Tietoa vapaaehtoistaistelijoille

Nämä tiedot on tarkoitettu Ukrainaan vapaaehtoiseksi sotilaaksi lähteville, sitä harkitseville ja heidän läheisilleen. Jokaisen lähtöä harkitsevan on tärkeä ymmärtää tähän kootut asiat. Ulkoministeriö ei suosittele eikä edistä vapaaehtoiseksi matkustamista, mutta auttaa Ukrainassa olevia suomalaisia konsulipalvelulain mukaisesti, silloin kun se on mahdollista.

Johdanto

Ukraina käy YK:n peruskirjassa oikeutettua puolustustaistelua Venäjän laitonta hyökkäyssotaa vastaan. Suomi tukee Ukrainaa monin tavoin, mutta ei lähetä tai kannusta ketään lähtemään taistelutehtäviin. Ulkoministeriö ei suosittele eikä edistä vapaaehtoiseksi lähtemistä, mutta auttaa Ukrainassa olevia suomalaisia konsulipalvelulain mukaisesti, silloin kun se on mahdollista. Jokainen täysi-ikäinen vastaa omasta matkapäätöksestään itse.

Tämän sivun tiedot perustuvat ulkoministeriön ja Suomen Kiovan-suurlähetystön parhaaseen ymmärrykseen ajankohtaisesta tilanteesta. Tilanne saattaa muuttua nopeasti, joten ulkoministeriö ei voi taata tietojen ajantasaisuutta.

Yleistä

Ulkoministeriön matkustustiedotteessa suositellaan poistumaan maasta ja välttämään kaikkea matkustamista Ukrainaan. Jos kuitenkin päätät matkustaa tai jäädä Ukrainaan, seuraa Suomen Kiovan-suurlähetystön ja ulkoministeriön tiedotuskanavia sekä tee matkustusilmoitus(Linkki toiselle web-sivustolle.). Matkustusilmoituksella voit ilmoittaa lähimmän yhteyshenkilösi Suomessa sekä antaa vain ne tiedot itsestäsi, jotka haluat.

Kaikki Suomen ulkoministeriön tietoon tulevat yksittäistä kansalaista koskevat asiat ovat salassa pidettäviä konsuliasioita. Tämä koskee myös tapauksia, jos vapaaehtoinen haavoittuu, kaatuu tai katoaa taistelussa. Ulkoministeriö ei koskaan kerro yksittäisten suomalaisten asioita julkisuuteen.

Mitä laki sanoo vapaaehtoisista taistelijoista?

Vapaaehtoisena taisteleminen Ukrainan asevoimissa ei ole rikos Suomessa. Suomen kansalliset lait tai kansainvälinen humanitaarinen oikeus eivät rajoita vapaaehtoiseksi taistelijaksi Ukrainan asevoimiin lähtemistä. Ukrainan asevoimiin liittyneeseen vapaaehtoistaistelijaan sovelletaan Ukrainan omaa lainsäädäntöä sekä kansainvälistä humanitaarista oikeutta.

On huomattava, että sodallakin on säännöt. Jos vapaaehtoistaistelijan epäillään syyllistyneen esimerkiksi sotarikokseen(Linkki toiselle web-sivustolle.) (Rikoslaki 11 luku 5 §), hän voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen myös Suomessa.

Sodan oikeussäännöt on laadittu tilanteisiin, jossa osapuolet käyttävät tappavaa voimaa toisiaan vastaan. Säännöt ovat samat kaikille osapuolille riippumatta siitä, kuka selkkauksen aloitti. Sodan säännöt suojelevat kaikkia niitä, jotka eivät ota osaa taisteluihin (siviilit, lääkintähenkilöstö, avustustyöntekijät) tai eivät enää voi osallistua niihin (vangitut, haavoittuneet ja sairaat). Sotarikoksiksi katsotaan esimerkiksi siviilihenkilöiden tai sotavankien tahallinen surmaaminen, kidutus tai epäinhimillinen kohtelu ja tahallinen hyökkäys siviiliväestöä kohtaan. Se seikka, että henkilö on noudattanut esimiehensä määräystä, ei vapauta häntä rikosoikeudellisesta vastuusta. Yksittäinenkin teko voi olla sotarikos.

Suomen Kiovan-suurlähetystö ja ulkoministeriö auttavat suomalaisia konsulipalvelulain(Linkki toiselle web-sivustolle.) mukaisesti. On kuitenkin hyvä huomata, että mahdollisuudet antaa konsuliapua Ukrainassa ovat hyvin rajalliset. Jos vapaaehtoinen tekee Ukrainan asevoimien kanssa palvelussopimuksen, suurlähetystö tai ulkoministeriö eivät voi avustaa sopimuksesta irtautumisessa.

Huomioi etukäteen

Vapaaehtoisia tukevat yhdistykset

Monet suomalaiset ja ulkomaiset kansalaisjärjestöt ja yhdistykset auttavat vapaaehtoistaistelijoita Ukrainassa sekä Suomessa. Yhdistykset voivat joskus auttaa myös asioissa, joissa viranomaiset eivät voi, kuten varusteiden hankkimisessa tai kuljetuksissa.

Samalla on hyvä ymmärtää, että yhdistykset eivät ole viranomaisia: niiden toimintaperiaatteet eivät samalla tavalla perustu lakiin, ja käytännöt vaihtelevat. Osa yhdistystoimijoista saattaa esimerkiksi tuoda julkisuuteen asioita, joita voi jälkikäteen olla mahdoton sieltä poistaa. Ulkoministeriö ei suosittele tai pidä kumppaniasemassa yksittäistä yhdistystä tai järjestöä.

Palvelussopimus

Ulkomaalaiset vapaaehtoistaistelijat tekevät palvelussopimuksen Ukrainan asevoimien kanssa yleensä kolmeksi vuodeksi. Minimipalvelusaika on keväästä 2024 lähtien ollut kuusi kuukautta. Palvelussopimus on luonteeltaan yksityisoikeudellinen sopimus ja siihen sovelletaan Ukrainan lainsäädäntöä. Tällaista sopimusta voi olla käytännössä mahdotonta purkaa. Ulkoministeriö ei voi avustaa sopimusten tekemisessä tai niistä irtautumisessa.

Sopimuksen teon jälkeen vapaaehtoiset saavat lyhyen koulutuksen ja varusteet, minkä jälkeen heidät usein sijoitetaan yksiköihin, joissa on muita ulkomaalaisia. Koulutus ei vastaa suomalaista varusmieskoulutusta. Sopimuksen teon yhteydessä vapaaehtoistaistelijat ilmoittavat asevoimille lähiomaisensa nimen ja yhteystiedot. He voivat myös esittää toiveen, mitä haluavat ruumiilleen tehtävän, jos palvelus päättyy kuolemaan.

Haavoittuminen

Jos vapaaehtoinen haavoittuu taistelussa, lääkinnällisestä hoidosta vastaa Ukrainan asevoimat. Lääkinnällistä evakuointia esimerkiksi Suomeen ei lähtökohtaisesti tehdä, vaan hoito tapahtuu kokonaisuudessaan Ukrainassa. Koska Ukrainan ilmatila on suljettu siviililennoilta, lääkinnällistä evakuointilentoa ei voida järjestää maasta edes omalla kustannuksella.

Jos haavoittunut vapaaehtoinen pystyy omatoimisesti palaamaan Suomeen, hänen hoitotarpeensa arvioidaan julkisessa terveydenhuollossa kuten muidenkin Suomessa asuvien henkilöiden. Taisteluissa haavoittuneille ei ole erityisiä järjestelyitä. Hoitoon ja kuntoutukseen liittyvien asioiden selvittäminen voi kuitenkin olla suomalaiselle helpompaa Suomessa kuin Ukrainassa. Ukrainassa terveydenhuolto on sodan vuoksi hyvin kuormittunut.

Taistelussa kaatuminen

Jos suomalainen vapaaehtoistaistelija kaatuu (Killed in Action, KIA) tai katoaa taistelussa (Missing in Action, MIA), Suomen Kiovan-suurlähetystö saa asiasta virallisen ilmoituksen Ukrainan viranomaisilta. Ulkoministeriö ilmoittaa asiasta Suomen poliisille. Poliisi pyrkii aina viemään suruviestin lähiomaiselle henkilökohtaisesti.

Joskus vapaaehtoisen omaiset saavat tiedon katoamisesta tai kaatumisesta muuta kautta, esimerkiksi taistelutovereilta, ennen poliisin tuomaa viestiä. Tämä johtuu siitä, että Suomen viranomaiset odottavat Ukrainan viranomaistietoa ja toimivat vasta sen pohjalta.  

