Riippumattoman evaluoinnin mukaan kehitysrahoittaja Finnfund sekä Finnpartnership-ohjelma ovat keskeisiä välineitä Suomen kehityspolitiikan ja kansainvälisten taloussuhteiden toteuttamisessa. Ne tukevat suomalaisyritysten pääsyä ja kasvua kehittyvillä markkinoilla. Evaluoinnin mukaan niiden vaikuttavuuden turvaaminen edellyttää riittävää julkista rahoitusta ja instrumenttien edelleen kehittämistä. Evaluointi kattaa vuodet 2019-2025.
Vuosikertomus on laadittu eri ministeriöiden, järjestöjen ja pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön toimittamien yhteenvetojen perusteella.
This independent evaluation examined how Finland’s development cooperation has advanced the policy priority area of Peaceful and Democratic Societies (PPA3), with a particular focus on its sub-themes: Institutions and good governance, and Participation an...
Selvä enemmistö suomalaisista pitää humanitaarista apua tärkeänä ja vaikuttavana kehitysyhteistyön muotona. Kyselytutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että humanitaarinen hätäapu Ukrainalle on tärkeää. Ulkoministeriön Taloustutkimukselta tilaaman mielipidetutkimuksen mukaan suhtautuminen kehitysyhteistyöhön jakautuu edelleen vastaajien sukupuolen ja puoluekannatuksen mukaan.
Yhteispohjoismainen evaluointi selvitti, miten usean rahoittajan yhteisrahastot ovat edistäneet pohjoismaisia politiikkaprioriteetteja, vahvistaneet monenvälisyyttä ja tuottaneet kehitystuloksia. Arviointi kattoi Pohjoismaiden rahoituksen YK:n, Maailmanpankin ja Afrikan kehityspankin hallinnoimiin rahastoihin. Arvioinnin pääpaino oli vuosien 2013–2023 aikana tuetuissa rahastoissa, ja täydentävä portfolioanalyysi ulottui vuosille 2004–2023.
Raportti kokoaa ulkoministeriön kehitysevaluointitoiminnan keskeiset havainnot, tulokset ja opit vuodelta 2025. Raportti korostaa evaluointien merkitystä tilivelvollisuuden, tiedolla johtamisen ja organisaatio-oppimisen tukena tilanteessa, jossa kehityspo...
Suomi on globaalisti edelläkävijä YK:n turvallisuusneuvoston Nuoret, rauha ja turvallisuus (YPS) -agendan toimeenpanossa. Suomi julkaisi ensimmäisenä maailmassa kansallisen YPS-toimintaohjelmansa vuosille 2021–2024. Ulkoministeriön teettämässä arviointiraportissa tarkastellaan toiminnan vaikuttavuutta sekä annetaan suosituksia jatkotyöksi.
Väliarvioinnissa tarkasteltiin U4 korruptionvastaisen resurssikeskuksen edistymistä suhteessa sen vuosien 2022–2026 strategisiin tavoitteisiin. Suomen U4-jäsenyyden ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa Suomen kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja tehokkuutta, lisäämällä sitä toteuttavien henkilöiden ja toimijoiden ymmärrystä korruption vastaisen työn eri osa-alueista ja teemoista. Suomi on ollut U4:n jäsen vuodesta 2012.
YK:n kehitysohjelma United Nations Development Programme (UNDP) on toimeenpannut Suomen rahoittamaa oikeusvaltiohanketta Tadžikistanissa vuosina 2018–2022. UNDP Tadzhikistan jatkoi onnistuneesti hankkeen toimeenpanoa hyödyntäen aikaisemman yhteistyön tuloksia. Evaluoinnissa todetaan hankkeen olleen relevantti ja tukeneen Tadžikistanin omia kehitystavoitteita.
Ulkoasiainhallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma ja kehysehdotus perustuu pääministeri Orpon hallitusohjelmaan ja toimintaa ohjaaviin valtioneuvoston selontekoihin ja linjauksiin. Näiden pohjalta on hallinnonalalle määritelty vaikuttavuus- ja tulostavoitteet, jotka ohjaavat hallinnonalan toimintaa ja voimavarojen kohdentamista. Ministeriön suunnittelukauden määrärahatarpeissa korostuu edustustoverkon toimintakyvyn turvaaminen, Ukrainan tukeminen ja Team Finland -uudistus. Kehysehdotus on ulkoministeriön ehdotus pääluokan (24.) menokehyksiksi ja osaston 12. tuloiksi. Kyseessä ei ole valtioneuvoston päätös valtiontalouden menokehyksistä.
