Kansalaisjärjestöjen ja yritysten yhteistyö etsii uusia muotoja
Mitä muuta kansalaisjärjestöjen ja yritysten yhteistyö voi olla kuin perinteistä sponsorointia? Tätä pohdittiin ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikön työpajassa.
Perinteinen kehitysyhteistyörahoitus ei yksin riitä globaalien kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyö onkin saanut aiempaa enemmän huomiota.
Ulkoministeriö kannustaa uusia kumppanuuksia. ”Tuen reunaehtona on luonnollisesti voittoa tuottamaton kehitysyhteistyö. Yrityksille – ja jossain määrin myös järjestöille – on tarjolla myös liikekumppanuusohjelma Finnpartnershipin rahoitusmahdollisuudet”, kehityspoliittisen osaston päällikkö Jorma Julin muistutti.
Kansalaisjärjestöillä on paljon annettavaa yrityksille, painotti Suomen World Visionin toiminnanjohtaja Tiina Saukko. Hän toimii myös liiketoimintaa yli neljän miljardin vähävaraisen markkinoille kehittävän BoP-verkoston (Base of the Pyramid) johtoryhmän puheenjohtajana. BoP-markkinoilla kate voi olla vaikka kaksi senttiä, mutta kun markkinoiden koko on miljardiluokkaa, kannattavaa liiketoimintaa syntyy.
”Kansalaisjärjestöjä tarvitaan tulkkeina ruohonjuuritasolle”, Saukko sanoi. Hänen mukaansa kehitysyhteistyö on pohjimmiltaan innovaatiotoimintaa, jossa haetaan uusia toimintatapoja.
Yritysten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyö ei ole mutkatonta, hän muistutti. Syökö se kehitysyhteistyön uskottavuutta? Miten yritysten kärsimätön raha kestää kehitysyhteistyön väistämättä vaatiman pitkän ajan? Näitä ja monia muita kysymyksiä on pohdittava.
Saukko kannusti järjestöjä ehdottamaan pilotteja Tekesin, ulkoministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja Elinkeinoelämän keskusliiton tukemaan BoP-hankkeeseen.
Yhteistyön taso voi vaihdella kahvikupin äärellä tapahtuvasta keskustelusta siihen, että järjestö osallistuu yrityksen strategian luomiseen, totesi Nokian järjestökumppanuuksista vastaava johtaja Outi Mikkonen. Nokialla on muutama keskeinen globaali järjestökumppani kuten WWF. Sen lisäksi ajatuksia vaihdetaan usean järjestön kanssa ja paikallisesti tuetaan monia.
Kumppanuuksista on Nokialle strategista hyötyä, sillä yrityksen tavoitteena on tarjota mobiili nettiyhteys miljardille ihmiselle. Siinä kansalaisjärjestöt ovat tärkeitä. Yhteisillä kampanjoilla vahvistetaan esimerkiksi ympäristötietoisuutta kuten WWF:n kanssa. Operatiivisessa toiminnassa yhteistyötä tehdään muun muassa pakkausten saamiseksi mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaviksi.
”Nokia tarjoaa järjestöjen käyttöön mobiilityökaluja kuten tiedon keräämiseen soveltuvan ohjelman”, Mikkonen kertoi.
Yritysten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyö ei aina miellytä kaikkia, muistutti Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Virtaintorppa. Nestlé toi muutama vuosi sitten markkinoille reilun kaupan pikakahvin.
”Saamme siitä vieläkin huutia. Meidän vastauksemme kuitenkin on, että jos emme anna yritykselle mahdollisuutta muuttua, kuka sen antaa.”
Yhdistys ei sertifioi yrityksiä, vaan tuotteita, hän painotti ja kertoi nyt tulossa olevan koko maailman markkinoille suositun suklaapatukan, jossa käytetään reilun kaupan kaakaota. ”Yhteistyö kannattaa, ja sillä on kauaskantoisia vaikutuksia kehitysmaiden ihmisille ja yrityksen yhteiskuntavastuuseen.”
Keskustelussa kaivattiin välittäjäorganisaatioita helpottamaan erityisesti kumppanuuksien syntymistä keskisuurten yritysten ja järjestöjen välillä.
Kansalaisjärjestöyksikön päällikkö Okko-Pekka Salmimies kehotti niin järjestöjä kuin yrityksiä pohtimaan, miten eri toimijoiden vuorovaikutusta ja tiedon kokoamista voitaisiin lisätä. Hänen mukaansa ulkoministeriö omalta osaltaan edistää kumppanuuksia. Ministeriö kaipaa tietoa niiden tiellä olevistsa esteistä ja rajoituksista, jotta se voi tarkastella rahoitusvälineidensä toimivuutta.
Salmimies kannusti yrityksiä ja järjestöjä tekemään yhteisiä hakemuksia meneillään olevalla hanketuen hakukierroksella. Hakuaika päättyy 31. toukokuuta 2011.
Lue lisää: