Evaluointi: Suomen humanitaarinen apu vastaa hyvin hädänalaisten tarpeisiin

Riippumattoman evaluoinnin mukaan Suomen humanitaarinen apu vastaa hädässä olevien tarpeisiin ja Suomi on myös onnistunut edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja vammaisten henkilöiden oikeuksia. Moitteita tulee muun muassa alimitoitetusta henkilöstömäärästä ja hallinnon jäykkyydestä.

Evaluaation kansikuvaTuoreen evaluoinnin mukaan Suomen humanitaarinen apu kohdistuu niihin maihin, joissa apua tarvitaan, ja se vastaa hädässä olevien tarpeisiin. Tätä korostaa se, että Suomi luottaa kumppaneihinsa ja apu noudattaa kumppanien strategisia tavoitteita. Konkreettisimpia humanitaarisen avun tuloksia on evaluoinnin mukaan saavutettu perushyödykkeiden ja -palvelujen toimittamisessa ja siviilien suojelussa.

Kiitosta tulee myös siitä, että Suomi on onnistunut edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja vammaisten henkilöiden oikeuksia rahoittamiensa järjestöjen strategioissa. Maatasolla tulokset näyttäytyvät kuitenkin usein yksittäisten tulosten ryppäinä eivätkä selkeinä kokonaisuuksina.

Evaluointi löysi kuitenkin konkreettisia tuloksia myös maatasolla: Suomen rahoituksella on pystytty vähentämään sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja äitiyskuolleisuutta, edistämään tyttöjen ja naisten koulutusmahdollisuuksia sekä parantamaan naisten toimeentulomahdollisuuksia kriisitilanteissa. Vammaisten henkilöiden erityistarpeita avun jakamisessa on huomioitu muun muassa tarjoamalla kuntoutusta ja apuvälineitä.

Suomella vahva ote avun kansainväliseen koordinointiin

Suomi on evaluoinnin mukaan vahvasti sitoutunut kansainväliseen, koordinoituun avustustyöhön. Suomella on muun muassa ollut tärkeä rooli koordinaatiofoorumien vetäjänä. Pyrkimystä tehokkaaseen ja koordinoituun kansainväliseen humanitaariseen apuun tukee myös humanitaarisen avun rahoitus YK-järjestöjen ja muiden monenkeskisten kanavien kautta. Korvamerkitsemätön yleisrahoitus antaa järjestöille mahdollisuuden joustavasti ohjata apua sinne, missä sitä eniten tarvitaan.

Yleisrahoituksen kääntöpuolena on kuitenkin se, ettei Suomen humanitaarista apua oikein tunneta edes niissä maissa, joissa Suomella on verrattain vahva läsnäolo. Evaluointi suosittaa tuen ohjaamista myös YK:n maakohtaisiin korirahastoihin, jolloin Suomella olisi paremmat mahdollisuudet vaikuttaa humanitaariseen työhön myös paikallistasolla.

Ministeriön hallintomallissa sekä paikallisten voimavarojen käytössä parantamisen varaa

Evaluoinnin mukaan Suomen humanitaarista apua heikentävät raskaat prosessit sekä se, että humanitaarista apua hoidetaan ulkoministeriössä liian vähällä henkilöstöllä. Nykyinen hallintomalli ei arvioinnin mukaan tue Suomen kykyä reagoida muuttuviin tilanteisiin. Tämän takia myös kumppanit ovat kärsineet hitaasta päätöksenteosta. Kapeat henkilöresurssit vaikuttavat myös Suomen kykyyn seurata humanitaarisen avun tuloksia.

Suomi ei ole myöskään erityisemmin panostanut humanitaarisen avun paikallisuuteen.

Humanitaarisen avun parantamiseksi evaluointi suosittelee muun muassa keskittämään rahoitusta rajatummalle kumppanijoukolle ja kehittämään strategisempaa otetta kansainväliseen vaikuttamiseen sekä yhteistyöhön kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Humanitaarisen avun tarve maailmassa on kasvanut valtavasti

Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat lisänneet jo valmiiksi heikentynyttä humanitaarista tilannetta maailmalla. Humanitaarista apua tarvitsevien ihmisten määrä on yli kaksinkertaistunut vain muutamassa vuodessa. Vuoden 2019 alussa avun tarpeessa oli 132 miljoonaa ihmistä, mikä oli jo tuolloin enemmän kuin koskaan aiemmin. Vuoden 2022 elokuuhun mennessä määrä oli kasvanut jo 306 miljoonaan.

Suomalaiset tukevat laajasti humanitaarista apua: Taloustutkimuksen kesäkuussa tekemän kyselytutkimuksen mukaan 77 prosenttia suomalaisista pitää Suomen antamaa humanitaarista apua tärkeänä.

Nyt julkaistu evaluointi käsittelee Suomen humanitaarista apua vuodesta 2016 vuoden 2022 maaliskuuhun. Evaluoinnit ovat kehityspolitiikasta ja -yhteistyöstä tehtäviä riippumattomia ja itsenäisiä arviointeja, joiden perusteella toiminnan laatua kehitetään.