Suomi sijoittaa 120 miljoonaa euroa valmisteilla olevaan uuteen rahastoon tavoitellen yksityisen rahoituksen liikkeelle saamista kehittyvillä markkinoilla

Ulkoministeriö sijoittaa 120 miljoonaa euroa Maailmanpankkiryhmän Kansainvälisen rahoitusyhtiön IFC:n kanssa valmisteilla olevaan, yksityisen sektorin investointeja rahoittavaan Suomi-IFC-sekarahoitusrahastoon (Finland-IFC Blended Finance Program). Kyseessä on suurin ulkoministeriön koskaan tekemä kehityspoliittinen sijoitus. Määrärahat osoitetaan ulkoministeriön finanssisijoitusmomentilta.

Rahaston on tarkoitus käynnistyä vuonna 2027. Sen tavoitteena on lisätä uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien käyttöönottoa kehittyvillä markkinoilla sekä kasvattaa yksityisen sektorin rahoitusta kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi.

Rahaston arvioidaan houkuttelevan suoraan noin 600 miljoonaa dollaria muuta rahoitusta rahaston tukemiin hankkeisiin, josta vähintään 120 miljoonaa dollaria yksityisiltä sijoittajilta. Rahaston odotetaan kasvattavan yksityisiä investointeja kestävään kehitykseen kehittyvissä maissa laajemmin rahoitettavien hankkeiden esimerkkivaikutuksen kautta.

Rahastosijoitus on osa sijoitusmuotoista kehitysyhteistyötä, johon ohjattujen varojen odotetaan palautuvan Suomelle mahdollisten tuottojen kera. Tuotto-odotuksen tulee vastata valtion viitelainojen korkoa, joka on tällä hetkellä reilu kolme prosenttia.

"Käyttämällä kehitysapurahaa yksityisen pääoman vivutukseen voimme saada samalla kauppaa suomalaisille yrityksille. Uuden Suomi-IFC-rahaston tavoitteena on vauhdittaa investointeja siellä, missä rahoituksen saatavuus on heikkoa, mutta kehitysvaikutukset ja kasvupotentiaali suuria", ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio sanoo.

Sijoitus edistää vuonna 2024 hyväksytyn Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon mukaisesti yksityisten pääomien liikkeelle saamista erityisesti yritysten kestävää kehitystä edistäviin investointitarpeisiin. Rahastosta tehdään sijoituksia sekarahoituksen periaatteiden mukaisesti vain investointeihin, jotka eivät toteutuisi puhtaasti kaupallisen rahoituksen turvin.

Rahaston toimialat on valittu ulkoministeriön Kehityspoliittisen sijoitusstrategian mukaisesti niin, että Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on niissä tarjottavana osaamista ja teknologiaa. Rahasto voi rahoittaa muillakin toimialoilla hankkeita, joihin liittyy suomalainen intressi tai jotka ovat EU:n Global Gateway -strategian lippulaivahankkeita.

Rahasto voi sijoittaa yrityksiin ja hankkeisiin useilla toimialoilla kehitysapukelpoisissa maissa. Sijoituksia pyritään löytämään myös Ukrainasta. Rahoituskelpoisia toimialoja ovat digitaalinen infrastruktuuri, energiaverkot ja energiansiirto, kriittiset mineraalit, kestävä maa- ja metsätalous, sekä kunnallistekniikka. Kiertotaloutta katsotaan rahastossa läpileikkaavana teemana.

IFC:llä on tärkeä rooli yksityisten investointien toteutumisessa kehittyvillä markkinoilla. Esimerkiksi vuonna 2025 Finnvera takasi suomalaista vientiä 970 miljoonalla eurolla kestävään selluntuotantoon Brasiliassa tehtävään investointiin, jonka rahoituspaketin koontia IFC oli johtanut.