Ministeri Ville Skinnarin puhe suurlähettiläskokouksessa 19.8.2019

MUUTOSVARAUKSIN

 

Arvoisat suurlähettiläät, hyvät kollegat, hyvää iltapäivää kaikille

On kunnia olla puhumassa edessänne ensimmäistä kertaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerinä. 

Minulla on ollut ilo tavata monet teistä jo kansanedustajakaudellani ja jotkut jopa sitä aikaisemmin useaankin kertaan.  

Kaksi ensimmäistä kuukautta ministerinä ovat vahvistaneet käsitystäni siitä, että Suomen ulkoasiainhallintoa palvelee erittäin pätevä ja työhönsä sitoutunut joukko. Siihen kuuluvat teidän lisäksenne luonnollisesti edustustoissanne työskentelevät virkamiehet ja paikalta palkatut henkilöt sekä kaikki kollegamme täällä Suomessa. 

Pätevä ja osaava henkilöstö on ulkoministeriön, ja itse asiassa koko Suomen, tärkein voimavara. Siitä on pidettävä hyvää huolta, sillä Suomen tavoitteiden edistäminen edellyttää meidän kaikkien työpanosta. 


Hyvät kuulijat,

Suomi haluaa löytää ratkaisuja globaaleihin ongelmiin.  

Tulevaisuuden muutosajureita ovat globaalit teemat, kuten ilmastonmuutos, digitalisaatio ja kaupungistuminen. Elinvoimaisen Suomen menestyksen avain on kyky tarttua muutoksen luomiin mahdollisuuksiin ja taito tarjota niihin ratkaisuja. 

Suomi haluaa edistää avointa ja reilua kauppaa. Meidän tulee vaikuttaa siihen, että EU säilyy avoimena kansainväliselle kaupalle. 

Suomi panostaa tällä hallituskaudella merkittävästi kehitysapuun. Luomme tiekartan Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi laadimme kokonaisvaltaisen Afrikka-strategian, mikä edistää kumppanuuksien rakentamista Afrikan maiden kanssa. 

Suomi tukee viennin edistämistä. Taloudellisten ulkosuhteiden kautta pystymme edesauttamaan etenkin suomalaisen pk-kentän kytkeytymistä kansainväliseen kasvuun. Haluamme tehdä lisäpanostuksia kansainvälistymispalveluihin, jotka linkittyvät innovatiivisiin ekosysteemeihin. 

Suomi panostaa merkittävästi myös innovaatiorahoitukseen sekä työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseen. Teemme viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelman yli perinteisten toimialarajojen läheisessä yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. 

Kiinnittymällä kansainvälisiin kysyntävetoisiin ekosysteemeihin suomalaiset yritykset, tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja muut oppilaitokset voivat yhteistyössä luoda uutta liiketoimintaa ja huippuluokan innovaatioita. Näin ulkomaankaupan kasvua nykyisestä on mahdollista vahvistaa merkittävästi. 

Edellä mainittujen tekojen ja päätösten avulla saamme lisäpotkua kansantalouteen ja sitä kautta myös viennin kasvuun. Lopputuloksena voi syntyä uudenlaisia innovaatioita, joiden avulla Suomi ratkaisee globaaleja ongelmia. 

Lisäksi näiden päätösten pohjalta meidän on mahdollista rakentaa myös Suomen maabrändiä osaamisen ja innovaatioiden kansainvälisenä kärkimaana. 


Ministerikauteni on alkanut vauhdikkaasti. Työ on vienyt jo nyt muun muassa Abu Dhabiin, Geneveen ja Brysseliin. Syksylle on tiedossa lukuisia matkoja lähiympäristöön ja kauemmas.

Olen käynyt mielenkiintoisia keskusteluja esimerkiksi WTO:n pääjohtaja Roberto Azevedon, YK:n varapääsihteeri Amina Mohammedin, Ruotsin kauppaministeri Ann Linden sekä Kambodzhan pääministeri Hun Senin kanssa. 

