Evaluointiraportti: Suomen kehitysyhteistyö ympäristö- ja luonnonvarasektoreilla
Tässä riippumattomassa evaluoinnissa tarkasteltiin, miten Suomen kehitysyhteistyöllä on onnistuttu edistämään kehityspoliittisia tavoitteita sekä positiivisia muutoksia ympäristön tilassa ja luonnonvarojen kestävässä käytössä vuosina 2010–2024. Evaluointi kattoi neljä alakokonaisuutta: metsät, ekosysteemit ja luonnon monimuotoisuus; katastrofiriskin vähentäminen ja meteorologia; puhdas energia, kiertotalous ja kriittiset mineraalit sekä vesi luonnonvarana. Lisäksi siinä tarkasteltiin yhteistyömahdollisuuksia yksityisen sektorin toimijoille näillä sektoreilla.
Suomen tuella on saatu aikaan merkittäviä ympäristön tilaa ja luonnonvarojen kestävää käyttöä edistäneitä tuloksia, kuten lisätty metsäpeitettä ja puhtaan veden saatavuutta. Suomi on vahvistanut kumppanimaiden ympäristö- ja luonnonvaradataan ja instituutioihin liittyvää päätöksenteko- ja toimeenpanokykyä. Kestävimmät järjestelmätason tulokset syntyivät silloin, kun tekninen osaaminen yhdistettiin toimeenpano- ja rahoituspolkuihin. Kansalaisjärjestöjen ja monenkeskisten kumppaneiden kautta vahvistettiin luonnon monimuotoisuuden suojelua, seurantaa ja hallintaprosesseja. Yksityisen sektorin toimijoiden mukaan tulemisesta löytyi esimerkkejä eri sektoreilta, mutta osallistumista vaikeuttivat puutteellinen valmistelutuki ja kyky välitystoimintaan. Suomen tekninen uskottavuus ja pitkät kumppanuudet ovat tunnistettu vahvuus, mutta resurssileikkaukset heikentävät jatkuvuutta, osaamista ja toimeenpanokykyä.
Evaluointi suosittaa, että Suomen tulisi keskittyä rajattuihin, pitkäaikaisiin kumppanuuksiin ja varmistaa, että hankkeiden institutionaalinen juurruttaminen, jatkuvuus ja toimeenpanopolut ovat selviä. Biodiversiteetti tulisi käsitellä omana tavoitteenaan, ja oikeusperustaiset toimintatavat tulisi sisällyttää järjestelmällisesti hankkeiden suunnitteluun. Kehitysrahoitus- ja yhteistyövälineiden käyttöä ehdotetaan harkittavaksi niiden vahvuuksien pohjalta, ja yksityisen sektorin osallistumisesta tulisi tehdä tietoinen strateginen valinta. Yritysyhteistyötä tulisi tukea erityisesti aloilla, joilla Suomella on teknistä kilpailuetua. Lisäksi nopeaa valmistelutukea tarvitaan. Team Finland -toimintaan suositellaan selvää ympäristö- ja luonnonvarapolkua sekä vahvaa tiedonvälitystä. Lopuksi korostetaan, että yksityisen sektorin roolia koskevien tavoitteiden on vastattava käytettävissä olevia resursseja.
Syksyllä 2024 käynnistynyt evaluointi perustui sille laadittuihin muutosteorioihin. Löydökset perustuvat kattavaan dokumenttianalyysiin, haastatteluihin, datatieteiden menetelmiin ja paikkatietoanalyysiin, verrokkimaiden vertailuun sekä yksityiselle sektorin toimijoille lähetettyyn sähköiseen kyselyyn. Analyysi sisälsi myös tapausanalyysit Finnfundista, Finnpartnershipista, EU:n Global Gateway -aloitteista ja monenvälisistä sekarahoituksen mekanismeista.
Evaluointiraportti koostuu neljästä teemaraportista ja ne yhteen vetävästä synteesiraportista.
Raportit
Volume 2a: Forests, Ecosystems and Biodiversity (PDF, 179 sivua, 5,8 MB)
Volume 2b: Water as a Natural Resource (PDF, 128 sivua, 3,7 MB)
Volume 2c: Energy, Circular Economy and Critical Minerals (PDF, 106 sivua, 2,5 MB)
Volume 2d: Disaster Risk Reduction and Meteorology (korjattu versio 24.3.2026, PDF, 119 sivua, 3 MB)
Tiivistelmä
Results that Last, Pathways that Scale (PDF, 4 sivua, 600 KB)
Paving the Way for Finnish Business in the Environmental Sectors (PDF, 3 sivua, 313 KB)
Muut materiaalit
Interactive map: FORVAC's VLFRs interactive tree cover change map 2017 - 2024 (html, 4,8 MB)
Interactive map: PFP's woodlots interactive plantation map 2016 - 2024 (html, 15,4 MB)