Vapaaehtoistaistelija saa kaatuneen statuksen (Killed in Action) vain siinä tapauksessa, että hänen ruumiinsa paikannetaan ja saadaan noudetuksi taistelukentältä. Vainaja tuodaan tällöin yleensä Kiovaan, hänet tunnistetaan luotettavasti ja kuolinsyy selvitetään. Ruumiinavaukseen tarvitaan yleensä lähiomaisen tai suurlähetystön lupa. Joissakin tapauksissa vainajan luotettava tunnistaminen voi kestää kauan.

Ukrainan asevoimilla on yhteistyökumppaninaan paikallinen hautaustoimisto, joka voi käynnistää hautausjärjestelyt tai vainajan kotiutuksen kotimaahan vainajan tai lähiomaisen toiveiden mukaan. Suurlähetystö ja ulkoministeriö avustavat yhteydenpidossa omaisiin ja viranomaisiin. 

Ukrainalainen hautaustoimisto voi järjestää kaatuneen jäähyväisseremonian ennen kotiutusta. Lähiomaisen on mahdollista osallistua jäähyväisseremoniaan joko Ukrainassa tai etäyhteydellä.

Ukrainan asevoimat vastaa vainajan kotiuttamisen kustannuksista palvelussopimuksen mukaisesti. Varsinkin arkkukotiutusta koskevat omat kansainväliset sopimuksensa, joten järjestelyt kannattaa jättää paikallisten hautaustoimistojen vastuulle. Suomessa vainajalle saatetaan tehdä vielä toinen kuolinsyyntutkinta.

Vuoden 2024 loppuun mennessä kymmenkunta suomalaista vapaaehtoista on kaatunut tai kadonnut taistelussa.

Taistelussa katoaminen

Jos ruumista ei saada pois taistelukentältä, status on virallisesti taistelussa kadonnut (Missing in Action), vaikka kuolemalla olisi silminnäkijöitä ja vaikka tilanteesta olisi esimerkiksi video. Ukrainan antama status muuttuu kaatuneen statukseksi (Killed in Action) vasta, kun ruumis saadaan Ukrainan viranomaisten haltuun ja tunnistettua.

Suomen Kiovan-suurlähetystö voi omaisten toiveesta pyytää Ukrainan asevoimia tai Ukrainan sotavankikoordinaatioryhmää selvittämään taistelussa kadonneiden tilannetta. On kuitenkin hyvä huomata, että taisteluissa kadonneita on Ukrainassa suuri määrä. Kaikkia ei löydetä tai saada pois taistelukentältä.

Jos vapaaehtoinen jää kadonneeksi, lähiomainen voi hakea kuolleeksi julistamista tietyn määräajan kuluttua (ks. kohta kuolleeksi julistaminen Suomessa).

Sotavangiksi jääminen

Joissakin tapauksissa on mahdollista, että taistelussa kadonnut on jäänyt sotavangiksi. Sotavankeja, mukaan lukien vapaaehtoisia taistelijoita, on kohdeltava Geneven sopimuksen(Linkki toiselle web-sivustolle.) mukaisesti. Vanginnut osapuoli on vastuussa vankien turvallisuudesta. Sotavangit on vapautettava viimeistään vihollisuuksien päätyttyä. Venäjä ei ole kunnioittanut hyökkäyssotansa aikana Geneven sopimuksia tai muitakaan kansainvälisiä sopimuksia.

Suomen Kiovan-suurlähetystö voi omaisten pyynnöstä myös erikseen pyytää Ukrainaa selvittämään taistelussa kadonneen tilannetta, jos on viitteitä hänen jäämisestään vangiksi. Ukrainassa toimii sotavangiksi jääneiden asioita käsittelevä koordinaatioryhmä, jota suurlähetystö voi pyytää selvittämään tilannetta.

Omaiset voivat myös kääntyä Suomen Punaisen Ristin puoleen, joka voi Punaisen Ristin kansainvälisen organisaation kautta esittää tietopyynnön Venäjän Punaiselle Ristille. Punaisen Ristin organisaation toiminta perustuu puolueettomuuteen ja on irrallaan valtioiden toiminnasta.

Mahdollisista sotavankeja koskevista valtioiden välisistä keskusteluista ei tiedoteta julkisuuteen. Viranomaiset ovat suoraan yhteydessä sotavangiksi jääneen lähiomaiseen. Sota- ja panttivankitilanteissa on tyypillistä, että läheiset saavat yhteydenottoja erilaisilta yksityisiltä toimijoilta, jotka tarjoavat neuvottelu- tai välityspalvelujaan. Tällaiset tarjoukset johtavat hyvin harvoin luvattuun lopputulokseen.