Heinäkuun alussa Suomi isännöi myös Euroopan komission kollegiota Helsingissä. Tapahtuma tarjosi erinomaisen mahdollisuuden syvällisempiin keskusteluihin muun muassa kauppakomissaari Cecilia Malmströmin kanssa.  

EU-puheenjohtajakaudella olemme aitiopaikalla vaikuttamassa EU:n toimintaan. Brysselissä kävi nopeasti selväksi, että alkavan syksyn aikana yleisönämme on vähintäänkin Eurooppa, ajoittain jopa koko maailma. 

Omalle sektorilleni kuuluvat sekä kauppa- että kehitysministerien kokoukset, mukaan lukien kuulemiset Euroopan Parlamentissa, joista kehityskuuleminen on jo takanapäin. 

Edessämme on jo lähiaikoina monia isoja globaaleja haasteita, jotka vaikuttavat merkittävästi myös Suomeen. 

EU-agendalla lähitulevaisuuden haasteet liittyvät neljään isoon kysymykseen, jotka ovat 

  • kauppapolitiikan tilanteen kehitys, 
  • unionin pitkän aikavälin ilmastostrategian valmistelu, 
  • uusien monivuotisten rahoituskehysten laadinta, 
  • ja luonnollisesti Brexit. 


Iso-Britannian EU-erolla on moninaiset vaikutukset koko maanosan politiikkaan ja talouteen. 

Kuten tiedätte, Boris Johnson aloitti hiljattain Iso-Britannian uutena pääministerinä tavoitteenaan neuvotella erosopimuksen ehdot uudelleen. 

Euroopan unionilla on ollut tähän aikomukseen selkeä viesti: sopimusta ei avata. Iso-Britannian ja EU:n välistä tulevaa suhdetta käsittelevää poliittista julistusta voidaan kuitenkin muokata, mikäli Britannian kannat kehittyvät rakentavampaan suuntaan. 

Brexit-keskustelu tiivistynee viimeistään syyskuussa. Eropäivä on tällä hetkellä 31. lokakuuta. Jatkoajan antaminen tarvittaessa ei liene mahdotonta, mutta samalla on ikävä todeta, että sopimuksettoman eron riski on kasvanut. 

Suomessa viranomaiset ovat valmistautuneet kaikkiin skenaarioihin. Tietoa potentiaalisista vaikutuksista on hyvin saatavilla kaikilta hallinnon aloilta. Hard brexit on edelleen mahdollista välttää, mutta yritysten tulisi valmistautua myös sen toteutumiseen. 

Sopimuksettoman eron negatiiviset vaikutukset kansantaloudellemme on arvioitu olevan 0,1-1 prosentin välillä BKT:sta. Altistumme sille siis hieman vähemmän kuin jotkut muut EU-maat. Silti vaikutukset yksittäisille toimialoille ja yrityksille voivat olla merkittävästi suuremmat.    

Brexitin toteutumistavasta riippumatta meille on tärkeää, että yhteistyö ja suhteet Britanniaan säilyvät läheisinä. Se on jatkossakin monessa mielessä keskeinen kumppani Suomelle ja EU:lle.


Kauppapolitiikkaan liittyy isoja, ajankohtaisia kysymyksiä. Ne koskevat erityisesti Yhdysvaltain ja Kiinan sekä Yhdysvaltain ja EU:n kauppasuhteita. 

Huolet kauppasodan mahdollisuudesta ovat kasvaneet. Suomen kaltaisen avoimen talouden kannalta tämä on luonnollisesti täysin valitettavaa. EU:n ja USA:n osalta olisi tärkeää välttää tilanteen eskaloituminen. Ikävä kyllä uhka vastakkainasettelun kiristymisestä on kuitenkin todella olemassa. 

