Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion puheenvuoro suurlähettiläskokouksessa 2026
“Suomen vienti on kasvussa. Hallituskauden aikana olemme vahvistaneet vienninedistämistä, tiivistäneet kaupan ja kehityksen yhteyttä sekä uudistaneet kehityspolitiikan toimeenpanoa. Aika on ajanut perinteisen kehitysyhteistyön ohi", sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio suurlähettiläskokouksen puheenvuorossaan.
Hyvät suurlähettiläät, arvon kollegat,
On ilo ja kunnia aloittaa hallituskauden viimeinen suurlähettiläskokouspuheeni myönteisissä merkeissä. Suomen vienti on jälleen kasvussa. Viime vuonna tavaravienti kasvoi 3 prosenttia ja tänä vuonna odotamme 4–5 prosentin kasvua. Myös palveluvienti näyttää kehittyvän suotuisasti. Suomalaisille tuotteille, palveluille ja ratkaisuille on maailmalla kysyntää.
Olemme tällä hallituskaudella tehneet määrätietoista työtä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja suomalaisten yritysten kansainvälistymisen tukemiseksi. Kiitos linjaustemme jalkauttamisesta kaikille teille tässä salissa.
Yksi hallituskauden merkittävimmistä uudistuksista on ollut vienninedistämisen ulkomaantoimintojen siirto osaksi ulkoasiainhallintoa. Olemme yhdistäneet osaamista, vähentäneet päällekkäisyyksiä ja ennen kaikkea parantaneet suomalaisille yrityksille tarjottavia palveluja. Olen perustanut yrityspalveluyksikön ulkoministeriöön.
Olemme tehneet hyvää yhteistyötä ministerikollegani Sakari Puiston kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa jatkossakin kansainvälistymistoimista kotimaassa ja ulkoministeriö vienninedistämisestä maailmalla. Yhdessä rakennamme palvelukokonaisuutta, joka tukee yrityksiä niiden kasvupolulla kotimaasta kansainvälisille markkinoille.
Viime vuonna hyväksytty Team Finland -strategia antaa työllemme selkeän suunnan. Vaikuttavuus edellyttää priorisointia. Uuden strategian lähtökohtana on keskittää voimavaroja niihin markkinoihin ja toimialoihin, joilla Suomella on parhaat mahdollisuudet menestyä. Olemme perustaneet kansalliset toimialaryhmät tätä työtä varten.
Hyvät Team Finland -maajohtajat,
Suomen hyvinvointi rakentuu pitkälti viennin varaan. Siksi vienninedistäminen on koko ulkoasiainhallinnon yhteinen tehtävä. Teillä, edustustojen päälliköillä, on tässä työssä erityisen tärkeä rooli.
Suomella on vahvaa osaamista aloilla, joille maailmalla on kasvavaa kysyntää. Tällaisia ovat esimerkiksi puolustussektori, digitalisaatio ja meriteollisuus. Viime vuonna puolustustarvikkeiden kokonaisvienti kasvoi historialliset 241 %. Patrian ja ICEYEn kaltaiset yritykset menestyvät, koska Euroopan puolustusmenot ja kysyntä ovat kasvaneet voimakkaasti. Valtiolla ja varsinkin ulkoministeriöllä on keskeinen rooli puolustuskauppojen edistämisessä.
Digitaalisten innovaatioiden kysyntä kasvaa nopeasti. Suomalaiset yritykset tarjoavat ratkaisuja kyberturvallisuudesta tietoliikenteeseen ja tekoälyn hyödyntämiseen. Hyvänä ajan kuvana Nokia nousi keväällä 2026 takaisin Helsingin pörssin arvokkaimmaksi yhtiöksi.
Suomen meriteollisuus on noin 12 miljardin euron vientiveturi ja yksi keskeisistä korkean teknologian kasvualoistamme. Suomalaisten telakoiden tilauskirjat ovat tällä hetkellä lähes täynnä ja ulottuvat Meyer Turun osalta jopa vuoteen 2036 asti. Turun telakan alihankintaketjua on yli sadassa suomalaisessa kunnassa. Telakkateollisuutemme kytkeytyy myös vahvaan arktiseen osaamiseemme.
