Suomen kehitysyhteistyön keskeisiin periaatteisiin kuuluu väärinkäyttöepäilyjen selvittäminen

Julkisuudessa on viime päivinä keskusteltu kehitysyhteistyötä koskevista väärinkäytöksistä. Yksi Suomen keskeisistä periaatteista on, että kaikki väärinkäyttöepäilyt selvitetään ja menetetyt varat peritään takaisin, kertoo kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Titta Maja-Luoto.

Mistä viime aikoina uutisoiduissa tapauksissa on kyse, osastopäällikkö Titta Maja-Luoto?

”Ulkoministeriö julkaisee aina tilinpäätöksen yhteydessä tiedot kehitysyhteistyötä koskevista takaisinperinnöistä. Tämä on osa kehitysyhteistyön avoimuutta.

Uutiset ovat koskeneet hankkeita, joissa väärinkäyttöepäilyt on selvitetty ja varoja on päädytty perimään takaisin. Tämä kertoo osaltaan valvonnan toimivuudesta.

Tapauksista yhteen liittyi seksuaalista hyväksikäyttöä. Uhrien yksityisyyden ja oikeusturvan suojelemiseksi tapauksesta ei tiedotettu, mutta ministeriö keskeytti heti maksatukset ja aloitti asian selvittämisen. Selvitystyön jälkeen ulkoministeriö lopetti hankkeen rahoittamisen.”

Mitä kautta ulkoministeriö saa ilmoituksia väärinkäyttöepäilyistä?

”Kaikilla kehitysyhteistyötä tekevillä on velvollisuus ilmoittaa ulkoministeriölle havaitsemistaan väärinkäytöksistä tai niiden epäilyistä. Ilmoituksia tulee kehitysyhteistyön kumppaneilta itseltään, omasta seurannastamme ja tarkastuksistamme. Lisäksi meillä on ollut jo vuosia käytössä avoin ilmoituskanava väärinkäyttöilmoitus.fi, jonka kautta kuka tahansa voi ilmoittaa epäilystään, halutessaan myös nimettömänä. Viime vuosina ilmoitusten kokonaismäärä on ollut 20-25 kappaletta vuodessa.”

Miten ulkoministeriö puuttuu väärinkäyttöepäilyihin?

”Ministeriö suhtautuu erittäin vakavasti kaikkiin väärinkäyttöepäilyihin ja jokainen tapaus selvitetään. Epäilyn tultua ilmi arvioidaan tapauksen vakavuus ja määritetään jatkotoimet, esimerkiksi tilataan erityistilintarkastus tai päätetään maksatusten keskeyttämisestä tai varojen takaisinperinnästä. Suomessa mahdollisen rikosepäilyn tutkinnasta vastaa keskusrikospoliisi. Joissakin tapauksissa epäilyn selvittäminen ja oikeudelliset toimet kestävät useita vuosia.

On hyvä huomata, että väärinkäytöksiä tapahtuu vain pienessä osassa kehitysyhteistyötä. Vuonna 2021 takaisinperintäpäätöksiä tehtiin yhteensä 106 170 euron edestä. Vuonna 2020 takaisinperintäpäätökset olivat yhteensä 151 550 euroa ja vuonna 2019 yhteensä 70 689 euroa. Suurin osa näistä on maksettu takaisin.”

Miten kehitysyhteistyövarojen käyttöä seurataan?

”Kehitysyhteistyön seuranta, arviointi ja valvonta ovat ulkoministeriön keskeisiä viranomaistehtäviä. Niiden tavoitteena on varmistaa varojen asianmukainen käyttö, kehittää toimintaa sekä tuottaa tietoa työn tuloksista.

Virkatyöhön kuuluvan seurannan lisäksi ulkoministeriö teettää säännöllisesti riippumattomia tarkastuksia käynnissä oleviin kehitysyhteistyöhankkeisiin. Mikäli esille tulee puutteita, ryhdytään korjaaviin toimiin.

Kehitysyhteistyövarojen hallintoa arvioivat säännöllisesti valtiontalouden tarkastusvirasto VTV, ulkoministeriön sisäisen tarkastuksen yksikkö sekä esimerkiksi OECD. VTV:n mukaan kehitysyhteistyö on yksi tarkimmin valvotuista ja arvioiduista valtion toiminnoista.

Ajantasaiset ja yksityiskohtaiset tiedot Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta löytyvät openaid.fi-sivustolta.”

Miten väärinkäyttöä yritetään ehkäistä?

”Kehitysyhteistyön riskienhallintapolitiikka määrittelee toimintamallin riskien tunnistamiselle, arvioinnille ja hallinnalle. Riskit huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. Malli on tehokas, mutta kaikkea väärinkäyttöä ei voida estää parhaimmallakaan ennakoinnilla. Riskiä varojen väärinkäytölle lisää se, että kehitysyhteistyötä tehdään hauraissa ja epävakaissa toimintaympäristöissä. Kehitysyhteistyön yksi tavoite on vakauttaa näitä olosuhteita.”

Miksi Suomi tekee kehitysyhteistyötä riskeistä huolimatta?

”Kehityspolitiikka on oleellinen ja välttämätön osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Osana kansainvälistä yhteisöä Suomi osallistuu globaalien ongelmien ratkaisuun. Kehitysyhteistyöllä Suomi vahvistaa myös omaa kansainvälistä asemaansa.

Kehitysyhteistyötä ei tarvita olosuhteissa, jotka ovat helppoja ja vakaita. Viime vuosien kriisit, kuten Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja koronapandemia, ovat entisestään korostaneet kehityspolitiikan merkitystä kansainvälisessä yhteistyössä.

Marraskuussa eduskunnalle annettu kehityspolitiikan tulosraportti osoittaa, että Suomen pitkäjänteisellä kehitysyhteistyöllä on saatu aikaan merkittäviä tuloksia. Raportista käy muun muassa ilmi, että yhä useampi tyttö Suomen yhteistyömaissa käy peruskoulun loppuun ja että Suomen kumppanuuksien kautta on tuettu yritystoimintaa ja jopa miljoonien ihmisarvoisten työpaikkojen syntymistä. Näillä tuloksilla on merkitystä myös Suomen tulevaisuuden kannalta.”