Vapaaehtoistaistelijoiden henkilökohtaiset tavarat

Ukrainan asevoimat luovuttaa taistelussa kadonneiden tai kaatuneiden vapaaehtoistaistelijoiden henkilökohtaiset tavarat suoraan omaisille tai heidän valtuuttamalleen taholle, jos he matkustavat Ukrainaan. Tavarat voidaan toimittaa myös Suomen Kiovan-suurlähetystöön. Omaisten luvalla suurlähetystö voi käydä tavarat läpi ja tehdä niistä listauksen, jollei niitä ole jo listattu.

Yleensä kaatuneen tai kadonneen vapaaehtoisen tavaroiden mukana ei tule kaikkia henkilökohtiaisia tavaroita. Mahdollisten tavaroiden noudosta suurlähetystöstä tulee sopia etukäteen.

Ukrainan asevoimien maksamat korvaukset

Kun vapaaehtoistaistelija allekirjoittaa palvelussopimuksen, hän saa ukrainalaisen veronumeron, joka tarvitaan palkanmaksua varten. Vapaaehtoistaistelija avaa ukrainalaisen pankkitilin, jolle palkka maksetaan.

Jos vapaaehtoistaistelija katoaa taistelussa (Missing in Action), palkanmaksu keskeytyy. Tässä tilanteessa Ukrainan asevoimat ohjeistaa lähiomaisia. Lähiomainen on tässä tapauksessa ensisijaisesti puoliso tai lapset. Jos vapaaehtoinen on ollut naimaton ja lapseton, lähiomainen on yleensä hänen vanhempansa. 

Kaatuneen omaiset voivat palvelussopimuksen mukaisesti hakea korvausta Ukrainan asevoimilta. Ukrainan asevoimat ohjeistaa lähiomaisia. Ulkoministeriö ja Suomen Kiovan-suurlähetystö voivat avustaa ajankohtaisten tietojen ja määräysten välittämisessä lähiomaiselle.

Kuolleeksi julistaminen Suomessa

Ukrainassa kuolintodistus annetaan vasta, kun ruumis saadaan pois taistelukentältä ja vainaja pystytään luotettavasti tunnistamaan. Kuolintodistuksen saaminen voi siten joskus kestää pitkään.

Kuolleeksi julistamisen hakeminen Suomessa voi tulla kyseeseen erityisesti taistelussa kadonneiden tapauksissa, joissa ruumista ei saada pois taistelukentältä. Suomessa omaiset voivat hakea kuolleeksi julistamista(Linkki toiselle web-sivustolle.) (laki kuolleeksi julistamisesta 2 luku) kadonneen kotipaikan käräjäoikeudesta. 

Jos vapaaehtoistaistelija on kadonnut taistelussa, voidaan hakea kuolleeksijulistamista ilman odotusaikaa. Tämä edellyttää, että kadonnut henkilö on kadotessaan ollut välittömän hengenvaaran aiheuttaneessa tilanteessa eikä ole syytä olettaa hänen pelastuneen. Hakemuksessa on esitettävä riittävän luetettavat todisteet välittömän hengenvaaran tilanteesta ja yksilöity selvitys tapahtuman kulusta. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että kuolleeksi julistaminen ilman odotusaikaa edellyttää vahvoja todisteita. Esimerkiksi video tai taistelutoverien kertomus ovat harvoin yksinään riittäviä.

Jos edellytykset kuolleeksi julistamiselle ilman odotusaikaa eivät täyty, kuolleeksi julistamista voi hakea laissa määrätyn ajan kuluttua. Odotusaika lasketaan siitä, kun kadonnut henkilö on tiettävästi viimeksi ollut elossa. Jos kadonnut henkilö on kadotessaan ollut olosuhteissa, joihin liittyy hengenvaara, tai jos katoamiseen liittyvät olosuhteet ja muut seikat huomioon ottaen muutoin on erittäin todennäköistä, että hän on kuollut, odotusaika on yksi vuosi. Muissa tapauksissa odotusaika on viisi vuotta.

Yhteystiedot

Ulkoministeriön konsuliasioiden yksikkö: sähköposti KPA-10(a)gov.fi, puhelin +358 9 16005 (vaihde).

Kiireellisissä hätätapauksissa vastaa ulkoministeriön ympärivuorokautinen päivystys: puhelin +358 9 1605 5555, sähköposti paivystys.um(a)gov.fi.

Tämän sivun sisällöstä vastaa