Venäjä-osaamista syvennettävä

Suomen Venäjä-osaamiselle on kysyntää. Kotimaassa se on edelleen harvojen taito. Syvempää osaamista ja henkilökohtaisia suhteita tarvitaan lisää, jotta Suomi voi aidosti hyödyntää asemaansa EU:n porttina Venäjän markkinoille. Tämä oli Suomen johtavien Venäjä-asiantuntijoiden viesti pääministeri Matti Vanhasen isännöimässä Venäjä-foorumissa.

Marraskuun lopulla järjestetyn foorumin tavoitteena oli jakaa näkemyksiä ja käytännön ideoita tieteen, talouden, järjestöjen ja hallinnon välillä Venäjään liittyvissä kysymyksissä. Se oli jatkoa ajatuksenvaihdolle, jonka tuloksena syntyi huhtikuussa hyväksytty hallituksen Venäjä-toimintaohjelma. Ohjelma on ensimmäinen laatuaan. Koskaan aiemmin hallitus ei ole koonnut vastaavaa Venäjään keskittyvää kokonaisnäkemystä. Ulkoministeriöllä oli keskeinen rooli toimintaohjelman kokoajana.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Kari Jalas vaihtoi ajatuksia ministeri Väyrysen kanssa.

Myös Venäjä-foorumi oli lajissaan ensimmäinen. Ajankohtaiset teemat - talous ja osaaminen - linkittyvät vahvasti toisiinsa, kuten pääministeri toi esille avauspuheenvuorossaan. Elinkeinoelämällä ei ole mahdollisuutta pärjätä Venäjällä ilman syvällistä osaamista ja analyysiä sekä arkipäivän Venäjä-taitoja. Tämä edellyttää rahoitusta ja yhteistyötä myös elinkeinoelämän kanssa.

Ministeri Stubb johti paneelia, jossa pohdittiin Venäjä-osaamisen lisäämistä.

Ulkoministeri Alexander Stubb analysoi Venäjän taloutta ja sisäistä kehitystä sekä Venäjän roolia ulkopoliittisena toimijana. Foorumin talousosion puheenjohtajana toiminut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen pohti erityisesti talouskriisin, vienninedistämisen ja lähialueyhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia. Tutkija Teija Tiilikainen toi keskustelun aineksiksi näkemyksiä Venäjän roolista EU:n strategisena kumppanina.

Foorumin talousosiossa alustivat Suomen Pankin johtava asiantuntija Pekka Sutela, Rautaruukin toimitusjohtaja Sakari Tamminen ja Stockmannin toimitusjohtaja Hannu Penttilä. Osaamispaneelissa alustivat professori Arto Mustajoki, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Kari Jalas, Etelä-Karjalan liiton maakuntajohtaja Timo Puttonen ja Opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeyksikön johtaja Anita Lehikoinen.

Suomella sillanpääasema Venäjän markkinoille

Teija Tiilikainen analysoi Venäjän ja EU:n strategista kumppanuutta.

Kaupan ja investointien ansiosta Suomi on Venäjällä huomattavasti kokoaan suurempi maa. Suomalaisyrityksillä on Venäjällä kannattavaa liiketoimintaa, mutta niille ovat tuttuja myös maan talouden syväongelmat: heikko rahoitusjärjestelmä, byrokratia, korruptio ja lukuisat käytännön ongelmat tuontitulleista rakennustarkastuksiin.

Investointiympäristönä Venäjä ei ole pystynyt vakuuttamaan kansainvälisiä yhtiöitä. Myös suomalaiset yritykset ovat investoineet huomattavasti enemmän Venäjän kauempana olevaan naapuriin Kiinaan. Työtä kaupan ja investointien esteiden helpottamiseksi onkin jatkettava myös tulevaisuudessa. Foorumissa epäiltiin, että Venäjä ei muutu ratkaisevalla tavalla edes WTO-jäsenyyden myötä.

Suomen suurin ja samalla ainoa luonnollinen kilpailuetu Venäjän markkinoilla on maantieteellinen sijainti. Kaakkois-Suomi on EU:n lähin alue suhteessa Pietariin ja Venäjän markkinoihin, ja Pietari on Venäjän portti länteen. Venäjä tarjoaa meille paljon taloudellisia mahdollisuuksia, vaikka sen osuus maailmantaloudesta jäisikin nykyiseen kolmeen prosenttiin.

Venäjä-osaaminen yhä erityistaito

Suomen Venäjä-osaaminen ei ole mikään kupla, siitä foorumin osallistujat olivat yhtä mieltä. Venäjä-tutkimus on Suomessa ainoa tieteenala, jolla pystymme kilpailemaan suurten maiden kuten Saksan tai Ison-Britannian kanssa absoluuttisesti mitattuna.

