Ministeri Tavion puhe Lapsen oikeuksien viikon tilaisuudessa

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion puhe SOS-Lapsikylän lasten oikeuksien viikon tilaisuudessa Helsingissä 19.11.2026

Arvoisat kuulijat,

Kiitos kutsusta osallistua tähän tilaisuuteen, ja erityinen kiitos SOS-Lapsikylälle sen pitkäjänteisestä ja vaikuttavasta työstä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi Suomessa ja eri puolilla maailmaa.

Lasten oikeuksien viikko tarjoaa tärkeän hetken pysähtyä pohtimaan, miten lasten oikeudet toteutuvat ympärillämme ja mitä voimme yhdessä tehdä niiden vahvistamiseksi.

Tämän vuoden teema on "Jokainen lapsi on arvokas", ja juuri siinä kiteytyy lasten oikeuksien ydin.

Teema muistuttaa yksinkertaisesta mutta tärkeästä periaatteesta: lapsen arvo ei riipu siitä, missä hän on syntynyt tai millaiset lähtökohdat hänellä elämässä on.

Jokaisella lapsella on oikeus turvallisuuteen, koulutukseen, terveyteen sekä mahdollisuuteen rakentaa omaa tulevaisuuttaan.

Yhteiskunnat, jotka huolehtivat lapsistaan, luovat paremmat edellytykset vakaudelle, turvallisuudelle ja menestykselle myös tulevaisuudessa.

Huomenna, marraskuun kahdentenakymmenentenä päivänä, vietetään kansainvälistä lasten päivää. Samana päivämääränä vuonna 1959 hyväksyttiin YK:n lapsen oikeuksien sopimus.

Sopimuksen perusviesti on yksiselitteinen: jokaisella lapsella on samat perusoikeudet.

Vaikka kyseessä on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus, lasten oikeuksien toteutumisessa on edelleen suuria eroja eri puolilla maailmaa.

Monille lapsille sodat, kunnollisen ravinnon puute tai puutteellinen koulutus ovat edelleen arkipäivää.

Otan esimerkiksi tilanteen, joka koskettaa meitä läheltä.

Ukrainassa miljoonat lapset ovat joutuneet elämään Venäjän hyökkäyssodan keskellä pian jo viiden vuoden ajan, usein vailla turvallisuuden tunnetta ja normaalia lapsuutta.

Miljoonat lapset ovat joutuneet jättämään kotinsa, koulunsa ja tutun arkensa.

Erityisen huolestuttava kysymys ovat Venäjän miehittämiltä alueilta pakkosiirretyt ukrainalaiset lapset.

Kyse ei ole ainoastaan humanitaarisesta kysymyksestä, vaan myös lapsen oikeudesta perheeseen, identiteettiin, kieleen ja turvalliseen kasvuympäristöön.

Suomi tuomitsee yksiselitteisesti Venäjän tekemät lasten pakkosiirrot.

Suomi tukee kansainvälisiä toimia, joilla lapsia pyritään jäljittämään, palauttamaan ja auttamaan sodan aiheuttamista traumoista toipumiseksi.

Suomessa ymmärretään hyvin, että kriisien keskellä lapsiin kohdistuva tuki on muutakin kuin tilanteen välitöntä lievittämistä. Se on samalla investointi koko yhteiskunnan tulevaisuuteen.

Omakohtaisiin kokemuksiimmekin pohjautuen lasten oikeuksien edistäminen on edelleen tärkeä osa Suomen kansainvälistä toimintaa, jota teemme yhdessä kumppanimaiden, kansainvälisten järjestöjen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kanssa.

Suomen kehityspolitiikassa kiinnitetään erityistä huomiota kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Tähän kuuluvat lapset, nuoret, tytöt sekä vammaiset henkilöt.

Tavoitteena on, että yhä useammalla lapsella olisi mahdollisuus turvalliseen lapsuuteen sekä mahdollisuus rakentaa parempaa tulevaisuutta.
Suomessa lasten hyvinvointiin on jo pitkään investoitu tukemalla maksutonta kouluruokailua.

Kouluruokailu on vuosikymmenten aikana osoittanut, miten yksinkertaisella mutta kunnianhimoisella ratkaisulla voidaan tukea samanaikaisesti oppimista, terveyttä ja yhdenvertaisuutta.

Suomi on ollut johtavassa roolissa rakentamassa kansainvälisen kouluruokakoalition alaisuudessa tehtävää yhteistyötä. Siihen kuuluu jo 110 maata.

Suomi tulee myös toimimaan kouluruokakoalition huippukokouksen isäntämaana syksyllä 2027. 

Suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät työtä lasten ja nuorten oikeuksien edistämiseksi kehittyvissä maissa, usein hyvin haastavissa olosuhteissa.

SOS-Lapsikylän työ on tästä hyvä esimerkki.

Suomen ulkoministeriön tukemien kehityshankkeiden kautta SOS-Lapsikylä pyrkii siihen, että jokaisella lapsella on mahdollisuus kasvaa vahvaksi, itsenäiseksi ja omat oikeutensa tuntevaksi aikuiseksi turvallisessa kasvuympäristössä.

On syytä lisätä, että lasten oikeuksien toteutuminen ei ole yksinomaan valtioiden tai järjestöjen vastuulla.

Myös rahoittajilla, sijoittajilla ja yrityksillä on merkittävä vaikutus lasten elämään kaikkialla maailmassa.

Yritykset luovat työpaikkoja, kehittävät uusia ratkaisuja, investoivat tulevaisuuteen ja vaikuttavat toimintansa kautta ihmisten elämään.

Siksi yritykset voivat olla myös merkittävä osa ratkaisua lasten oikeuksien vahvistamisessa.

Suomessa olemme tukeneet uusia toimintamalleja, joiden tavoitteena on huomioida lasten hyvinvointi entistä paremmin rahoitus- ja sijoituspäätöksissä.

Hyvä esimerkki tästä on Helsingissä toimiva UNICEFin innovatiivisen rahoituksen keskus. Keskus on osana työtään kehittänyt viitekehyksen, jolla lasten oikeudet ja hyvinvointi tuodaan vahvemmin osaksi sijoituspäätöksiä.

Suomalaisella osaamisella on tässäkin tapauksessa ollut tärkeä rooli. Kehitysrahoituslaitos Finnfund tuki UNICEFiä lapsinäkökulman huomioivan sijoittamisen viitekehyksen kehittämisessä jakamalla asiantuntemustaan ja kokemustaan.

Juuri tällainen kumppanuus julkisen sektorin, järjestöjen, sijoittajien ja yritysten välillä on yhä tärkeämpää, kun etsimme uusia ratkaisuja maailman lasten kohtaamiin haasteisiin. 

Hyvät kuulijat,

Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus kasvaa turvassa, käydä koulua, tulla kuulluksi ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan.

Tämä koskee kaikkia lapsia riippumatta siitä asuvatko he Suomessa, Ukrainassa tai maailman epävakaimmilla kriisialueilla.

Me Suomessa tiedämme omasta historiastamme, että vaikeistakin olosuhteista voidaan nousta, mutta siihen tarvitaan laajasti kaikkia osapuolia. Työ ei kuulu yksin valtioille, järjestöille eikä yrityksille. Tarvitsemme jokaista sektoria. Tarvitsemme yhteistyötä ja uusia ratkaisuja.

Lasten oikeuksien toteutuminen on tavoite, jonka puolesta meidän kannattaa jatkossakin tehdä työtä.