Kansainvälistymisrahoitus ja kansainväliset hankinnat
Ulkoministeriö tarjoaa rahoitusta suomalaisten yritysten kestävän kehityksen kumppanuuksiin ja liiketoimintamahdollisuuksiin kehittyvillä markkinoilla. Lisäksi ulkoministeriö tukee yrityksiä kansainvälisen kehitysrahoituksen hyödyntämisessä.
Esite: Tukea kestävän liiketoiminnan eri vaiheisiin kehittyvissä maissa (PDF)
Kansainvälistymisrahoitus
Kehittyvät maat tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Ulkoministeriö rahoittaa suomalaisten yritysten kestävän kehityksen mukaisia kumppanuuksia ja liiketoimintamahdollisuuksia kehittyvissä maissa. Lähtökohtana rahoituksessa on vastuullisen yritystoiminnan noudattaminen ja kestävän kehityksen edistäminen kohdemaassa.
Finnpartnership (Linkki toiselle web-sivustolle.)tarjoaa kehitysmaaliiketoimintaan liittyvää neuvontaa, projektirahoitusta sekä kontakteja. Ohjelman tärkein palvelu on Liikekumppanuustuki, eräänlainen kehitysmaaliiketoiminnan starttiraha, tyypillisesti alle satatuhatta euroa kattaen jopa 85% hankkeen alkuvaiheesta. Palvelut ovat maksuttomia ja ne on tarkoitettu yrityksille, kansalaisjärjestöille ja oppilaitoksille.
Developing Markets Platform (DevPlat)(Linkki toiselle web-sivustolle.) tarjoaa rahoitusta, tietoa ja kontakteja kehittyville markkinoille tähtääville yrityksille. Voit hakea DevPlat -rahoitusta jos yritykselläsi on kehitteillä innovatiivinen ja skaalautuva ratkaisu tunnistettuun markkinamahdollisuuteen kohdemaassa ja haluat syventää yhteistyötä siellä toimivan paikallisen kumppanin kanssa. DevPlat auttaa myös tarttumaan Maailmanpankkiryhmän ja alueellisten kehityspankkien rahoitukseen, jota suunnataan yli sata miljardia vuodessa kehittyvien maiden hankintoihin ja projekteihin. DevPlatin kautta yritykset saavat myös neuvoja ja kontakteja YK:n kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Finnfund (Linkki toiselle web-sivustolle.)sijoittaa kehittyvissä maissa toimiviin vastuullisiin yrityksiin. Yhtiön investointilainat ja pääomasijoitukset ovat tyypillisesti kooltaan 2-10 miljoonaa euroa. Niiden saaminen edellyttää yritykseltä jo vahvaa näyttöä kestävää kehitystä edistävästä vastuullisesta ja kannattavasta liiketoiminnasta. Finnfund sijoittaa erityisesti uusiutuvan energian tuotantoon, infrastruktuuriin, rahoitusalaan, kestävään metsätalouteen, maatalouteen ja digitaalisiin ratkaisuihin.
PIF-instrumentti (Public Sector Investment Facility - Investointituki kehitysmaille -instrumentti) Instrumentilla voidaan rahoittaa kauppa silloin, kun suomalaisen yrityksen asiakas on esimerkiksi liikelaitos, virasto tai ministeriö, eli toimii julkisella sektorilla. Käytännössä investointituki tarkoittaa sitä, että asiakkaan hankinnan rahoittamiseksi ottaman kaupallisen lainan korot ja osa muista kuluista maksetaan kehitysyhteistyövaroista. Tämä parantaa mahdollisuuksia saada kokoluokaltaan tyypillisesti 10-30 miljoonan euron kauppoja aikaiseksi.
FUIF-instrumentti (Finland‒Ukraine Investment Facility) tukee Ukrainan julkisen sektorin investointeja, jotka ovat Ukrainan jälleenrakennuksen prioriteettien ja Suomen kansallisen Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelman mukaisia. Investointihankkeiden tulee lisäksi hyödyntää suomalaisia tuotteita ja palveluja sekä suomalaista osaamista ja teknologiaa.
FUIF-instrumentti perustuu samaan lainsäädäntöön kuin Investointituki kehitysmaille -instrumentti (PIF). Instrumentilla voidaan rahoittaa kauppa silloin, kun suomalaisen yrityksen asiakas on esimerkiksi liikelaitos, virasto, kunta tai ministeriö, eli toimii julkisella sektorilla. Käytännössä FUIF-investointituki tarkoittaa sitä, että Suomi maksaa kehitysyhteistyövaroista osan kaupan hinnasta sekä asiakkaan hankinnan rahoittamiseksi ottaman kaupallisen lainan korot. Hankkeiden tavoitekoko on 10–20 miljoonaa euroa. Vähintään kolmasosa hankkeen sisällöstä tulee olla Suomessa tuotettua.
