Suomen suhteet ja kehitysyhteistyö Palestiinassa
Suomen kehitysyhteistyö Palestiinassa tukee Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisia tavoitteita eli ns. kahden valtion mallin toteutumista alueella. Se vahvistaa demokraattisia, vastuullisia ja kestäviä kansallisia instituutioita sekä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien palestiinalaisten kykyä ja mahdollisuuksia selviytyä kriisissä. Suomen tuki kohdistuu Länsirannalle, ml. Itä-Jerusalem, sekä Gazaan.
Suomen tuella Palestiinan opetussektorilla on saatu aikaan hyviä tuloksia: julkista esiopetusta on saatavilla aiempaa paremmin, peruskoulun keskeyttäneitä on entistä vähemmän ja ammattikoulun aloittaneiden määrä on kasvanut. Kuva: Majdi Fathi / NurPhoto / Lehtikuva
Palestiina on hauras ympäristö. Sen kehitystä vaikeuttavat Israelin miehitys, palestiinalaisväestön ja -alueen sekä poliittisen vallan ja hallinnon jakautuneisuus sekä demokratiavaje. YK:n avun varassa elää yli 5,7 miljoonaa pakolaista Palestiinassa, Jordaniassa, Syyriassa ja Libanonissa. Gazan sota ja konfliktin eskaloituminen myös Länsirannalla on kasvattanut humanitaarisen avun tarvetta valtavasti.
Suomi tukee Palestiinan valtionrakennusta sekä poliittisesti että kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun avulla. Yhteistyö käynnistyi vuonna 1994, ja ennen kaikkea koulutussektorilla Suomen tuki on keskeistä ja tuloksellista. Suomi on myös merkittävällä tavalla vastannut palestiinalaisten humanitaarisiin tarpeisiin.
Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet Palestiinassa vuosina 2025–2028
Suomen kokonaisvaltaisen toiminnan tavoitteet Palestiinassa on määritelty kehitysyhteistyöhön keskittyvässä maaohjelmassa. Vuosille 2025–2028 tehdyn Palestiinan kehitysyhteistyön maaohjelman tavoitteena on edistää ja tukea kahden valtion ratkaisua vahvistamalla Palestiinan keskeisiä instituutioita ja tukemalla kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palestiinalaisten kykyä selviytyä kriisissä.
Suomen toiminta Palestiinassa perustuu oletukseen, että toimiva demokratia, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ovat kestävän kehityksen edellytyksiä. Suomi tukee sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestelmää ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamista.
Suomen tuella vahvistetaan Palestiinan instituutioita ja kansalaisyhteiskuntaa
Suomi keskittää tukensa koulutussektorin uudistuksiin sekä palestiinalaishallinnon kapasiteetin vahvistamiseen. Suomi korostaa palestiinalaislasten oikeutta koulutuksen, opettajankoulutusta sekä tasa-arvon ja inklusiivisuuden toteutumista koulutuksessa. Suomi pitää tärkeänä erityisesti tyttöjen ammattikoulutusta, varhaiskasvatusta ja panostaa osaltaan myös opetussektorin digitalisaatioon.
Suomi tukee palestiinalaishallintoa sen kapasiteetin kehittämisessä osallistavien ja sukupuolisensitiivisten kansallisten politiikkojen laatimisessa, suunnittelussa ja toimeenpanossa. Politiikkojen tavoitteena on edistää paikallista sosioekonomista toipumista ja kestävää kehitystä. Suomi tukee palestiinalaista kansalaisyhteiskuntaa keskittyen erityisesti ihmisoikeuksien edistämiseen, vastuullisuuden vahvistamiseen sekä naisten ja nuorten voimaannuttamiseen.
Tavoite: Demokraattiset, vastuulliset ja kestävät kansalliset instituutiot
- Palestiina turvaa lasten oikeuden tasa-arvoiseen, osallistavaan ja laadukkaaseen koulutukseen
- Palestiina suunnittelee ja toimeenpanee osallistavia politiikkatoimia sosioekonomisen toipumisen ja kehityksen edistämiseksi
- Kansalliset ihmisoikeus- ja kansalaisyhteiskuntajärjestöt pystyvät toteuttamaan tehtäväänsä
Suomen tuki kaikkein haavoittuvammassa asemassa eläville palestiinalaisille
Palestiina tarvitsee kansainvälistä tukea vastatakseen mittaviin humanitaarisiin tarpeisiinsa, vahvistaakseen haavoittuvimmassa asemassa olevien yhteisöjen kestokykyä ja puolustaakseen heidän oikeuksiaan.
