Tuhannes suomalainen YK:n apulaisasiantuntija lähtee maailmalle
Suomi on JPO- eli YK:n apulaisasiantuntijaohjelman kautta rahoittanut suomalaisia nuoria YK:n alaisiin järjestöihin ja kansainvälisiin rahoitus- ja tutkimuslaitoksiin jo vuodesta 1965. Vastavalittu tuhannes suomalainen apulaisasiantuntija sijoittuu UN Global Pulse –innovaatio-ohjelmaan.
Yli 60 prosenttia tällä hetkellä YK:lla työskentelevistä, ulkoministeriön tiedossa olevista noin 460 suomalaisesta on aloittanut uransa Suomen rahoittamana, esimerkiksi JPO-ohjelman (Junior Professional Officer) kautta.
”Apulaisasiantuntijaohjelma on vaikuttamiskanava ja tärkeä väylä suomalaisten YK-uralle pääsemiseksi”, sanoo Pasi Pöysäri, ulkoministeriön kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan yksikön päällikkö.
Nuoria lähetetään tehtäviin, jotka tukevat laajemmin Suomen kehityspolitiikan tavoitteita: esimerkiksi tasa-arvoa, laadukasta opetusta, ilmastomuutoksen vastaista työtä, digitaalista kehitystä tai vammaisinkluusiota.
Pöysärin johtama yksikkö vastaa apulaisasiantuntijoiden tehtävien sijaintipaikoista ja tehtävänkuvista. Ulkoministeriö ei kuitenkaan vaikuta lopullisiin rekrytointipäätöksiin, vaan YK-järjestöt itse valitsevat mielestään tehtäviinsä sopivimman henkilön.
Hyvin koulutetut, työtä pelkäämättömät sekä usein jo maailmaa nähneet kielitaitoiset suomalaiset ovat haluttuja työntekijöitä.
JPO-ohjelman siivittämänä voi edetä kansainvälisen tason johtotehtäviin asti
YK:n lastenjärjestö UNICEFin humanitaariseen työhön erikoistuneeksi apulaisasiantuntijaksi Liberiaan 1990-luvulla lähtenyt Kirsi Madi on työskennellyt YK:lle katkeamatta nyt jo noin 30 vuotta.
Hän kertoo JPO-kauden sytyttäneen edelleen palavan intohimon kehityskysymysten parissa työskentelyyn. Kentällä pääsi konkreettisesti näkemään, miten suuri vaikutus työllä on.
Apulaisasiantuntijakautensa jälkeen Madi työskenteli useissa eri YK-tehtävissä. Vuonna 2019 hänelle tarjottiin mahdollisuutta palata UNICEFille nykyiseen rooliinsa pääjohtajan toimiston johtajaksi.
Tärkeimmiksi ominaisuuksiksi kansainvälisissä töissä hän nimeää analyyttiset kyvyt sekä taidon ilmaista ajatuksia selkeästi ja viedä asioita eteenpäin.
”On tärkeää ymmärtää, mitä on tehdä työtä kansainvälisessä järjestössä erilaisten ja eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa. Se on antoisaa, mutta vaatii myös joustavuutta sekä valmiutta kuunnella ja muuttaa näkökulmia tarpeen mukaan”, Madi huomauttaa.
Apulaisasiantuntijoiksi haetaan nuoria monenlaisilla profiileilla
JPO-ohjelmaan hakevilta edellytetään alle 32 vuoden ikää, ylempää korkeakoulututkintoa, ainakin kaksi vuotta koulutusta vastaavaa työkokemusta sekä hyvää kielitaitoa.
Apulaisasiantuntijaksi voi hakeutua monenlaisella profiililla: maailmalle on lähetetty esimerkiksi yhteiskunta- ja luonnontieteilijöitä sekä henkilöstöhallinnon osaajia. Tehtävät eivät rajoitu maihin, joissa pärjää englannilla, vaan suomalaisia työskentelee myös espanjan, ranskan, venäjän, arabian ja kiinan kielisissä maissa.
Pöysäri kertoo, että Suomen intresseihin kuuluu JPO-paikkoja valitessa myös henkilöiden jatkotyöllistymismahdollisuudet. Tarkoitus ei ole kuitenkaan sinänsä yksittäisten ihmisten uran edistäminen vaan laajemmin Suomen etu.
Vaikka nuoret eivät jäisi apulaisasiantuntijakautensa jälkeen töihin kansainvälisiin organisaatioihin, he tuovat tässäkin tapauksessa Suomeen ainutlaatuista kokemusta palatessaan.
Palanneet voivat myös myöhemmin haluta siirtyä takaisin kansainväliselle kentälle, jolloin aiemmasta työkokemuksesta YK:lla on suuri etu.
Sanna Lindgren, konsultti
Kestävän kehityksen ja kaupan viestinnän yksikkö