Vastuullinen kaupankäynti tuo kehitystä

Kehitysyhteistyö on pieni puro muihin kehitysmaihin suuntautuvien rahavirtoihin verrattuna.

Kaupankäynti ja investoinnit kehitysmaihin ovat viime vuosina lisääntyneet. Näillä rahavirroilla on kehitysyhteistyötä huomattavasti suurempi merkitys köyhille maille.

Panostamalla yritysten vastuulliseen toimintaan voidaan tukea sitä, että kaupankäynti myös lisää ihmisten hyvinvointia.

Kehitysyhteistyö ja kaupallinen toiminta on kuitenkin totuttu erottamaan toisistaan. Oleellista olisi yhteisen kielen löytäminen yritysmaailman ja perinteisten kehitysyhteistyötoimijoiden kesken.

Rekkoja First Quantum Minerals -yhtiön kaivoksella. Ministerit Alexander Stubb ja Heidi Hautala vierailivat Sambian kuparivyöhykkeellä Solwezissa yhdessä suomalaisyritysten kanssa toukokuussa 2013. Yhtiö kertoo maksavansa 70 prosenttia Sambian yhteisöverokertymästä.

Liiketoiminnan vastuullisuus
hyödyttää kehitysmaita

Vastuullisella liiketoiminnalla voidaan luoda kehitysmaihin työpaikkoja, pääomia, osaamista ja teknologiaa, joiden avulla voidaan vähentää köyhyyttä.

Samalla kun luodaan uutta liiketoimintaa kehitysmaihin, olisi kehitettävä myös toiminnan vastuullisuutta.

”Vastuullisuutta voidaan edistää koulutuksen ja neuvonnan kautta sekä rahoittamalla sitä edistäviä hankkeita”, ulkoministeriön kaupallinen neuvos Kent Wilska kertoo.

Keskustelua lisäämällä saadaan tietoa hyvistä käytännöistä eri sektoreilla ja löydetään parannusta vaativat asiat.

Tuotantoketjut ovat nykymaailmassa globaaleja ja maantieteellisesti hyvin hajaantuneita, mikä vaikeuttaa toiminnan vastuullisuuden seuraamista.

”Suomalaiset yritykset ovat yleensä vain pieniä osia pitkässä alihankintaketjussa. Suomalaisen ostajan voi olla vaikea tietää, miten vastuullisesti esimerkiksi yksittäinen viljelijä ketjun toisessa päässä toimii”, Wilska kuvailee.

"Järjestelmät vaativat vielä kehittämistä ja lisää läpinäkyvyyttä."

Apulaisprofessori Truong Vinh tutkii opiskelijan kanssa levästä puristettua raakaöljyä. Vietnamin Ho Chi Minhissä sijaitseva maatalous- ja metsäyliopisto tutkii biodieselin valmistusta planktonlevistä. Hanke on osa Suomen ympäristö- ja energiakumppanuusohjelmaa (EEP). Kuva: Marja-Leena Kultanen

Team Finland -toiminta edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä. Toimintaan voitaisiin ottaa entistä vahvemmin mukaan myös kehitysnäkökulma niin, että yritysvastuu- ja ihmisoikeuskysymykset huomioitaisiin nykyistä laajemmin.

Myös kehitysmaissa toimivien kansalaisjärjestöjen asiantuntemusta voitaisiin käyttää enemmän hyödyksi uutta liiketoimintaa luotaessa.

Uusia tapoja tukea
yrityksiä etsitään

Yritysten toimintaa kehitysmaissa tuetaan Suomessa tällä hetkellä Finnfund- ja Finnpartnership-rahoituksen kautta. Rahoitusohjelmien väliin jää kuitenkin joukko yrityksiä, joille ei nykyisille keinoilla pystytä tarjoamaan sopivaa tukea.

Sekä Ruotsi että Tanska ovat viime vuosina uudistaneet yritysyhteistyön tukimuotoja. Ruotsi korostaa nykyisin innovatiivisuutta, jatkuvaa kehitystyötä ja valmiutta ottaa riskejä mahdollisimman suurten vaikutusten saamiseksi.

Suomessa ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Tekes valmistelevat nyt ohjelmaa, joka tukisi kehitysinnovaatioiden kehittämistä. Suomalaisyritysten teknologiaosaamisesta voi olla hyötyä kehitysmaissa köyhyyden vähentämisessä ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Kaupalliset ja kehityspoliittiset tavoitteet ristiriidassa?

Joskus kaupallisen toiminnan ja kehitysyhteistyön tavoitteissa nähdään olevan ristiriitoja. Wilska ei näe tätä ongelmana.

”Esimerkiksi vesihuolto- ja energia-alalla suomalaiset yritykset voivat ratkaista merkittävä ongelmia kehitysmaissa.”

Toiminta edistää silloin sekä bisnestä että kehitystä.

Hanoin vedenpuhdistamolle pumpattu pohjavesi puhdistetaan raudasta ja magnesiumista. Suomen tukeman vesihankkeen aikana vuosina 1985–2001 noin 600 000 hanoilaista sai puhdasta vettä. Kuva: Marja-Leena Kultanen

Kun kehitysyhteistyövaroja käytetään yksityisen sektorin tukemiseen, on huolehdittava siitä, että toiminta on läpinäkyvää ja linjassa kehitysavun periaatteiden kanssa.

Yhtenä ongelmana on se, että yritysten kannalta kiinnostavimmat mahdollisuudet ovat nopeasti kehittyvissä maissa kuten Kiinassa ja Intiassa. Kehitysyhteistyötä taas pyritään suuntaamaan erityisesti kaikkein köyhimpiin maihin.

Tukijärjestelmät pyrkivät kuitenkin puuttumaan tähän ongelmaan.

”Esimerkiksi Suomen Finnpartnership-ohjelmassa yritykset saavat enemmän julkista tukea köyhimpiin maihin suuntautuviin liiketoimiin”, Wilska kertoo.

Johdonmukaiset päätökset 
vahvistavat kehitystä

Kehityspoliittisen toimikunnan tuoreessa vuosiarviossa kartoitetaan, kuinka johdonmukaisesti Suomen hallitus edistää kehityspolitiikan tavoitteita eri politiikan aloilla. Taloudelliset suhteet ja kauppapolitiikka on yksi alue, jolle selvitys keskittyy.

Lisäksi KPT:n tarkastelu kattaa neljä muuta politiikkalohkoa: verotuksen, turvallisuuden ja kriisinhallinnan, maahanmuuton sekä ilmastopolitiikan.

Arvion mukaan koordinaation puute ja resurssien niukkuus vaikeuttaa toiminnan johdonmukaisuutta, vaikka sille nähdäänkin tarvetta.

Kehityspoliittinen toimikunta on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin, joka seuraa ja arvioi Suomen toimintaa kehitysmaiden tilanteeseen vaikuttavilla eri politiikkalohkoilla.

Iina Leppäaho

Lue lisää:

kauppa