Hallitus esittää lakia kehityspoliittisista sijoituksista

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle hallituksen esityksen laiksi kehityspoliittisista sijoituksista. Esitys loisi selkeän säädösperustan Suomen kehityspoliittiselle sijoitustoiminnalle ja määrittelisi toiminnan tavoitteet, periaatteet ja menettelytavat.

Esitys toteuttaa hallitusohjelman tavoitetta vahvistaa yksityisen sektorin roolia kehityspolitiikassa ja lisätä yksityisen pääoman kohdistumista kestävää kehitystä edistäviin investointeihin kehittyvissä maissa. Esitys on yksi Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon (2024) toimenpiteistä näiden tavoitteiden edistämiseksi.

"Kestävän kehityksen rahoitustarpeet ovat huomattavasti suuremmat kuin julkisesti käytettävissä olevat varat. Siksi tarvitsemme monipuolisesti keinoja saada yksityistä pääomaa mukaan rahoittamaan investointeja, yritystoimintaa ja työpaikkojen syntymistä kehittyvissä maissa", sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.

Ehdotetun lain tavoitteena on edistää kehityspoliittisten sijoitusten käyttöä Suomen ulko- ja kehityspolitiikan välineenä, lisätä toiminnan avoimuutta ja ennakoitavuutta sekä ehkäistä kilpailua vääristäviä vaikutuksia. Samalla täsmennetään ulkoministeriön toimivaltaa ja edistetään valtion varojen tehokasta käyttöä.

”Kehityspoliittisia sijoituksia on tehty vuodesta 2017 lähtien osana Suomen kehitysyhteistyötä, mutta toiminnasta ei ole aiemmin säädetty erikseen lailla. Nyt tilanne korjataan eli lakipohja säädetään ajan tasalle. Tuloksellinen kehitysyhteistyömme sisältää sekä lahja- että sijoitusmuotoista rahoitusta. Kehityspoliittisista sijoituksista on tullut vakiintunut osa Suomen kehityspolitiikan keinovalikoimaa”, ministeri Tavio toteaa.

Lakiehdotuksen mukaan ulkoministeriö voisi tehdä kehityspoliittisia sijoituksia kestävää kehitystä edistäviin rahastoihin. Toistaiseksi sijoitukset on tehty pääasiassa kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten hallinnoimiin rahastoihin. Jatkossa sijoituksia voitaisiin tehdä myös yksityisten hallinnointiyhtiöiden hallinnoimiin rahastoihin. Sijoituksia voitaisiin tehdä yksityisten sijoittajien kanssa samoilla tai erilaisilla ehdoilla. Sijoitusten tulee olla kehityspoliittisesti perusteltuja ja vastata markkinoiden toimintapuutteisiin eli edistää hankkeita, jotka muutoin jäisivät toteutumatta.

Uudistus voi luoda mahdollisuuksia suomalaisille rahastonhoitajille perustaa kehittyville markkinoille suuntautuvia rahastoja. Toimivammat rahoitusmarkkinat ja vahvempi yksityinen sektori kehittyvissä maissa voivat myös avata suomalaisille yrityksille uusia liiketoiminta- ja investointimahdollisuuksia.

Kehityspoliittisilla sijoituksilla tuetaan rahastojen kautta yksityisen sektorin kehitystä ja kannustetaan yksityisiä sijoittajia rahoittamaan yrityksiä ja investointeja kehittyvissä maissa markkinoiden toimintapuutteista huolimatta. Kehityspoliittisen sijoitustoiminnan lähtökohtana on, että sijoitetun pääoman odotetaan palautuvan valtiolle nimellisen tuoton kera.

Suomi on tehnyt kehityspoliittisia sijoituksia vuodesta 2017 lähtien yhteensä 312 miljoonalla eurolla. Sijoituksilla on tuettu muun muassa ilmastotoimia, digitaalista infrastruktuuria, yritysrahoitusta ja maatalouden kehittämistä kehittyvissä maissa. Sijoitusten avulla on tähän mennessä saatu liikkeelle noin 1,6 miljardia euroa yksityistä rahoitusta eli sijoituksilla on ollut vipuvaikutusta. Hallituksen esitys on osa ulkoministeriön laajempaa kehitysyhteistyön säädöshankekokonaisuutta, jonka tavoitteena on uudistaa Suomen kehitysrahoitusta koskevaa lainsäädäntöä ja varmistaa sen toimivuus muuttuvassa toimintaympäristössä. Kokonaisuuden valmistelu käynnistyi vuonna 2023.