Nicaraguan kahdenvälinen kehitysyhteistyö päättyy

Suomi lopettaa kahdenvälisen kehitysyhteistyön pitkäaikaisen kumppanimaansa Nicaraguan kanssa. Suomi on rahoittanut Nicaraguassa noin 30 vuoden aikana kehityshankkeita ja -ohjelmia, joista viimeiset päättyvät nyt.

Ulkoministeriö on teettänyt ulkopuoliset evaluoinnit päättyvistä hankkeista ja ohjelmista. Evaluoinnit kertovat niin onnistumisista kuin vastoinkäymisistäkin. Niissä arvioidaan, miten tavoitteiden asettelussa on onnistuttu, mitä on saavutettu, mitä on jäänyt saavuttamatta, mitkä ovat olleet suurimmat ongelmakohdat sekä suositellaanko vastaavan hanketoiminnan jatkamista.

Osuustoimintaoppia ja naisten oikeuksia

Evaluointien tulokset ovat pääosin myönteisiä. Hyviä ja kestäviä tuloksia on saavutettu esimerkiksi maaseutuhankkeissa. Suomen tuella perustettiin osuuskuntia, joiden toimintamalli oli sisällissodan jälkeisessä Nicaraguassa täysin vieras. Osuuskuntien meijerituotanto on lisännyt alueellista talouskasvua, mutta sillä oli myös suuri merkitys sodanjälkeisessä eri ryhmien välisen luottamuksen ja yhteistyön rakentamisessa.

Terveyssektorilla tasa-arvoa ja seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia tukevan kansalaisjärjestörahaston (FED) toiminta on ollut tehokasta. Rahasto onnistui levittämään tietoa naisten oikeuksista ja seksuaalioikeuksista, ja toiminta tavoitti myös helposti syrjäytyvät ryhmät. Nicaraguan kuntahallinnon tietoteknologiahankkeella oli puolestaan merkittäviä vaikutuksia kuntatasolla: tietoa käsitellään nyt entistä tehokkaammin ja turvallisemmin ja kansalaisille tarjottavat palvelut ovat parantuneet.

Hallinnon vaihdos vaikeutti työtä

Evaluointien mukaan hankkeiden ja ohjelmien toteutuksessa on ollut myös ongelmia. Nicaraguassa hankaluuksia ovat aiheuttaneet muun muassa poliittisen tilanteen muutokset. Osa hankkeista oli suunniteltu aiemman hallinnon käytäntöjen mukaisesti, eikä hallinnon vaihdoksen mukanaan tuomia muutoksia pystytty ennakoimaan. Tämän takia hankkeissa ei pystytty etenemään suunnitellussa aikataulussa. Näin kävi kuntahallinnon hankkeessa sekä ohjelmassa, jonka tavoitteena oli edistää pienten ja keskisuurten yritysten kasvua sekä tarjota mahdollisuuksia naisille ja syrjäytyneille ryhmille.

Evaluoinneissa todetaan myös, että joissain hankkeissa tavoitteet osoittautuivat liian kunnianhimoisiksi tai tulosten mittaaminen oli vaikeaa puutteellisten tietojen takia.

Nicaraguan yhteistyöstä saadut opit ovat tärkeitä kehitysyhteistyön laadun ja tuloksellisuuden sekä avoimuuden parantamisen kannalta. Evaluaatioita hyödynnetään kehitysyhteistyön menettelytapoja uudistettaessa.

Painotus kaupalliseen yhteistyöhön

Nicaragua-yhteistyön lopettamisesta päätettiin valtioneuvoston helmikuussa 2012 hyväksymän kehityspoliittisen ohjelman yhteydessä. Ohjelman mukaisesti Suomi keskittää jatkossa apuaan kaikkein köyhimpiin maihin, pääosin Afrikassa ja Aasiassa. Nicaragua on noussut kaikkein köyhimpien maiden joukosta: maan talous ja verokertymä ovat kasvaneet. Kahdenvälisen Nicaraguan kehitysyhteistyön päättämisen taustalla oli osaltaan myös huoli maan poliittisen kehityksen suunnasta.

Suomen ja Nicaraguan yhteistyössä siirrytään kohti laajempaa kaupallista yhteistyötä. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö kuitenkin jatkuu, samoin kuin Keski-Amerikan alueelliset hankkeet, joissa myös Nicaragua on mukana. Ulkoministeriöön kohdistuvien säästöpaineiden ja kehitysyhteistyön huomattavan vähenemisen takia Suomi sulkee suurlähetystönsä Managuassa vuoden 2013 lopussa.

Evaluointiraportit ja niistä tehdyt tiivistelmät ulkoministeriön verkkosivuilla: