tukenut monitoimijapohjaista internetin hallintoa, jonka kautta nämä tavoitteet voidaan parhaiten taata.

Puolustamme Suomelle keskeisiä arvoja

Uusia murroksellisia teknologioita voidaan soveltaa sekä autoritäärisiin että demokratiaa tukeviin tarkoituksiin. Ne voivat toimia perus- ja ihmisoikeuksien vahvistamisen ja heikentämisen välineenä. Murrosteknologioihin liittyy myös ennakoimattomia riskejä. Olennaista on turvata Suomelle keskeisten arvojen kuten ihmisoikeuksien, tasa-arvon, demokratian ja oikeusvaltion toteutuminen.

Suomi on sitoutunut tuomaan ihmisoikeudet ja sukupuolten tasa-arvon poikkileikkaavasti digitaaliseen yhteistyöhömme sekä tukee kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja ihmisoikeuspuolustajien toimintaa digitaalisissa kysymyksissä. Vastuu ihmisoikeuksien noudattamisesta koskee sekä valtioita että yrityksiä. Tuemme jatkossakin naisten ja tyttöjen täysimääräistä ja merkityksellistä osallistumista digitalisaatiokehitykseen sukupuoleen perustuvan digitaalisen kuilun poistamiseksi.

Hyödynnämme teknologiaa kestävän kehityksen tukena

Kyky kehittää ja soveltaa uutta teknologiaa ja innovaatioita määrittää entistä vahvemmin yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen edellytyksiä. Uudet teknologiat leviävät kuitenkin epätasaisesti ja eritahtisesti. Globaali digitaalinen kuilu on kaventunut, mutta ei poistunut. Puutteet sääntelyssä ja sen toimeenpanossa lisäävät teknologiaan käyttöön liittyviä riskejä kehittyvissä maissa.

Uudet teknologiat ovat tärkeässä asemassa myös globaalien ympäristöhaasteiden, ilmastonmuutoksen ja luontokadon, ratkaisemisessa. Samalla on tärkeä pyrkiä hallitsemaan digitaalisten teknologioiden kasvavia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Siirtymä kohti vähäpäästöisempää taloutta luo kysyntää puhtaalle energialle, ympäristöteknologialle sekä bio- ja kiertotalousratkaisuille. Käynnissä oleva teknologiamurros tarkoittaa samalla myös kovenevaa kilpailua markkinoista, niihin liittyvistä teknologioista ja raaka-aineista.

Tuemme digitaalista siirtymää

Suomi tukee kehittyvien maiden digitaalista siirtymää tavalla, joka luo pohjaa maiden kehitykselle, turvaa ihmisoikeuksien toteutumisen, rakentaa kestävää digitaalisen talouden ja yhteiskunnan toimintaympäristöä, kaventaa digitaalista kuilua turvallisten yhteyksien ja palveluiden kautta sekä vauhdittaa erityisesti yksityissektorin investointeja ja datan turvallista hyödyntämistä tuottavuuden, innovaatioiden ja palveluiden parantamiseksi.

Suomen yhteistyö edesauttaa kaupallistaloudellisten suhteiden tiivistämistä kumppanimaiden kanssa avaten kysyntää ja investointeja suomalaisille teknologioille ja ratkaisuille. Tavoitetta edistetään erityisesti EU-yhteistyön, monenkeskisen yhteistyön sekä Finnfundin sijoitusten kautta. Suomalaisella osaamisella ja ratkaisuilla on työssä tärkeä rooli. EU:n Global Gateway –strategian toimeenpano ja sen tarjoamat rahoitus- ja yhteistyömahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti.

Tarjoamme ratkaisuja kehityshaasteisiin

Suomella on tarjota luotettavia ratkaisuja esimerkiksi turvallisen verkkoteknologian, satelliittijärjestelmien, suurteholaskennan ja tekoälyn, datatalouden, digitaalisen oppimisen, puhtaan energian ja kiertotalouden aloilla. Olemme myös maailman johtavia maita julkisen sektorin digitalisaatiossa. Ulkoministeriö panostaa suomalaisyritysten teknologisten ratkaisujen ja suomalaisosaamisen hyödyntämiseen kestävän kehityksen tukena.

Teknologiaan liittyvät kysymykset ovat tulleet osaksi myös YK:n kehitysagendaa. YK:n globaali digikompakti määrittää globaalia digitaalista kehitystä ohjaavat periaatteet ja tavoitteet, joiden tulisi ohjata YK:n, sen jäsenmaiden ja muiden toimijoiden työtä. Suomi tukee teknologian ja innovaatioiden nostamista monenkeskiselle agendalle ja tukee globaalien tavoitteiden ja sitoumusten toimeenpanoa, Suomen ja EU:n intressejä huomioivalla tavalla.