Maailman luonnon puolustaja

”On ollut hienoa seurata läheltä, miten kehitysyhteistyöllä on pystytty suojelemaan eläviä luonnonvaroja ja niiden käyttöä”, summaa Matti Nummelin uransa huippuhetkiä.

”Luonnonsuojelun lisäksi on vähennetty paikallisten ihmisten köyhyyttä, mikä tietysti on kehitysyhteistyön päätehtävä. Jos ihmisiltä riistetään elävät luonnonvarat, köyhyys ei vähene, vaan lisääntyy”, arvioi ulkoministeriön pitkäaikainen ympäristöneuvonantaja Matti Nummelin.

Fidzllä Ilmastosopimuksen vähiten kehittyneiden maiden asiantuntijaryhmässä. Kuva: Matti Nummelin.

Kehitysmaiden köyhät ovat täysin riippuvaisia luonnon antimista. Luonnosta saadaan elinkeinot, rakennusmateriaalit, majojen kattoheinät, polttopuut, ruokaa ja lääkkeitä.

”Kestäviä tuloksia saatiin aikaan muun muassa Turun yliopiston tutkimushankkeessa Perun Amazonialla. Sen sademetsistä löytyy maailman rikkaimpiin kuuluva elinympäristöjen kirjo.”

1990-luvun lopulla Perussa alkanutta hanketta pidetään yhtenä onnistuneimmista. Amazonialla saatiin suojeltua sademetsää, jossa hehtaarin alueella saattaa kasvaa jopa 300 eri puulajia.

"Suomalaiset ja perulaiset tutkijat olivat ajaneet alueen suojelua pitkään, mutta asia varmistui vasta Suomen silloisen Perun-suurlähettilään Mikko Pyhälän marssiessa presidentti Alberto Fujimorin puheille.  Suurlähettiläs, presidentti ja kaksi turkulaisprofessoria piirsivät lopulta yhdessä suojelualueen rajaviivat kartalle", Nummelin kertoo.

Perun Amazonialla vähennettiin paikallisten ihmisten köyhyyttä mm. opettamalla heille kalankasvatusta. Kuva: Matti Nummelin.

Sademetsän mosaiikki verkkoon

Turkulaiset tutkijat tekivät Amazonian metsistä myös tärkeän luokittelun, jonka avulla selviää, mitä osia sademetsästä voi hyödyntää ja mitä ei. Amazonian alueen luonnonvaroista ja metsätyypeistä luotiin verkkoon kattava tietopankki.  Yhteistyö ja opiskelijavaihto Turun yliopiston ja perulaisten tutkijoiden välillä jatkuu edelleen.

”Amazon-joen latvajoet kuljettavat ravinteita sademetsän maaperään, osassa metsää ravinteet kiertävät, osassa eivät. Alueen ekosysteemi elää jatkuvasti, ja jokien uomat siirtyvät paikoiltaan. Jos ravinteet jäävät maaperään, ne pystyvät kasvattamaan hakattujen puiden tilalle uuden metsän.”

1990-luvulla tehtiin tärkeää metsäntutkimushanketta myös Tansaniassa Helsingin yliopiston kanssa.

”Tansaniassa opetin tieteen tekemistä ja osa oppilaistani eteni aina tohtoriksi asti. Hankkeen perintönä Luonnonvarakeskus LUKE jatkaa yhteistyötä tansanialaisten opiskelijoiden kanssa. Suomella on maailman metsien kartoitushankkeissa tukenaan kattava asiantuntijaverkosto.  Esimerkiksi LUKE on jo pitkään tuonut kehitysohjelmiin omaa osaamistaan”.

Nummelinin kansainvälisen työn huippuhetki liittyy Pariisin ilmastosopimuksen valmisteluun. Hän neuvotteli EU:n puolesta ilmastosopimukseen osuuden, joka liittyy kehitysmaiden toimintavalmiuksien vahvistamiseen.

Matti Nummelin toimi OECD:n kehitysapukomitean ympäristöverkoston puheenjohtajana kolme vuotta. ENVIRONET on verkosto, joka yhdistää eri maiden ympäristö ja kehitys –asiantuntijat sekä kehityspankkien edustajat. Kuva: Matti Nummelin.

Ei ekonomiaa ilman ekologiaa

Maailman monimuotoinen luonto voi Nummelinin mukaan valitettavan huonosti. Ihmiset ovat hävittäneet omilla toimillaan lajien luonnolliset elinympäristöt. Lajien kato jatkuu, eikä yhtään kadonnutta lajia saada takaisin.  Miten epäilijät voisi saada ymmärtämään, että ötököitä kannattaa suojella?

Nummelinin mukaan monimuotoisesta luonnosta saadaan monenlaista konkreettista hyötyä. Kylmän sodan aikana amerikkalaiset tekivät kokeita siitä, mitkä elinympäristöt selviäisivät parhaiten atomisodan tuhosta. Parhaiten pärjäsivät kaikkein monimuotoisimmat ekosysteemit. Tämä pätee myös nykyisiin uhkiin, ilmastonmuutokseen ja luonnonkatastrofeihin.

”Kaikki mitä tehdään, on tehtävä luonnon kantokyvyn pohjalta. Yksikään toimi, joka johtaa lajien häviämiseen, ei ole järkevä. Tärkeintä ei ole suojelualueiden määrä vaan se, ettei luonnon kantokykyä ylitetä. Tämän mittaaminen tulee olemaan vaikeaa myös Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteissa”, Nummelin arvioi.

Monimuotoisen luonnon ihmeitä Hangossa. Kuva: Iiris Kalliola.

Luonnon hyväksi – maailman puolesta

Ulkoministeriön pitkäaikainen ympäristöneuvonantaja on jäämässä eläkkeelle helmikuun lopussa. Viimeisiä virkatehtäviä oli tapahtuma, jolla juhlistettiin Suomen 50-vuotista jäsenyyttä Kansainvälisessä luonnonsuojeluliitossa IUCN:ssä.

”On hienoa, että on olemassa IUCN:n kaltainen järjestö, jossa valtiot ja kansalaisjärjestöt toimivat rintarinnan, sillä sellaisen perustaminen tuskin enää onnistuisi. Luonnon monimuotoisuuden suojelussa järjestöllä on tärkeä tehtävä, ilman sitä työ olisi nykyistäkin hankalampaa. IUCN:n kautta myös kansalaisjärjestöt saavat äänensä kuuluviin”, sanoo Suomen IUCN-komitean puheenjohtajana toimiva Nummelin.

Oman lapsenlapsen syntymän myötä tulevaisuus mietityttää.  Nummelinin mielestä monimuotoisuuden suojelussa on otettava huomioon tulevien sukupolvien oikeudet.

”Miksi ihmiset eivät ole aidosti huolestuneita siitä, mitä lapsemme menettävät luonnon köyhtyessä? Tuhoamalla monimuotoista luontoa viemme heiltä mahdollisuuksia ja elämän edellytyksiä.”

Työ luonnon hyväksi jatkuu Kilpisjärvellä. Kuva: Matti Nummelin.

Työ ötököiden parissa jatkuu ensi kesänä muun muassa Kilpisjärvellä. Alle kahden millimetrin kokoiset järven pohjaeläimet on tarkoitus nyppiä mikroskoopin alla ja katsoa, onko 40 vuoden aikana tapahtunut muutoksia tunturijärven eliöstössä. Monimuotoinen luonto kiittää.

Outi Einola-Head

Kirjoittaja toimii tiedottajana ulkoministeriön viestintäosastolla

kestävä kehitys
luonnonsuojelu
ympäristönsuojelu