Yleisökysymyksiä esitettiin runsaasti. Mikrofonin varressa Ilkka-Christian Björklund.

Myös maailmalla Suomi tunnetaan Venäjä-osaamisestaan. Euroopan Unionissa Suomen asiantuntijuudelle ja analyyseille on kysyntää aina, kun puhutaan Venäjästä.
Vielä on kuitenkin matkaa siihen, että Venäjä olisi luonnollinen ja itsestään selvä osa osaamistamme. Venäjän tuntemusta pidetään Suomessa edelleen erityisosaamisena - taitona, jonka jotkut hallitsevat hyvin ja josta muut on ikään kuin vapautettu kokonaan. Kieli, kulttuuri, kontaktit tai edes matkailu eivät juuri keskivertosuomalaista kiinnosta.

Vain joka 45. suomalainen puhuu venäjää (Suomen venäjänkieliset mukaan luettuna). Totta puhuen maailmasta on vaikea löytää paikkaa, jossa merkittävä naapuri tunnetaan niin huonosti kuin suomalaiset tuntevat Venäjän. Helsingistä on Pietariin vain muutaman tunnin ajomatka – jos Pariisi tai Lontoo olisi yhtä lähellä, suurin osa suomalaisista osaisi ulkoa kaupungin parhaat kadut ja kahvilat.

Suomen Venäjä-osaamisen tuoma kilpailuetu ei ehkä ole ikuinen. On vain ajan kysymys, milloin Baltian maat alkavat suhtautua Venäjään pragmaattisesti. Heidän kielitaitoonsa, kulttuurintuntemukseensa ja laajoihin kontakteihinsa verrattuna suomalaiset jäävät armotta toiseksi.

Lisää tietoa, kielitaitoa ja elettyä elämää!

Foorumissa pohdittiin osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamista. Venäjän tunteminen mahdollisimman hyvin on Suomen kansallinen etu, mutta se ei näy riittävästi panostuksissa. Kieltä osataan ja opetetaan edelleen liian vähän. Talouselämänkin etu vaatii, että maassamme on ekonomeja, diplomi-insinöörejä ja juristeja, jotka puhuvat venäjää ja tuntevat Venäjän. Pakkovenäjän puolesta foorumissa ei kuitenkaan liputettu.

Pelkällä kielitaidolla ei pitkälle pötkitä. Useissa puheenvuoroissa korostettiinkin henkilökohtaisten suhteiden merkitystä. Suomalaisia kannustettiin lähtemään Venäjälle, elämään siellä ja luomaan systemaattisesti uusia kontakteja. Sitä edellyttävät niin kannattava liiketoiminta kuin onnistuneet yhteishankkeetkin.

Foorumissa todettiin myös, että Suomen Venäjä-osaaminen on saatava paremmin käyttöön niin maamme sisällä kuin kansainvälisestikin. Konkreettisia ehdotuksia löytyi useita. Entäpä jos järjestäisimme vuosittain suuret Venäjä-osaamisen messut? Tai jos ryhtyisimme toimittamaan kansainvälisten asiantuntijoiden artikkeleista Venäjä-vuosikirjaa? Osaamista ja verkottumista tukisi myös yhteinen venäläis-suomalainen yliopisto.

Hollanti Suomea tehokkaampi EU-tutkimuskumppani

Mahdollisuuksia ja rahoitusta yhteisiin hankkeisiin riittää. Toisin kuin voisi luulla, Suomi ei suinkaan ole innokkain EU:n tutkimuksen puiteohjelman hyödyntäjä. Jopa Hollanti tekee meitä aktiivisemmin hankeyhteistyötä Venäjän kanssa. Tulevaisuudessa mahdollisuuksia on entistä enemmän, sillä EU ja Venäjä sopivat muutama viikko sitten raja-alueyhteistyön rahoituksesta.

Viime kädessä kyse on kuitenkin omista asenteistamme. Liian usein suomalaiset suhtautuvat Venäjään ylimielisesti ja opettavaisesti. Aito sisäsyntyinen kiinnostus Venäjää kohti antaa vielä odottaa itseään.

Foorumissa käytiin vilkas keskustelu. Pääministeri veti keskustelun yhteen painottaen muun muassa Venäjän kielen taidon parantamisen merkitystä. Hän nosti esille myös Suomen arktisen osaamisen. EU:n ja Venäjän tiivistyvän yhteistyön myötä suomalaisten asiantuntijuuden merkitys korostuu.

UM:n Venäjän yksikkö, joka toimii pääministerin Venäjä-foorumin sihteeristönä