Hallitus esittää lakiuudistusta kehittyvien maiden investointihankkeita tukevaan rahoitusmalliin

Hallitus esittää uutta lakia kehittyviin maihin myönnettävistä tuetuista investointiluotoista. Tavoitteena on parantaa suomalaisten yritysten edellytyksiä osallistua kehittyvien maiden julkisiin investointihankkeisiin sekä vahvistaa tuen valvontaa ja oikeusvarmuutta. Esitys tukee myös Suomen osallistumista Ukrainan jälleenrakentamiseen. Ulkoministeriössä valmistellulla uudistuksella ajanmukaistetaan vuonna 2000 säädettyä lainsäädäntöä, selkeytetään rahoitusmallin sääntöjä ja laajennetaan mahdollisuuksia järjestää hankkeiden rahoitusta.

Tuetuissa investointiluotoissa yhdistyvät ulkopuolisen luotonantajanmyöntämä laina ja kehitysyhteistyövaroista rahoitettava tuki. Rahoitusmallilla alennetaan kehittyvien maiden investointikustannuksia, edistetään kestävää kehitystä ja hyödynnetään suomalaista osaamista ja teknologiaa.

”Esitys parantaa suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia kehittyvissä maissa ja vahvistaa niiden osallistumista kehitysyhteistyöhön ja kehitysrahoitukseen entisestään. Tavoite on kirjattu hallitusohjelmaan. Hankkeita on jo nyt muun muassa terveydenhuollon, energian ja meteorologian aloilla”, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio sanoo.

Tuettuja investointiluottoja myönnetään nykyisin erityisesti Investointituki kehittyville maille -yhteistyömuodon (PIF) ja Ukrainan jälleenrakentamista tukevan Suomen investointituki Ukrainaan -yhteistyömuodon (FUIF) kautta. Niillä rahoitetaan julkisia investointeja, joissa hyödynnetään suomalaisten yritysten osaamista ja teknologiaa.

Uusi laki korvaisi nykyisen lain kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista. Uuden lain myötä tuettujen investointiluottojen myöntäjinä voisivat pankkien ja muiden luottolaitosten lisäksi toimia myös Finnvera-konserniin kuuluvat yhtiöt, kuten Finnvera Oyj ja Suomen Vientiluotto Oy. Tämä laajentaisi rahoituksen järjestämisen vaihtoehtoja ja voisi helpottaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten hankkeiden rahoitusta tilanteissa, joissa yksityistä rahoitusta ei ole riittävästi saatavilla.

Lakiin kirjattaisiin suomalaisen intressin vaatimus ja nykyistä tarkemmat valvontasäännökset

Nykyinen korkotukiluottoja koskeva laki ei kaikilta osin vastaa yhteistyömuotojen nykyistä toimintamallia. Esimerkiksi korkotuen rinnalla myönnettävästä avustusmuotoisesta lahjaosuudesta ei ole säädetty laissa nimenomaisesti, vaikka sitä on käytetty rahoitusjärjestelyissä vuodesta 2011 lähtien. Uudessa laissa säädettäisiin nykyistä täsmällisemmin tuen myöntämisen edellytyksistä, lahjaosuudesta ja muusta tuesta sekä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden tehtävistä. Lisäksi täsmennettäisiin luottoriskin kattamista, rahoitusjärjestelyjen valvontaa, tietojenvaihtoa ja tuen takaisinperintää koskevaa sääntelyä. Tuen myöntämisen edellytyksenä olisi hankkeeseen kohdistuva suomalainen intressi. Tämä vastaisi nykyistä käytäntöä, jossa Finnvera arvioi hankkeen suomalaisen intressin osana vientitakuun myöntämistä, mutta toisi arviointiperusteen aiempaa selkeämmin myös lainsäädäntöön.

Ulkoministeriö vastaisi jatkossakin tuen myöntämisestä ja kehitysyhteistyövarojen käytöstä. Finnveran roolia vientitakuiden ja muiden vastuusitoumusten myöntäjänä täsmennettäisiin. Samalla parannettaisiin ulkoministeriön tiedonsaantia rahoitusjärjestelyjen riskeistä ja ehdoista. Finnveran olisi luovutettava ulkoministeriölle tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot salassapitovelvollisuuden estämättä.