Miljoonille etiopialaisille oikeus omaan maahan
Digitaalisen maarekisterin avulla on turvattu etiopialaisten viljelijöiden maanoikeuksia ja nykyaikaistettu koko valtion maanhallintoa. Uudistus on parantanut merkittävästi naisten asemaa ja mahdollistanut elintärkeät investoinnit maatalouteen.
Suomen tukema digitaalinen maanomistuksen rekisteröinti on saavuttanut Etiopiassa laajat mittasuhteet. Vuoden 2024 loppuun mennessä jo 29 miljoonaa maapalstaa oli saanut palstatodistuksen 423 hallintopiirissä. Rekisterin avulla ylläpidetään luotettavasti omistustietoja, ja siihen on kirjattu jo lähes miljoona virallista maansiirtoa, kuten perintöjä.
Viralliset omistustodistukset avaavat viljelijöille uusia taloudellisia mahdollisuuksia, sillä ne kelpaavat lainojen vakuudeksi. Esimerkiksi Amharan alueella yli 2 600 kotitaloutta on hyödyntänyt todistuksiaan ja investoinut maatalouden tuottavuuteen.
Uudistus parantaa erityisesti naisten taloudellista turvaa: Amharassa yli 80 prosentissa maasertifikaateista on naisen nimi. Hankkeessa on myös rakennettu vahvaa paikallista osaamista kouluttamalla yli 7 700 maanhallinnon asiantuntijaa ja teknikkoa.
Tausta
Etiopiassa valtio omistaa kaiken maan. Maanviljelijöillä on pitkään ollut perinteisiä käyttöoikeuksia viljelemiinsä palstoihin. Vaikka omistusoikeudesta on saattanut olla virallisia paperisia asiakirjoja, ne ovat usein olleet puutteellisia. Omistuksen epävarmuus on altistanut viljelijöitä maakiistoille ja vähentänyt hallinnon avoimuutta.
Ilman virallista todistusta maanviljelijät eivät ole voineet hakea rahoitusta, mikä on hidastanut maaseudun kehitystä ja estänyt perheitä panostamasta kestävään maataloustuotantoon ja ekologiseen maankäyttöön. Maarekisteri mahdollistaa monivuotisten kasvien viljelyn ja lainan saamisen pankista. Samalla myös naisten ja vammaisten henkilöiden taloudellinen asema vahvistuu.
Tuki ja rahoitus
Suomi tukee vuosien 2025-2029 REILA-maanhallintohankkeen kolmatta vaihetta 9,5 miljoonalla eurolla. Tuoreimmassa vaiheessa hankkeen toiminta-alue laajenee yksityisiltä palstoilta yhteisömaiden ja metsien rekisteröintiin. Suomen pitkäjänteinen, vuodesta 2011 jatkunut työ on toiminut vipuvartena suurille kansainvälisille investoinneille. Esimerkiksi Maailmanpankki edistää Suomen luoman järjestelmän käyttöönottoa 165 miljoonan dollarin rahoituksella koko Etiopiassa.