Mikäli Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump päätyy niin sanottuihin autotoimiin, kuten esimerkiksi tulleihin tai muihin rajoituksiin, EU tulee vastaamaan niihin omilla toimillaan. Boeing-Airbus-kiista on osa tätä tilannekuvaa. 

Meidän lähtökohtanamme Suomessa on, että hyvinvoiva transatlanttinen talous on kaikkien etu. Vastakkainasettelun sijaan maiden välistä suhdetta tulisi syventää ja kehittää. 

Olisi tärkeää, että Euroopan unioni ja Yhdysvallat kykenisivät kehittämään kaupan sääntöjä yhdessä. Se auttaisi molempia vastaamaan paremmin myös muihin haasteisiin. 

Tätä tapahtuu tällä hetkellä tietyissä asioissa, mutta negatiivinen agenda peittää valitettavasti positiiviset aiheet alleen.  

Toinen tärkeä keskustelu koskee asemoitumistamme suhteessa Kiinaan. Tämä liittyy USA:n ja Kiinan suurvaltakamppailuun, mutta kyse on myös laajasti omista intresseistämme. 

Kiina on meille tärkeä kumppani. Samalla maa on meille taloudellinen ja systeeminen kilpailija, jonka käyttämät keinot eivät kaikin osin ole reiluja.  

Jaamme monien muiden maiden kanssa huolen esimerkiksi teollisoikeuksien turvaamisesta, valtiontuista ja muista epäreiluista kauppakäytännöistä Kiinassa. Tähän liittyy myös kysymys Kiinan mahdollisista muista tarkoitusperistä.

Meidän tulee myös Euroopassa pohtia vakavasti, kuinka toimimme Kiinan kanssa. Erityisesti kaupan osalta on tärkeää, että pelikenttä on mahdollisimman tasapuolinen.


Lisäksi osa kauppapolitiikan nykytilaa on WTO:n kriisi. 

Suomen kaltaisten maiden etu on, että kauppa on mahdollisimman avointa ja yhteisiä sääntöjä kunnioitetaan. Nyt järjestelmää koetellaan ennennäkemättömällä tavalla. Ikävä kyllä tämä tapahtuu vielä sen rakentajan toimesta.

On totta, että tulokset monenkeskisissä kauppaneuvotteluissa ovat olleet pitkään laihoja. On myös totta, että järjestelmän kruununjalokiveksikin kutsuttua riitojen ratkaisujärjestelmää uhkaa lamaantuminen. Silti WTO on edelleen kansainvälisen kaupan peruskivi, johon kiinnittyvät kauppaa kaitsevat perussäännöt ja niiden valvomisen mahdollistavat mekanismit. Siksi tämän peruskiven rapautuminen olisi pidemmällä tähtäimellä vahingollista kaikille.  

WTO:n uudistamistarpeet ovat olleet selviä jo pitkään, mutta pääsy uudistusten toteuttamisen tasolle on ollut hyvin vaikeaa. 

Toivon hartaasti, että nykyinen kriisi johtaa järjestelmän uudistamiseen eikä sen vähittäiseen alasajoon. EU:lla on keskeinen rooli edistää ratkaisujen löytämistä ja puolustaa järjestelmää. Kävin näistä asioista myös pitkät keskustelut vieraillessani Genevessä heinäkuun alussa.  
Edellä nostettujen aiheiden vastapainoksi on hyvä tuoda esiin myös kauppapolitiikan positiivisia uutisia 

Näitä ovat EU:n vapaakauppasopimus Japanin kanssa ja poliittisen yhteisymmärryksen syntyminen sopimuksen solmimisesta Mercosurin kanssa. Ne luovat toivoa vallitsevien protektionististen paineiden keskellä.

EU-Japani -sopimus on erityisen merkittävä saavutus sekä laajuudeltaan että sisällöltään. Sen kokoa kuvaa hyvin vertaus Japanin ja EU:n yhteenlaskettuun bruttokansantuotteeseen, joka yltää lähes kolmannekseen globaalista bruttokansantuotteesta. 

Sopimus tulee parantamaan myös suomalaisyritysten liiketoimintamahdollisuuksia Japanissa ja kasvattamaan osaltaan Suomen houkuttelevuutta japanilaisyritysten silmissä. 

Kasvupotentiaalia on runsaasti myös niissä maissa, joiden kanssa EU on vastikään neuvotellut vapaakauppasopimuksia. Suomen tavaravienti kehittyi viime vuonna erityisen suotuisasti 

  • Etelä-Koreaan, minne vienti kasvoi 23 prosenttia
  • Kanadaan, jossa kasvua oli 17 prosenttia 
  • ja Japaniin, minne vienti kasvoi 14 prosentilla. 


Tämä ei tarkoita, että vapaakauppasopimuksen ja kasvavan viennin välillä olisi absoluuttinen syy-seuraussuhde. Luvut kuitenkin indikoivat, että kasvupotentiaalia on olemassa. 

Mercosur-sopimuksen viimeistely on vielä kesken. Sen vuoksi myös sopimuksen yksityiskohdat ovat jossain määrin epäselviä. Aikanaan voimaan tullessaan sopimus tulee avaamaan uusia mahdollisuuksia toimijoillemme perinteisesti suhteellisen suljetuilla markkinoilla. 

Kauppapolitiikan osalta haluan lopuksi mainita vielä sen, että meidän tulee huomioida sopimusten vaikutukset ympäristöön, kestävään kehitykseen, tasa-arvoon, työntekijöiden oikeuksiin sekä naisten ja tyttöjen oikeuksiin liittyviin kysymyksiin.

 

Hyvät kuulijat,
seuraavaksi muutama sana vienninedistämisestä. 

Team Finland -konsepti on vakiintunut vähitellen ja tullut yhä paremmin tunnetuksi myös yrityskentällä. Saamani käsityksen mukaan yhteistyö TF-toimijoiden välillä on tiivistynyt ja toimii hyvin monessa asemapaikassa. Kiitos teidän ja henkilöstönne työpanoksen. Suurlähettilään nimeäminen paikallisen Team Finlandin johtajaksi on nähdäkseni ollut oikea ratkaisu.

Maailman muuttuessa nopeaan tahtiin nykytilanteeseen ei voi kuitenkaan tyytyä. Siksi meidän tulee palvella suomalaista yrityskenttää entistä paremmin. Olen vakuuttunut siitä, että hyvällä yhteishengellä ja kovalla työllä myös pystymme siihen. Suomi on kuitenkin loppujen lopuksi vientivetoinen kansantalous, minkä vuoksi meidän tulee onnistua vienninedistämisessä. 

Nykyisen, nopean ja moniulotteisen murroksen aikana on entistä tärkeämpää, että ymmärrämme muutoksen luonteen ja pystymme auttamaan yrityksiämme hyödyntämään siitä syntyviä mahdollisuuksia. 

Perinteisen vienninedistämistoiminnan ohella meidän on rakennettava alustoja ja ekosysteemejä, jotka auttavat suomalaisia yhtiöitä menestymään kansainvälisesti, ja kiinnittymään kysyntäpohjaisiin ekosysteemeihin. Tämä edellyttää näkemystä ja ketteryyttä sekä yksityisiltä että julkisilta toimijoilta.  

Julkisrahoitteisten vientitoimintojen osalta olennaista on katkeamattoman palvelupolun varmistaminen ja vieminen käytännön tasolle lähelle asiakasta. Yrityksiä tulee auttaa saumattomasti eteenpäin niiden kansainvälistymispyrkimyksissä niin paikallisella kuin kansainvälisellä tasolla. 