Jatkossa meidän on oltava entistä aktiivisempia uusien mahdollisuuksien tunnistamisessa. Emme voi ainoastaan vastata yritysten nykyisiin tarpeisiin, vaan meidän on autettava niitä löytämään uusia markkinoita, kumppaneita ja kasvun mahdollisuuksia.
Ulkoministeriön yrityspalvelut kehittyvät nyt kovaa vauhtia. Tavoitteena on varmistaa korkea laatu ja se, että palvelut vastaavat yritysten todellisiin tarpeisiin.
Lokakuussa ulkoministeriö käynnistää ensimmäisten maksullisten yrityspalvelujen pilotoinnin. Keräämme kokemuksia sekä yrityksiltä että verkostoltamme ja hienosäädämme palveluita saamamme palautteen pohjalta.
Järjestelmällinen maakuvatyö tukee pitkän tähtäimen vienninedistämistyötä vahvistamalla kuvaa Suomesta luotettavana ja korkean teknologian maana.
Hyvät kuulijat,
Alkuvuoden tapahtumat Persianlahdella ovat jälleen osoittaneet, kuinka nopeasti kansainvälinen toimintaympäristö voi muuttua. Talous, turvallisuus ja ulkopolitiikka ovat nykymaailmassa yhä tiiviimmin sidoksissa toisiinsa. Suomen kaltaiselle vientivetoiselle maalle aktiivinen kauppapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa.
Hallitus on pitänyt uusien vapaakauppasopimusten aikaansaamista tärkeänä tavoitteena. Tämän hallituskauden aikana sopimuksia on saatu aikaan poikkeuksellisen paljon. Euroopan unionin kanssa on saatettu voimaan sopimukset Uuden-Seelannin, Chilen ja Etelä-Amerikan Mercosur-maiden kanssa. Mercosur-sopimus muodostaa yli 700 miljoonan ihmisen vapaakauppa-alueen. Neuvotteluja on saatu päätökseen muun muassa Intian, Indonesian, Australian ja Meksikon kanssa.
Vapaakauppasopimukset avaavat yrityksille uusia markkinoita, vähentävät kaupan esteitä ja lisäävät ennakoitavuutta. Ne luovat suomalaisille yrityksille paremmat mahdollisuudet kasvaa, investoida ja kansainvälistyä. Olemme nähneet niiden hyödyt myös käytännössä: Suomen vienti esimerkiksi Koreaan ja Vietnamiin kasvoi kaksinumeroisin prosentein maiden kanssa solmittujen vapaakauppasopimusten jälkeen.
Vapaakauppasopimukset osoittavat konkreettisesti, miksi sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestelmää tarvitaan. Tämä on erityisen tärkeää pienelle maalle, jonka menestys rakentuu avoimen maailmantalouden ja toimivien sääntöjen varaan.
Kilpailu teknologioista, investoinneista ja kriittisistä raaka-aineista kiristyy. Tässä tilanteessa on tärkeää, että Suomi osana Euroopan unionia pyrkii vahvistamaan taloudellista turvallisuuttaan ja vähentämään haitallisia riippuvuuksia. Suomen näkökulmasta järjestelmällinen kumppanuuksien rakentaminen on keskeistä.
Siksi pidän tärkeänä, että vahvistamme suhteitamme keskeisten EU-kauppakumppaniemme kuten Puolan, Saksan ja Ranskan kanssa. Lisäksi on olennaista vahvistaa kauppasuhteitamme EU:n ulkopuolisiin prioriteettimaihin kuten Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Japaniin ja Etelä-Koreaan.
Tässä maailman ajassa edustustoverkon merkitys korostuu. Suomalaisyritykset tarvitsevat tukea vientimarkkinoilla ja me valtionhallinnossa tarvitsemme laadukasta tietoa toimintaympäristön muutoksista, mahdollisuuksista ja riskeistä. Suomen on oltava siellä, missä markkinat kasvavat, investoinnit liikkuvat ja päätöksiä tehdään. Siksi olemme vahvistaneet vientiverkostoamme avaamalla pääkonsulaatin Houstoniin ja perustamalla uuden konsulaatin Müncheniin. Molemmilla on vahva kaupallistaloudellinen painotus.
Arvon kollegat,
Aika on ajanut perinteisen kehitysyhteistyön ohi. Sekä Suomessa että kansainvälisesti kehitysyhteistyörahoituksen huippuvuodet ovat jääneet taakse. Viime vuonna virallisen kehitysyhteistyön määrä laski maailmanlaajuisesti ennätykselliset 23 prosenttia ja säästölinja jatkuu tänä vuonna.
Osana välttämätöntä julkisen talouden tasapainottamista Suomen kehitysyhteistyömäärärahoihin on kohdistettu sopeutuksia peräti viiteen otteeseen tämän hallituskauden aikana, myös kuluvana vuonna. Vaalikauden aikana säästöjä kertyy yhteensä 1 340 miljoonaa euroa, mikä on ennätyspaljon. Leikkausten seurauksena maaohjelmat on lopetettu neljässä maassa. Muita suuria säästökohteita ovat Vihreään ilmastorahastoon ja Maailmanpankin kansainväliseen kehitysjärjestöön kohdistetut leikkaukset.
Osana valtiontalouden säästötoimia ulkoministeriössä on myös käynnissä uudistus, jossa kehitysyhteistyön toimeenpano kootaan kokonaisuudessaan kehityspoliittiselle osastolle ja ministeriön johtorakennetta kevennetään. Säästökokonaisuuteen kuuluu päätös lakkauttaa kehityspoliittisista asioista vastaavan alivaltiosihteerin tehtävä. Kauppapoliittisen alivaltiosihteerin tehtävä sen sijaan jatkuu ennallaan.
Kehityspolitiikassa korostuu aiempaa enemmän vastavuoroisuus. Kehitysyhteistyö ei ole automaatio. Sen on tuotettava tuloksia ja perustuttava yhteisiin tavoitteisiin.
Kun julkinen kehitysrahoitus vähenee, sen tarkoituksenmukainen kohdentaminen korostuu entisestään. Meidän on pyrittävä saamaan jokaiselle eurolle mahdollisimman suuri vaikutus. Siksi tarvitsemme entistä enemmän yksityisiä investointeja, rahoituksen vivuttamista, uusia rahoittajia ja kumppanimaiden omaa kykyä kerätä tuloja ja rahoittaa itse oma taloutensa.
Käytössämme on hyviä yksityisen sektorin rahoitusinstrumentteja, joiden avulla autamme suomalaisia yrityksiä pääsemään uusille markkinoille.
Merkittävin tällä hallituskaudella muodostettu uusi instrumentti on Suomen ja Ukrainan investointiväline. Sen puitteissa Suomi rahoittaa historiamme suurinta osin kehitysrahoituksella tehtävää suomalaisyrityksen vientihanketta, jossa Wärtsilä toimittaa Ukrainan energiasektorin kipeästi tarvitsemia voimalaitosmoottoreita yli 45 miljoonalla eurolla. Hankkeen tuloksena ukrainalaisten mahdollisuudet saada sähköä paranevat samalla, kun luomme työpaikkoja ja liiketoimintaa Suomeen.
Suomi jatkaa pitkäjänteistä kehityspoliittista työtä niillä aloilla, joilla meillä on vahvaa osaamista ja uskottavuutta. Näitä ovat erityisesti naisten ja tyttöjen oikeudet, koulutus ja ilmastotoimet.
Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti työn tavoitteena on edistää sitä, että jokainen pysyy kehityksessä mukana ja apu kohdentuu sitä eniten tarvitseville. Myös ihmishenkiä pelastava humanitaarinen apu on jatkunut ja sitä jaetaan tarveperustaisesti.
Koulutus on edelleen yksi Suomen tunnetuimmista vahvuuksista. Kouluruokailu on hyvä esimerkki suomalaisesta ratkaisusta, joka yhdistää koulutuksen, terveyden, ravitsemuksen ja paikallisen talouskehityksen. Suomen, Ranskan ja Brasilian johtamaan kansainväliseen kouluruokakoalitioon on liittynyt jo yli 110 maata, ja suurin osa kouluruokakoalition työstä on kehittyvien maiden itse rahoittamaa. Kouluruokailu parantaa oppimistuloksia, lisää koulunkäyntiä ja tukee samalla paikallista maataloutta ja työllisyyttä. Kouluruokailu onkin erinomainen esimerkki siitä, miten kansainvälinen yhteistyö voi tukea maiden omia kansallisia kehitystoimia.