Riippumaton evaluointi tarkasteli, miten Suomen kehitysyhteistyö on onnistunut edistämään kehityspoliittisia tavoitteita sekä myönteisiä muutoksia ympäristöolosuhteissa ja luonnonvarojen kestävässä käytössä vuosina 2010–2024. Yhteenvedon lisäksi arviointiin sisältyi neljä temaattista arviointia: metsät, ekosysteemit ja luonnon monimuotoisuus, katastrofiriskien vähentäminen ja meteorologia, puhdas energia, kiertotalous ja kriittiset mineraalit sekä vesi luonnonvarana. Lisäksi se arvioi yksityisen sektorin osallistumismahdollisuuksia näillä aloilla. Arvioinnin tilasi ulkoministeriön kehitysevaluoinnin yksikkö.
Tässä riippumattomassa evaluoinnissa tarkasteltiin, miten Suomen kehitysyhteistyöllä on onnistuttu edistämään kehityspoliittisia tavoitteita sekä positiivisia muutoksia ympäristön tilassa ja luonnonvarojen kestävässä käytössä vuosina 2010–2024. Evaluointi kattoi neljä alakokonaisuutta: metsät, ekosysteemit ja luonnon monimuotoisuus; katastrofiriskin vähentäminen ja meteorologia; puhdas energia, kiertotalous ja kriittiset mineraalit sekä vesi luonnonvarana. Lisäksi siinä tarkasteltiin yhteistyömahdollisuuksia yksityisen sektorin toimijoille näillä sektoreilla.
YK:n kehitysohjelma United Nations Development Program (UNDP) on toimeenpannut Suomen rahoittamaa oikeusvaltiohanketta Uzbekistanissa vuosina 2022-2025. UNDP Uzbekistan teki tiivistä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa. Evaluoinnissa todetaan hankkeen tukeneen Uzbekistanin omia kehitystavoitteita ja tuoneen konkreettisia tuloksia.
Arviointi tarkasteli ulkoministeriön tukea kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGO) ihmisoikeuksien saralla vuosina 2022-2024. Arviointi keskittyi tuloksellisuuteen, edistymiseen ja rahoituksen lisäarvoon.
Suomi osallistui COVID-19 Global Evaluation Coalitionin yhteisarviointiin, joka tarkasteli kansainvälisen yhteistyön ja humanitaarisen avun vastetta covid-19-pandemiaan vuosina 2020–2022.
Yhteenvetoraporttiin Euroopan investointipankkiryhmän (EIP) tuesta Euroopan Unionin monivuotiselle rahoituksehykselle on koottu keskeisiä näkemyksiä ja suosituksia rahoituskehyksen (2021-2027) mukaisten toimien arvioinneista.
Maailman ympäristörahasto (Global Environment Facility, GEF) on Suomen kansainvälisen ympäristörahoituksen pääkanava kehittyville maille, ja GEFin kautta Suomi toimeenpanee kansainvälisten ilmasto- ja ympäristösopimusten rahoitusvelvoitteitaan. GEF:stä toteutettiin vuoden 2025 aikana MOPAN-arviointi, joka piirtää GEF:stä hyvin toimivan kuvan.
Maailman ympäristörahaston (Global Environment Facility, GEF) itsenäinen evaluointitoimisto (Independent Evaluation Office) on julkaissut kahdeksannen kokonaisarvioinnin (8th Overall Performance Study eli OPS8), joka tarkastelee Maailman ympäristörahaston toimintaa vuosina 2022–2025. Raportti osoittaa, että GEF on ollut keskeinen toimija maailmanlaajuisessa ympäristönsuojelussa ja kestävän kehityksen edistämisessä. GEF on Suomen kansainvälisen ympäristörahoituksen pääkanava ja GEF:n kautta Suomi toimeenpanee rahoitusvelvoitteitaan kansainvälisissä ilmasto- ja ympäristösopimuksissa.
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) hankkeen ensimmäisestä vaiheesta (2019-2024) tehtiin riippumaton arviointi. Hanketta toteutettiin viidessä Afrikan kumppanimaassa: Kap Verde, Norsunluurannikko, Ghana, Madagaskar ja Mosambik. Tavoitteena on edistää työelämän oikeuksien toimeenpanoa. Erityisiä painopistealueita ovat ILO:n keskeisten yleissopimusten toimeenpano, lapsityövoiman ja pakkotyön käytön ehkäiseminen, tasa-arvo työpaikoilla, vastuullinen liiketoiminta sekä vihreä talous.
Ulkoisessa arvioinnissa tarkasteltiin Suomen ulkoministeriön rahoittamia Metsäntutkimusjärjestöjen kansainvälisen liiton (IUFRO) ohjelmia vuosina 2014–2024. Arvioinnin kohteena olivat Science-Policy Programme (SciPol), World Forests, Society and Environment (WFSE) sekä Special Programme for Development of Capacities (SPDC), joiden tavoitteena on vahvistaa metsätieteen roolia kansainvälisessä politiikassa, edistää tiedonvaihtoa ja kehittää osaamista erityisesti kehittyvissä maissa.
Evaluointi toi esiin YK:n kehitysohjelman (UNDP) Tax for SDGs -aloitteen merkityksen kestävän kehityksen rahoituksen edistämisessä. Suomen rahoituksella toteutettu työ vuosina 2022–2025 tuki kotimaisten resurssien mobilisointia kehittyvissä maissa.
Kirkon Ulkomaanapu toteutti “Support of the National Reconciliation and Local Governance in Somalia (MIDEEYE)” -hankkeen vuosina 2021-2024 yhdessä Network for Religious and Traditional Peacemakers -järjestön kanssa. Hankkeen loppuarvioinnissa todettiin sen vahvistaneen merkittävästi sovintoprosesseja, inklusiivista hallintoa ja instituutionaalisia valmiuksia Somaliassa tukemalla valtionrakennusta ja paikallisten sovinnon ja paikallishallinnon viitekehysten toimeenpanoa.
Realizing Rights for All, ReAll-ohjelman arviointi kattaa ajanjakson huhtikuu 2022 – joulukuu 2024. Ohjelman tavoitteena on voimaannuttaa marginalisoituneita yhteisöjä vaikuttamaan heidän oikeuksiinsa vaikuttavaan talous- ja ympäristöpolitiikkaan. Hankkeen toteuttivat Minority Rights Group (MRG), Centre for Economic and Social Rights (CESR), and Global Initiative for Economic Social and Cultura Rights (GI-ESCR) Afrikassa, Aasiassa, Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa.
International Alertin hankkeen "Yritysten ja ihmisoikeuksien edistäminen konfliktitilanteissa" arviointi kattaa ajanjakson heinäkuu 2022 – maaliskuu 2025. Hankkeen tavoitteena on voimaannuttaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita ajamaan liiketoimintaan liittyvien ihmisoikeusloukkausten kohteeksi joutuneiden yhteisöjen asioita ja edistää konfliktiherkkää ihmisoikeusvelvoitetta (HRDD). Hankkeen toteutti International Alert yhteistyössä Transparency International Kenian, Ugandan KCSONin ja Etiopian CEHROn kanssa.
Front Line Defenders (FLD) -ohjelman ulkoinen arviointi kattaa vuodet 2022–2025. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa ihmisoikeuspuolustajien kansainvälistä suojelua keskittyen tappamisiin, sukupuoleen liittyviin uhkiin, digitaalisiin uhkiin ja liiketoimintaan liittyviin uhkiin.
Suomen Vesifoorumi ry (Finnish Water Forum, FWF) toimii vesialan verkostona kotimaassa. FWF edistää suomalaisten vesialan toimijoiden yhteistyötä ja osaamista sekä kansainvälistä toimintaa, kehitysyhteistyötä ja vesivientiä. FWF:n ohjelmakausi 2023–2025 evaluoitiin loppuvuodesta 2025.
Aasian ja Oseanian osasto teetti ulkoisen arvioinnin tuesta instituutioiden väliselle yhteistyölle (IKI) Keski-Aasiassa (Uzbekistan, Tadžikistan, Kirgisia), Vietnamissa, Nepalissa ja Indonesiassa. Evaluointi kattoi kaksitoista IKI-hanketta, joita toteuttivat Ilmatieteen laitos, Geologian tutkimuskeskus (GTK), Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Luonnonvarakeskus (Luke) yhdessä paikallisten kumppani-instituutioidensa kanssa.
MIDA FinnSom V -hankkeen väliarvion mukaan tämä terveyssektorin hanke paransi naisille ja tytöille suunnattujen lisääntymisterveyspalveluiden laatua ja saatavuutta hankkeessa työskentelevien asiantuntijoiden kautta. IOM toteutti hankkeen vuosina 2022-2025 Somalimaassa jatkaen Suomen pitkäaikaista tukea Somalian terveyssektorille.
Somalian maahanmuuttoviraston (Immigration and Naturalization Directorate, IND) kapasiteetin vahvistamisprojektin loppuevaluointi kattaa 14 kuukauden hankekauden vuosina 2020-2021. IOM:n toteuttaman hankkeen tavoitteena oli vahvistaa IND:n valmiuksia parantaa yleistä turvallisuutta ja tukea valtion legitimiteettiä maahanmuuton ja rajavalvonnan suhteen.
YK:n vammaisinkluusiostrategia (UNDIS) arvioitiin vuosina 2024–2025. Suomi on rahoittanut strategiaa ja edistänyt sen sisällyttämistä YK:n perusbudjettiin, koska UNDIS nähdään kustannustehokkaana keinona valtavirtaistaa vammaisinkluusiotyö koko YK-järjestelmässä.
Palestiinan TARABOT-ohjelman väliarviointi kattaa vuodet 2020–2024. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa haavoittuvien yhteisöjen muutoskykyä (transformatiivista resilienssiä) erityisesti Gazassa, Itä-Jerusalemissa ja C-alueella. YK:n kehitysohjelma UNDP hallinnoi ohjelmaa yhteistyössä Palestiinan viranomaisten ja kansainvälisten rahoittajien kanssa.