UIkomaanverkoston osalta Suomen edustustojen ja Business Finlandin vientikeskusten välinen palveluprosessi on määritelty ja sitä sovelletaan jo nyt käytäntöön. Yhteistyö toimii tälläkin saralla käsittääkseni varsin hyvin. 

Viennin osuutta bruttokansantuotteesta pitäisi pystyä kasvattamaan. Tällä hetkellä se jää alle 40 prosentin. Ruotsin vastaava luku on 47 prosenttia. Suomen tulee päästä vähintään samalle tasolle. 

 

Hyvät kuulijat,
kuten tiedätte nykyinen hallitus lisää kehitysrahoitusta merkittävästi. 

Teemme tätä kantaaksemme vastuutamme vauraana maana, mikä on myös oma etumme. Ongelmat eivät ole enää pitkään aikaan - jos koskaan - tunteneet rajoja. Kasvavat resurssit kasvattavat samalla vastuuta varmistaa niiden tehokas ja oikea käyttö. 

Tänään 19.8. vietetään humanitaarisen avun vuosipäivää. YK:n teema tänä vuonna on naisten aseman ja roolin edistäminen humanitaarisessa avustustyössä. Tämä teema sopii Suomelle hyvin. Humanitaariset tarpeet ovat nousseet tuntuvasti viime vuosina eikä tilanne tule lähivuosina muuttumaan pitkittyneiden konfliktien ja ilmastonmuutoksen takia.   

Tavoitteenamme on yhdistää apumme entistäkin tehokkaammin Suomen vahvuuksiin ja panostaa entistä strategisempaan kehitysyhteistyöhön. 

Suomen kehitysyhteistyö kohdistuu arvoille ja vahvuuksille rakentuneille painopistealueille, jotka ohjaavat kaikkea toimintaa ja rahoituksen kohdentamista. Nämä painopisteet ovat:

  1. Naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet
  2. Kehitysmaiden talouden perustan vahvistaminen ja työpaikat
  3. Demokratia, toimivat yhteiskunnat ja laadukas koulutus
  4. Ilmastonmuutos ja luonnonvarat.

Lisäksi kaikessa toiminnassa tulee huomioida läpileikkaavat tavoitteet: sukupuolten tasa-arvo, haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja vähemmistöjen oikeuksien toteutuminen ja osallisuus sekä ilmastonmuutos. 

Kehitysyhteistyön vaikuttavuus on yksi avainsana, jota tulen korostamaan työssäni säännönmukaisesti. Tässä suhteessa pyrimme löytämään myös uusia tapoja tehdä asioita. Hyvän esimerkin tarjoaa YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelman UNOPSin sijoittuminen Kööpenhaminasta Helsinkiin. 

Ohjelman tavoitteena on, että miljardiluokan projektit vivuttavat yksityistä rahaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelma keskittyy isoihin infrastruktuurihankkeisiin kolmella sektorilla: uusiutuva energia, edullinen asuminen ja terveys. 

Ohjelma toimii hankekehittäjänä, joka rakentaa hankkeet investointikelpoisiksi ja houkuttelee näin yksityisiä sijoittajia mukaan. Suomen kehityspoliittisten ja vientiä edistävien tavoitteiden näkökulmasta UNOPSin potentiaali on merkittävä.

Minulla oli ilo allekirjoittaa perustamissopimus viikko sitten ja haluan kiittää Ulkoministeriön huippuosaajia hyvästä työstä ohjelman saamiseksi Suomeen. 


Kuten mainitsin, hallitusneuvotteluissa sovittiin tiekartan laatimisesta Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamiseksi. Tähän työhön liittyy myös pyrkimys kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi tulevaisuudessa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. 

Lisäksi haluamme vahvistaa sukupuolinäkökulmaa kehitysyhteistyössä. Pyrimme vaiheittain EU:n linjauksen mukaisesti siihen, että uusista hankkeistamme 85 prosenttia sisältää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäviä tavoitteita ja että sukupuolten välinen tasa-arvo valtavirtaistetaan kaikessa kehitysyhteistyössä. 