Tavoite: Haavoittuvimmassa asemassa olevien palestiinalaisten kestokykyä vahvistetaan ja heidän oikeuksiaan suojellaan
- Haavoittuvimmassa asemassa oleville palestiinalaisille tarjotaan humanitaarista apua ja suojelua
- Haavoittuvimmassa asemassa olevien palestiinalaisten elinkeinoja kehitetään
Meneillään olevat ohjelmat ja hankkeet
- Palestiinan opetussektorin yhteisrahoitusohjelmaa toteutetaan yhdessä Saksan, Irlannin ja Belgian sekä Palestiinan opetusministeriön (MoEHE) kanssa. Yhteysrahoitusohjelma tukee Palestiinan koulutussektorin kehittämistrategian (2025–2027) toteutusta. Strategian tavoitteena on varmistaa palestiinalaislasten pääsy koulutukseen, parantaa koulutuksen laatua, lisätä opetushallinnon tehokkuutta sekä valmistautua sektorin jälleenrakennukseen Gazassa ja Länsirannalla.
- Unicefin EQUIP-projektin avulla Suomi tukee kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien lasten ml. vammaisten lasten koulunkäyntiä Gazassa ja Länsirannalla, ml. Itä-Jerusalem. Lisäksi hanke tukee Palestiinan opetusministeriötä (MoEHE) inklusiivisen koulutuksen vahvistamiseksi ja laajentamiseksi Palestiinassa. Hanke tukee myös lasten koulutusta sekä tarjoaa mielenterveys- ja psykososiaalista tukea humanitaarisessa kontekstissa, mukaan lukien vammaiset lapset Länsirannalla ja Gazassa.
- Suomi tukee palestiinalaishallinnon kykyä tarjota elinkeinoja kehittäviä palveluja kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville palestiinalaisille UNDP:n TARABOT-ohjelman kautta. Ohjelman ensimmäinen vaihe (2021–2024) tuki Itä-Jerusalemin, Gazan ja Länsirannan (C-alue) kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien palestiinalaisten elinkeinoja sekä vahvisti keskeisten palestiinalaishallinnon instituutioiden suunnittelukapasiteettia. Toinen vaihe (2025–2027) painottaa suunnitelmien taloudellista kestävyyttä ja tunnistaa innovatiivisia rahoituslähteitä suunnitelmien toteuttamiseksi paikallisella tasolla. UNDP:n TARABOT II -ohjelmassa tarjotaan humanitaarista apua haavoittuvassa asemassa oleville yhteisöille Länsirannalla, mukaan lukien Itä-Jerusalem ja Gaza.
- Länsirannan suojelukonsortio (West Bank Protection Consortium, WBPC) on ECHO:n ja yhdentoista EU-maan sekä Britannian ja Kanadan tukema ohjelma. Suojelukonsortion tavoitteena on vahvistaa erityisesti C-alueen ja Itä-Jerusalemin palestiinalaisyhteisöjen elinmahdollisuuksia ja estää yhteisöjen pakkosiirtoja, vaikuttaa haavoittuvuuden taustalla oleviin syihin ja vastuunkantajien tilivelvollisuuden toteutumiseen. Ohjelman toteuttaa Norwegian Refugee Council yhdessä muiden kansainvälisten ja kansallisten järjestöjen kanssa.
- EU:n PEGASE-mekanismin kautta kohdennetaan tukea Itä-Jerusalemin sairaaloille. Tuen tavoitteena on tukea palestiinalaisten instituutioiden säilymistä Itä-Jerusalemissa, vahvistaa palestiinalaisinstituutioiden tehokkuutta ja tilivelvollisuutta sekä tasa-arvoista sosiaalista kehitystä.
- Palestiinan kansallinen ihmisoikeuselin (Independent Commission for Human Rights, ICHR) edistää ihmisoikeuksien toteutumista demokraattisen, vastuuvelvollisen ja suvaitsevaisen yhteiskunnan luomiseksi. Suomen lisäksi ICHR:n yhteisrahoitusohjelmassa ovat mukana Sveitsi, Ruotsi, Hollanti, Tanska, Norja ja Iso-Britannia.
- Suomi tukee palestiinalaista kansalaisyhteiskuntaa keskittyen erityisesti ihmisoikeuksien edistämiseen sekä naisten ja nuorten voimaannuttamiseen.
- Suomi tukee palestiinalaista kansalaisyhteiskuntaa rahoittamalla suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeita Palestiinassa.
- Lokakuusta 2023 alkaen Suomi on lisännyt apuaan vastauksena Palestiinan humanitaariseen kriisiin. Vuosina 2023–2025 on myönnetty yhteensä 15,5 miljoonaa euroa humanitaarista apua. Tämän lisäksi Suomi rahoittaa monivuotisesti UNRWA:ta, jonka avustussopimus kattaa vuodet 2023–2026.
Maaohjelman tuloksia vuosilta 2021–2024
Hamasin lokakuussa 2023 tekemä terroristinen hyökkäys käynnisti eskalaatiokierteen, joka johti täysimittaiseen sotaan Israelin ja Hamasin välillä Gazassa. Lähes 60 prosenttia palestiinalaisista, eli 3,3 miljoonaa ihmistä, oli humanitaarisen avun tarpeessa. Heistä 2,2 miljoonaa asui Gazan alueella, jossa vuoden 2024 loppuun mennessä oli kuollut yli 46 000 ja haavoittunut yli 100 000 ihmistä.