Myös ilmastotyössä suomalainen osaaminen näkyy vahvasti. Suomi on tukenut kehittyvien maiden sää-, ilmasto- ja ennakkovaroitusjärjestelmien kehittämistä hyödyntämällä suomalaista asiantuntemusta ja teknologiaa. Ilmatieteen laitos ja suomalaiset yritykset osallistuvat hankkeisiin, jotka auttavat kohdemaiden varautumista sään ääri-ilmiöihin ja samalla luovat uusia mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle. Viime viikolla julkistimme Indonesiassa toteutettavan meteorologiahankkeen, jonka kokonaisarvo on yli 24 miljoonaa euroa ja toimittajina ovat Vaisala ja Ilmatieteen laitos.
Kehitysrahoituksen väheneminen näkyy myös YK-järjestelmässä. Käynnissä olevan YK80-uudistuksen tulee tehdä merkittäviä säästö- ja tehostamistoimia, jotta YK pystyy jatkossakin toteuttamaan sille annettuja tehtäviä ja tuottamaan tuloksia maatasolla. Suhtaudumme avoimin mielin reformin pyrkimykseen löytää uusia säästö- ja tehostamistoimia samalla kun haluamme varmistaa, että YK-järjestelmän toiminta on jatkossakin Suomen arvojen ja intressien mukaista.
Suomen YK-järjestöille myöntämän yleisrahoituksen tuella on vuosina 2022 - 2025 mm. ehkäisty arviolta 66 miljoonaa suunnittelematonta raskautta ja 142 000 äitiyskuolemaa sekä suojeltu 820 000 tyttöä sukuelinten silpomiselta. Suomen tuen avulla on vahvistettu naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista lainsäädäntöä eri puolilla maailmaa. Yli 1,6 miljoonaa naista on saanut toimeentulonsa vahvistamista tukevia palveluita.
Kehityspolitiikan näkökulmaksi on ensimmäistä kertaa nostettu oma taloudellinen etumme. Tällä kaudella laaditussa kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteossa korostetaan kaupan ja kehityksen entistä tiiviimpää yhteyttä. Vakauden lisääntyminen kehittyvissä maissa ei tapahdu ilman kestävää talouskasvua ja työpaikkoja. Siksi haluamme vahvistaa kehittyvien maiden omaa taloudellista kehitystä samalla kun tuemme toimivan liiketoimintaympäristön rakentamista. Tämä luo myös uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.
Viestimme kumppanimaille on selkeä: yhteistyö perustuu yhteiseen hyötyyn. Kehitysyhteistyö on vihdoinkin ehdollistettu. Suomi ei tee yhteistyötä tahojen kanssa, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa, ja odotamme kumppaneiltamme sitoutumista kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän periaatteisiin.
Somalian kehitysyhteistyön maaohjelma on keskeytetty. Siinä on kyse juuri ehdollistamisesta. Maaohjelma keskeytettiin, kun valtioidenvälinen yhteistyö ei tuottanut toivottuja tuloksia Somalian kansalaisten palautusten osalta. Keskusteluja Somalian kanssa kuitenkin käydään tilanteen ratkaisemiseksi. Rahoituksen jatkoa voidaan harkita, jos palautusyhteistyö alkaa sujua toivotulla tavalla.
Samalla kun tällä hallituskaudella painopiste on siirtynyt pois kahdenvälisistä maaohjelmista, hallitus on päättänyt turvata kotimaisten järjestöjen rahoitustason. Osana tätä painopistemuutosta olen kannustanut kansalaisjärjestöjä tekemään entistä enemmän yhteistyötä paikallisen taloudellisen kehityksen edistämiseksi.
EU:n yhteinen kehityspolitiikka ja rahoitusvälineet ovat Suomelle tärkeä tapa vaikuttaa maailmanlaajuisesti. Onkin myönteistä, että EU on alkanut tarkastella ulkosuhteitaan aiempaa strategisemmin ja kokonaisvaltaisemmin.
Olemme onnistuneet tällä hallituskaudella tavoitteemme mukaisesti kanavoimaan runsaasti EU-delegoitua kehitysyhteistyörahaa Suomen hallinnoitavaksi.