Lisäksi kansainvälistymisrahoitusta tarjoavat Team Finland -organisaatioista erityisesti:
Finnvera (Linkki toiselle web-sivustolle.)tarjoaa yrityksille lainoja, takauksia ja vientitakuita ja täydentää näin kaupallisia rahoitusmarkkinoita. Näin Finnvera tukee suomalaisten yritysten kilpailukykyä vientimarkkinoilla tarjoamalla järjestelyjä viennin rahoitukseen liittyvien riskien kattamiseksi. Tämä on erityisen tärkeää, kun vienti suuntautuu kehittyville markkinoille. Finnvera takaa viennin rahoittamiseen liittyviä poliittisia tai kaupallisia riskejä.
Business Finland (Linkki toiselle web-sivustolle.)on suomalainen julkinen toimija, joka tarjoaa innovaatiorahoitusta ja kansainvälistymispalveluita sekä edistää matkailua ja investointeja Suomeen.
Kansainvälinen kehitysrahoitus
Kehityspankit
Suomi on useiden kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten, kuten Maailmanpankin, Aasian kehityspankin, Afrikan kehityspankin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian kehityspankin jäsen. Ne ovat merkittäviä infrastruktuurin rahoittajia kehittyvillä markkinoilla.
Kehityspankkien yksityisen sektorin ohjelmat ja sijoitusyhtiöt (IFC, IDB Invest) rahoittavat yksityisen sektorin investointeja ja suoraan yrityksiä. Niillä on myös innovaatioita ja alkuvaiheen yrityksiä rahoittavia ohjelmia (esim. IDB Lab, ADB Ventures). Myös Euroopan investointipankki (EIB) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) rahoittavat investointeja kehittyvillä markkinoilla.
Helsingistä käsin toimivat Pohjoismainen kehitysrahasto (NDF) ja Pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö (NEFCO) tarjoavat avustuksia ja/tai lainarahoitusta yrityksille. Pohjoismaiset ja eurooppalaiset rahoituslaitokset tarjoavat suomalaisyrityksille kotikenttäedun – niiden toimistot sijaitsevat verrattain lähellä, jolloin yhteyksien rakentaminen on helpompaa. Suomi rahoittaa kehitysrahoituslaitosten toimintaa säännöllisesti.
Ulkoministeriö ja edustustot voivat avata ovia näiden rahoituslaitosten suuntaan. Suomella on usein suomalaisia edustajia pankkien johtokuntatoimistoissa. Suomen Washingtonin-suurlähetystö tarjoaa tukea Maailmanpankkiryhmän ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian kehityspankkiryhmän rahoitukseen pääsyssä.
Kansainväliset hankinnat
Kehitysrahoittajat – kuten YK, Maailmanpankki ja alueelliset kehityspankit sekä EU – rahoittavat kehittyvien maiden julkisen sekä yksityisen sektorin hankkeita vuosittain arviolta 150 miljardin euron arvosta. Niiden lahja-, lainoitus- tai sijoitusrahoituspäätökset perustuvat monivuotisiin yhteistyöohjelmiin, joita toteutetaan rahoittajan ja vastaanottajan yhdessä sopimilla sektoreilla.
Rahoituksesta suuri osa menee erilaisten hyödykkeiden, laitteiden ja palveluiden hankintoihin, jotka tehdään kilpailutuksen pohjalta. Pääosan hankinnoista kilpailuttaa kehityspankilta rahoituksen saanut valtio tai yritys. Kehittyvillä markkinoilla on tarvetta kestäville, mielellään jo käytössä koetelluille ja innovatiivisille ratkaisuille, jotka auttavat maita saavuttamaan globaalit kestävän kehityksen tavoitteet. Kysyntää on luotettaville urakoitsijoille, laitetoimittajille, digitaalisten ja innovatiivisten palvelujen ja alustojen sekä suunnittelu- ja konsultointipalvelun tarjoajille.
Ulkoministeriö hoitaa yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa ja antaa tietoa järjestöjen hankintaprosesseista ja kontakteista. Ulkomaanedustustot antavat yleistä tietoa ja välittävät kontakteja järjestöistä asemamaassaan sekä auttavat yrityksiä viranomaistapaamisten kanssa.
Lisätietoa kansainvälisistä hankinnoista voi tiedustella kehityspoliittiselta osastolta, osoitteesta keo-01(at)gov.fi.
EU:n Global Gateway -hanke
Global Gateway(Linkki toiselle web-sivustolle.) on Euroopan unionin aloite, jonka tavoitteena on parantaa kehittyvien maiden taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä edistämällä älykkäitä, kestäviä ja turvallisia ratkaisuja digitaalisuuden, energian ja liikenteen aloilla sekä vahvistamalla terveydenhuoltoa, koulutusta ja tutkimusta. Kumppanimaiden tarpeista rakentuville projekteille etsitään eri rahoitusmahdollisuuksia, ja sen jälkeen kilpailutuksella toteuttajat.
Hankkeiden rahoituksessa voi hyödyntää useampaa eri rahoituskanavaa, Suomessa muun muassa Finnfund, Finnvera ja Finnpartnership. Ylikansallisia rahoittajia ovat muun muassa Euroopan investointipankki EIP ja Euroopan jälleenrahoitus- ja kehityspankki EBRD. Suomi edistää yritystensä osallistumista erityisesti digitalisaatio-, koulutus-, ilmasto- ja energiaratkaisuja sisältäviin Global Gateway -yhteishankkeisiin.