Gazan sodan tuhot, Israelin Länsirannalla laajentamat liikkumisrajoitukset ja sotilaalliset operaatiot sekä Israelin puolella aiemmin töissä käyneiden palestiinalaisten siirtotyölaisten työlupien peruminen lamaannuttivat Palestiinan taloutta. Palestiinalaishallinnon julkinen talous oli vaikeuksissa laman vuoksi, mutta erityisesti siksi, että Israel pidätti Palestiinalle kuuluvia vero- ja tullituloja. Köyhyysrajan alapuolella elävien osuus väestöstä kasvoi 29 prosentista lähes 40 prosenttiin vuosina 2023–2024.
Opetuksen edistäminen oli erityisesti ohjelmakauden lopulla vaikeaa. Gazassa oppilaille ei ollut tarjolla virallista opetusta lokakuun 2023 jälkeen. Sota ja väkivalta vaikeuttivat tilannetta myös Länsirannalla, jossa oppimistulokset heikkenivät yleisesti ja esimerkiksi erityistukea tarvitsevien oppilaiden määrä kasvoi.
Vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta kansainvälisen yhteisön tuki Palestiinalle tuotti kuitenkin myös tuloksia.
Ohjelmakauden aikana Suomen ja muiden avunantajien tuella parannettiin koulutuksen tasoa, turvattiin koulunkäyntiä konfliktialueilla sekä edistettiin lasten pääsyä varhaiskasvatukseen. Palestiinalaisalueelle avattiin uusia julkisia, pätevien opettajien vetämiä esiopetusluokkia. Samalla parannettiin ammatillisen ja teknisen koulutuksen saatavuutta, erityisesti tytöille. Länsirannalla päiväkodin aloittaneiden osuus ikäluokasta nousi 73 prosentista 91 prosenttiin vuosina 2020–2023.
Suomi edisti Palestiinalaisalueen valtionrakennusta ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamista monin eri keinoin. Suomi ja muut avunantajat turvasivat palestiinalaissairaaloiden toimintaa Itä-Jerusalemissa, vahvistivat koulutusalan hallintoa ja rahoittivat Palestiinan kansallista ihmisoikeuselintä, joka muun muassa valvoo, että julkiset instituutiot toimivat tilivelvollisuusperiaatteen mukaisesti.
Suomi myös vahvisti haavoittuvimmassa asemassa olevien yhteisöjen kriisinsietokykyä muun muassa Länsirannan suojelukonsortion, YK:n kehitysohjelman UNDP:n ja YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön UNRWA:n kautta. Suojelukonsortio suojeli ja antoi tukea yli 900:lle Länsirannan haavoittuvalle yhteisölle. UNDP:n Tarabot-ohjelma paransi lähes 18 000:n vaikeimmassa asemassa olevan palestiinalaisen terveys- ja koulutuspalveluita sekä taloudellisia mahdollisuuksia.
Suomen humanitaarinen apu Palestiinalle
Suomi antaa Palestiinalle myös humanitaarista apua, joka pelastaa ihmishenkiä, lievittää inhimillistä kärsimystä ja ylläpitää ihmisarvoa kriisien aikana.
Suomella on YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö UNRWA:n kanssa monivuotinen humanitaarisen avun (2023–2026) rahoitussopimus, joka on suuruudeltaan 5 miljoonaa euroa vuodessa. UNRWA on YK:n alainen järjestö, jonka tehtävänä on tuottaa palestiinalaispakolaisten peruspalvelut (koulutusta, terveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita) Palestiinassa, Libanonissa, Jordaniassa ja Syyriassa. Järjestö huolehtii myös alueen pakolaisleirien infrastruktuurista. UNRWA-tuen lisäksi Suomen humanitaarista apua on kanavoitu Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen sekä WFP:n välityksellä.
Suomen yhteistyökumppanit Palestiinassa
Euroopan unioni on Suomen tärkein viiteryhmä Palestiinassa. EU:n jäsenenä Suomi osallistuu palestiinalaishallinnon ja yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa käytävään vuoropuheluun, joka keskittyy erityisesti Palestiinan demokratiakehitykseen ja ihmisoikeustilanteeseen sekä EU:n tukeen Lähi-idän rauhanprosessissa. Suomi osallistuu mahdollisuuksien mukaan myös EU:n yhteisiin ohjelmiin ml. twinning -ohjelmat Palestiinassa.
Suomi toimii yhteistyössä YK-järjestöjen ja palestiinalaishallinnon kanssa.
Useat suomalaiset kansalaisjärjestöt tukevat Palestiinan yhteiskunnallista kehitystä yhteistyössä maan kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tällä hetkellä suomalaisten järjestöjen tuki Palestiinassa kohdistuu erityisesti koulutukseen sekä naisten ja nuorten voimaannuttamiseen.
Team Finland -yhteistyö
Suomen ja Palestiinan välinen kauppa on vähäistä. Israelin miehitys rajoittaa vapaata liikkumista ja kaupankäyntiä Palestiinassa. Suomi edistää suomalaisten ml. yksityisen sektorin toimijoiden osallistumista Palestiinan kehitykseen ja Gazan jälleenrakennukseen liittyviin hankkeisiin.