Miljoonille etiopialaisille oikeus omaan maahan
Digitaalisen maarekisterin avulla on turvattu etiopialaisten viljelijöiden maanoikeuksia ja nykyaikaistettu koko valtion maanhallintoa. Uudistus on parantanut merkittävästi naisten asemaa ja mahdollistanut elintärkeät investoinnit maatalouteen.
Suomen tukema digitaalinen maanomistuksen rekisteröinti on saavuttanut Etiopiassa laajat mittasuhteet. Vuoden 2026 kesäkuun loppuun mennessä jo 34 miljoonaa maapalstaa oli saanut palstatodistuksen 562 hallintopiirissä. Rekisterin avulla ylläpidetään luotettavasti, läpinäkyvästi ja ajantasaisesti omistustietoja. Siihen on kirjattu jo yli 5 miljoonaa virallista maansiirtoa, kuten perintöjä, lahjoja, vaihtokauppoja ja maan yhdistämisiä.
Viralliset omistustodistukset avaavat viljelijöille uusia taloudellisia mahdollisuuksia, sillä ne kelpaavat lainojen vakuudeksi. Esimerkiksi Amharan ja Benishangul-Gumuzin alueella yli 4 400 kotitaloutta on hyödyntänyt todistuksiaan lainojen saamiseen (yli 2 miljoonaa euroa on myönnetty lainoina maanomistustodistuksia vastaan) ja investoinut maatalouden tuottavuuteen.
Uudistus parantaa erityisesti naisten taloudellista turvaa: yli 80 prosentissa maasertifikaateista on naisen nimi ylittäen selvästi Afrikan unionin 30 prosentin tavoitteen vuoteen 2025 mennessä. Hankkeessa on myös rakennettu vahvaa paikallista osaamista kouluttamalla yli 8 400 maanhallinnon asiantuntijaa ja teknikkoa.
Hankkeen uusin vaihe innovoi ja testaa suomalaisten ja etiopialaisten yritysten kanssa ilmastoviisaan maatalouden ja kestävän maaperän hoidon tekniikoita, sekä tukee Etiopian kahvisektorin mukautumista EU:n metsäkatoasetuksen (EUDR) vaatimuksiin ja tutkii keinoja pienviljelijöiden yhdistämiseksi hiilimarkkinoihin. Lisäksi Suomen tukemaa maarekisteriä hyödynnetään edistämään Etiopian digitalisaatiota yhdistämällä se muihin datajärjestelmiin, esimerkiksi Etiopian uuteen digitaaliseen henkilötunnusjärjestelmä FAYDAan.
Tausta
Etiopiassa valtio omistaa kaiken maan. Maanviljelijöillä on pitkään ollut perinteisiä käyttöoikeuksia viljelemiinsä palstoihin. Vaikka omistusoikeudesta on saattanut olla virallisia paperisia asiakirjoja, ne ovat usein olleet puutteellisia tai vanhentuneita (esimerkiksi muutoksia todistusten omistajuuteen ei ole virallisesti päivitetty ajansaatossa). Omistuksen epävarmuus on altistanut viljelijöitä maakiistoille ja vähentänyt hallinnon avoimuutta.
Ilman virallista todistusta maanviljelijät eivät ole voineet hakea rahoitusta, mikä on hidastanut maaseudun kehitystä ja estänyt perheitä panostamasta kestävään maataloustuotantoon ja ekologiseen maankäyttöön. Maarekisteri mahdollistaa monivuotisten kasvien viljelyn ja lainan saamisen pankista. Samalla myös naisten ja vammaisten henkilöiden taloudellinen asema vahvistuu.
Tuki ja rahoitus
Vuodesta 2011 lähtien Suomi on tukenut REILA-maanhallintohankketta. Käynnissä olevaa kolmatta vaihetta (2024-2028) Suomi tukee 9,5 miljoonalla eurolla. Tuoreimmassa vaiheessa hankkeen toiminta-alue laajenee yksityisiltä palstoilta yhteisömaiden ja metsien rekisteröintiin.
Projektin tekninen tuki on suoraan vahvistanut Etiopian maahallinnon kykyjä niin Maatalousministeriön maahallinnon ja -käytön yksikön kuin alueellisten virastojen ja paikallishallintojen tasoilla. Suomen pitkäjänteinen, vuodesta 2011 jatkunut työ on luonut kaupalle mahdollistavan ympäristön ja toiminut vipuvartena suurille kansainvälisille investoinneille. Esimerkiksi Maailmanpankki edistää Suomen luoman järjestelmän käyttöönottoa 165 miljoonan dollarin rahoituksella koko Etiopiassa.