Hallituskauden alussa EU-delegoidun rahamäärän suuruus oli noin kymmenen miljoonaa euroa, mutta nyt se on jo 119 miljoonaa ja rahoitusvolyymin arvioidaan ylittävän ensi vuonna 200 miljoonaa euroa. Suomi hallinnoi tällä hetkellä kahtakymmentä EU:n delegoidun yhteistyön hanketta. Hankkeissa on ulkoministeriön lisäksi EU-arvioinnin erikseen läpäisseitä suomalaisia toimijoita, kuten Finnfund.
EU:n kehitysyhteistyön mittavaa Global Gateway -strategiaa on kehitetty muutaman vuoden ajan ja se alkaa täsmätä hyvin Suomen tavoitteisiin. Siinä yhdistyvät kehitys, investoinnit ja kauppa tavalla, jota Suomi on pitkään pitänyt tärkeänä. Haluamme rakentaa kumppanuuksia, jotka tukevat samalla sekä kehitystä että taloudellista kasvua
Paraguayssa on käynnistymässä Suomen vetämä 3,6 miljardin euron Global Gateway -lippulaivahanke. Hanke edistää Paraguayn talousuudistusta kestävän metsäteollisuuden, logistiikan, puhtaan energian, digitaalisen infrastruktuurin ja osaamisen kehittämisen avulla. Hankkeen arvioidaan tuovan Suomelle miljardiluokan liiketoimintamahdollisuudet ja satoja työpaikkoja.
Hyvät suurlähettiläät,
Kuten ulkoministeri Valtonenkin puheessaan totesi, Suomen tuki Ukrainalle on ollut yksi hallituskauden keskeisistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista painopisteistä. Suomi on tukenut Ukrainaa hyökkäyssodan aikana yli 4,6 miljardilla eurolla, josta kehitysapua ja humanitaarista apua on 1,2 miljardia. Taloutemme kokoon suhteutettuna olemme yksi Ukrainan merkittävimmistä tukijoista. Ukrainasta on myös tullut Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa ja merkittävin humanitaarisen avun kohde.
Tukemme lähtökohtana ovat Ukrainan tarpeet sotaponnistelujen keskellä. Tavoitteena on vahvistaa maan kriisinsietokykyä, tukea jälleenrakennusta sekä auttaa Ukrainaa etenemään kohti Euroopan unionin jäsenyyttä. Jälleenrakennus ei ole jossakin tulevaisuudessa, vaan se on jo käynnissä, esimerkkinä edellä mainitsemani Wärtsilän voimalaitoshanke.
Samalla rakennamme pitkäjänteistä kumppanuutta. Ukrainalla on paljon annettavaa myös meille, erityisesti turvallisuuden, varautumisen ja yhteiskunnan resilienssin aloilla. Yhteistyö vahvistaa molempia osapuolia.
Suomen tulee olla aktiivinen kumppani Ukrainan jälleenrakennuksessa ja luoda suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia osallistua siihen vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Energiateknologia, digitaalinen infrastruktuuri, koulutus ja turvallisuusratkaisut ovat aloja, joilla suomalaisella osaamisella on paljon annettavaa.
Yksi merkittävimmistä uusista avauksista viimeisen vuoden aikana on Suomen ja Ukrainan käynnistämä väestönsuojakoalitio, johon eri maat, EU ja rahoituslaitokset ovat ilmoittaneet yli 50 miljoonaa euroa rahoitusta. Koalition tavoitteena on vahvistaa Ukrainan siviiliväestön suojaa ja yhteiskunnan kriisinsietokykyä Venäjän jatkuvien ilmahyökkäysten keskellä.
Arvoisat suurlähettiläät,
Hallituskauden aikana olemme uudistaneet määrätietoisesti ulkoministeriön toimintaa. Olemme vahvistaneet vienninedistämistä, tiivistäneet kaupan ja kehityksen välistä yhteyttä sekä uudistaneet kehityspolitiikan toimeenpanoa. Tavoitteemme on rakentaa entistä vahvemmat edellytykset suomalaisille yrityksille, investoinneille ja osaamiselle menestyä kansainvälisesti.
Tässä työssä teidän panoksenne on ollut ja tulee olemaan korvaamaton.
Kiitos.