Työ tiekartan laatimiseksi käynnistyy syksyllä, ja siihen tullaan yhdistämään myös hallitusohjelmassa mainitut politiikkajohdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta koskevat ylivaalikautiset periaatteet. Kuten viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelman laatimisessa, myös tässä haluan nähdä monipuolisen ja sidosryhmien näkemykset huomioon ottavan työskentelytavan. 

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisten toimien lisäksi mittavia yksityisiä investointeja kehittyvien maiden ilmastotoimiin, tasa-arvon edistämiseen ja reilujen työpaikkojen luomiseen. Meidän tulee toimia omassa kehityspolitiikassamme ja EU-vaikuttamisessa niin, että kehitysmaiden kestävän kehityksen investointeihin saadaan mukaan yksityistä rahoitusta ja yrityksiä. Uskonkin, että tulevaisuudessa sijoitusmuotoisten instrumenttien käyttö tulee lisääntymään. 

Lisäksi on luotava uusia keinoja mobilisoida yksityistä rahaa tehokkaammin ja laajemmin. Samalla on myös luotava monistettavia konsepteja, joilla kehitystä voidaan edistää kestävästi. Tässä ennakkoluuloton ajattelu on tervetullutta. Voisiko esimerkiksi Afrikassa järjestetty Slush-tyyppinen konsepti tulevaisuudessa edistää onnistuneesti sekä kehityspolitiikan että viennin edistämisen tavoitteita? 


Afrikka-strategian laatiminen on yksi hallitusohjelmaan kirjattu merkittävä harjoitus. Luonnollisesti Afrikan merkitys Euroopan unionin naapurina ja strategisena kumppanina kasvaa. 

On tärkeää, että strategiasta tulee kattava ja että se kykenee ohjaamaan toimintaamme pitkälle tulevaisuuteen. 

Afrikka on Suomelle tärkeä kehityspoliittinen prioriteetti. Samaan aikaan on tärkeä huomata, että manner on muutoksen kourissa ja sen myötä myös Afrikan suhteet Suomeen ja muuhun maailmaan ovat murrosvaiheessa. Afrikan eri alueiden välillä on isoja eroja. Mantereelta löytyy maailman nopeimmin kasvavia talouksia ja toisaalta valtioita, joissa väestönkasvu, ilmastonmuutos ja kaupungistuminen ovat todellisia ongelmia, jotka vaativat nopeita ratkaisuja monilla osa-alueilla.


On arvioitu, että tämän vuosisadan puolessa välissä neljännes maapallon asukkaista on afrikkalaisia. Jo pelkästään tätä taustaa vasten Afrikan manner on niin merkittävä, ettei sitä voi kukaan jättää huomioimatta. 

Afrikan markkinoilla on jo nyt paljon tarjottavaa suomalaisyrityksille. Afrikan tulevaisuuden suhteen yksi kiinnostava kehitysskenaario liittyy suomalaisten yritysten vahvuuksiin, joista mainitsen digitalisaation ja kiertotalouden. Iso osa Afrikan mantereesta ei ole vielä edes lähtenyt hiili-intensiiviselle kehityspolulle, josta iso osa muuta maailma pyrkii nyt irtautumaan. Siksi Afrikka voi tarjota suomalaisille yrityksille hyvien kumppanuuksien turvin edellytyksiä kansainväliselle kasvu-uralle. 

Kuten todettu, Afrikka voi luoda valtavia kaupallisia mahdollisuuksia. Kiinnostava kysymys tässä yhteydessä on tietenkin se, minkälaisissa yhteiskunnissa afrikkalaiset haluavat tulevaisuudessa asua ja elää. Suomalaisilla yksityisen ja julkisen sektorin toimijoilla olisi tässä asiassa varmasti Afrikalle paljon annettavaa.

Afrikkaan, kuten muillekaan markkinoille, ei voi lähteä sinisilmäisesti. Mantereen toimintaympäristön haasteet ovat todelliset. Näistä mainittakoon joidenkin Afrikan valtioiden lainsäädännön ja hallinnon heikkous, korruption yleisyys, talouden ylivelkaantuneisuus sekä yhteiskunnallisen vakauden rakoileminen. Riskien hallinta ja kauppojen teko edellyttävät rutkasti perinteistä jalkatyötä luotettavan kumppanin löytämiseksi, paikallisiin olosuhteisiin räätälöidyn ratkaisun kehittämiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi. 


Hyvät kuulijat,
lopuksi muutama sana Suomen roolista muuttuvassa maailmassa.

Jo hallitusohjelmassa todettiin, että Suomen on oltava kokoaan suurempi maailmalla. Tämä on kunnianhimoinen, mutta tärkeä tavoite sekä Suomen että maailman kannalta. 

Saattaa kuulostaa suureelliselta, mutta Suomi on aidosti kestävän kehityksen puolesta toimiva ja oikeudenmukaisempaa maailmaa tavoitteleva voima. 

Hallitusohjelmamme ja työmme arvopohjaisuus ei ole pelkkää sanahelinää. Oma etumme vaatii meitä huolehtimaan suhteistamme laajasti, oli kyse sitten lähinaapureista tai kaukaisemmista maista. Tämän mukaisesti tulemme myös kasvattamaan edustustoverkkoamme tämän vaalikauden aikana.

Etumme on maailma, jossa noudatetaan yhteisiä sääntöjä. Se on vastakohta maailmalle, jossa toimitaan vahvemman oikeudella. Keskeisin viiteryhmämme tässä ”isossa pelissä” on EU. Meneillään oleva puheenjohtajakausi antaa meille tilaisuuden vaikuttaa tavallista enemmän EU:n toimintaan. Tavoitteemme on vahvistaa EU:ta sekä arvoyhteisönä että ulkoisena toimijana.  

Puheeni päätteeksi palaan vielä menestyksemme edellytyksiin. Avainteemoja ovat poikkihallinnollinen yhteistyö, yksityisen ja julkisen sektorin välinen tiivis kumppanuus sekä Ulkoministeriön hyvinvoiva henkilöstö.

Näissä asioissa onnistuminen edellyttää organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä ministeriön sisällä, eri hallinnonalojen sekä yksityisen ja julkisen sektorin edustajien välillä. Ennen kaikkea onnistuminen edellyttää hyvinvoivaa ja motivoitunutta henkilöstöä.   

Menestymme, kun toimimme tiiminä. Tiiminä toimimiseen tarvitaan yhteistä tahtotilaa, yhteistyötä ja sitä, että jokainen tiimin jäsen tuntee itsensä arvostetuksi joukkueen jäseneksi. Ministerinä pyrin koutsaamaan organisaatiotamme tähän suuntaan ja edellytän samaa kaikilta esimiesasemassa olevilta. 

Ulkoministeriön on oltava erinomainen työpaikka henkilöstölleen jatkossakin. Vain siten kykenemme hoitamaan asioita hyvin nykyhetkellä ja tulevaisuudessa. 

Suomella on valtavan hieno kasvutarina. Meidät tunnetaan erityisesti koulutusjärjestelmästämme ja osaamisestamme. Näihin teemoihin törmään jatkuvasti matkustaessani maailmalla. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä pohjoismainen hyvinvointimalli ovat myös teemoja, jotka usein liitetään Suomeen. 

Lisäksi se, että Suomi on maailman onnellisin maa toista vuotta peräjälkeen, kertoo tarinaa suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista ja herättää yhä valtavasti kiinnostusta ulkomaalaisten keskuudessa. Rakennetaan näiden pohjalle myös Suomen menestystarinan seuraavaa lukua. 

Kiitos arvoisa yleisö.