Ulkoministeri Haaviston blogi: UK, EU ja Brexit – Miten tästä eteenpäin?

Ulkoministeri Pekka Haaviston blogikirjoitus Ison-Britannian EU-erosta.

Ison-Britannian parlamentti käsitteli eilen EU-erosopimusta, ja ainakin tuolla puolen kanaalin se on nyt tullut hyväksytyksi. EU-parlamentti ja EU:n jäsenmaiden parlamentit käsittelevät sopimusta alkavan vuoden puolella. Suomessa eduskunta käsittelee sopimusta tammikuussa. EU:n neuvosto on omasta puolestaan päättänyt, että sopimuksia voi väliaikaisesti alkaa soveltaa 1. tammikuuta 2021, jotta ei jouduttaisi sopimuksettomaan tilaan vuoden alusta.

Jouluaatoksi valmistunut neuvottelutulos käsittää kaikkiaan 1299 sivua. Niille, jotka ovat ajatelleet Brexitin olevan pakoa EU-byrokratiasta, sopimus on varmasti pettymys. Nyt EU:n omien neuvottelumekanismien rinnalle synnytetään mm. osapuolten yhteinen kumppanuusneuvosto, joka kokoontuu komissaari- ja ministeritasolla. Kumppanuusneuvoston alaisuuteen perustetaan kauppakumppanuuskomitea, kymmenen kaupan alan erityiskomiteaa sekä kahdeksan erityiskomiteaa sopimuksen muita keskeisiä aloja varten (mm. lentoliikenne, energia, kalastus, sosiaaliturvan koordinaatio jne.). Lisäksi perustetaan neljä työryhmää. Kumppanuusneuvosto voi tarvittaessa perustaa uusia komiteoita.

Nämä kaikki toimielimet varmasti tarvitaan, kun pyritään säilyttämään EU:n ja Ison-Britannian yhteistyö mahdollisimman laaja-alaisena ja ongelmattomana. Myös kansalaisille ja yrityksille tulee vaativa tehtävä pitää itsensä ajan tasalla niistä yhtäläisyyksistä ja eroista, joita EU:n ja Ison-Britannian välillä tulevaisuudessa on. Arjessa Brexitiin voi törmätä vaikka verkkokauppojen lisääntyneissä kustannuksissa, puhelujen kalliimmissa roaming-maksuissa Brittein saarilla tai sairaanhoitokulujen muutoksina. Iso-Britannia irtoaa myös opiskelijoiden Erasmus+ -ohjelmasta, mikä varmasti on monille opiskelijoille suuri pettymys. Iso-Britannia on ollut yksi suosituimmista opiskelumaista sekä kansainvälisten opiskelijoiden että vaihto- opiskelijoiden parissa.

Yksi sektori huolettaa itseäni erityisesti. Se liittyy EU:n ja Ison-Britannian omaan turvallisuuteen, poliisitietojen vaihtoon ja yhteiseen huoleen terrorismista ja sen uhista niin EU:n kuin Ison-Britannian alueella. Brexit merkitsee myös muutoksia Ison-Britannian Europol-yhteistyöhön. Erosopimuksessa määrätään yhteistyöstä vakavan kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjumiseksi, ml. henkilötietojen vaihto. Vastaavia sopimuksia Europolilla on myös muiden EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. 

Ison-Britannian omasta pyynnöstä Brexit-neuvotteluissa ei käsitelty lainkaan EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä. On hyvä muistaa, että Ison-Britannian ero EU:sta ei vaikuta esimerkiksi sen Nato-jäsenyyteen ja Naton kautta tehtävään yhteistyöhön, mutta irrottaa Ison-Britannian ainakin osasta EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä. Suomen kahdenvälinen yhteistyö Ison-Britannian kanssa jatkuu mm. kahdenvälisen puolustusyhteistyön puitejärjestelyn puitteissa. Olemme myös mukana pienempien maaryhmien yhteistyössä (mm. Joint Expeditionary Force, Northern Group). Näihin yhteistyömuotoihin Brexitillä ei ole suoria vaikutuksia.

Globaalina vastuunkantajana Isolla-Britannialla on merkittävä ja vaikutusvaltainen rooli myös Brexitin jälkeen. Se säilyy Suomen ja Euroopan tärkeänä kumppanina monenkeskisessä järjestelmässä, myös YK-yhteistyössä. Yhteinen arvopohja  ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen – säilyy ja yhteistyö näiden arvojen edistämiseksi jatkossakin on tärkeää. Ulkopolitiikassa on hyvä muistaa, että Isolla-Britannialla on myös historiansa vuoksi erittäin laaja ulkopoliittinen verkosto. Entisten alusmaiden muodostamaan Kansainyhteisöön kuuluu nykyään 54 jäsenmaata.

Tuoreessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, että Iso-Britannia on Suomelle läheinen kumppani, jonka kanssa Suomi osana EU:ta rakentaa uutta suhdetta. Suomi pitää tärkeänä, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä puolustusyhteistyö EU:n ja Ison-Britannian välillä jatkuu mahdollisimman tiiviinä. EU-tason ratkaisun rinnalla vahvistetaan kahdenvälisiä suhteita. Suomelle ja Isolle-Britannialle viime vuosina on ollut yhteistä mm. tavoitteellisuus kansainvälisessä ilmastopolitiikassa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen. Nämä kysymykset ovat nousseet säännöllisesti esille myös omassa yhteydenpidossani Ison-Britannian ulkoministeri Dominic Raabiin.

”Eurooppa on joutunut eristyksiin”, saatetaan Britanniassa sanoa kun sumu nousee Englannin kanaaliin. Nyt on aika aktiivisesti hälventää Brexitin luomaa sumuverhoa ja miettiä, miten sekä EU:n ja Ison-Britannian että Suomen ja Ison-Britannian suhteet pidetään mahdollisimman läheisinä ja toimivina. Tässä yhteydenpidossa myös kansalaisten, tiedeyhteisöjen ja talouselämän rooli on merkittävä. Olemme edelleen osa samaa maanosaa, Eurooppaa, ja meitä yhdistävät eurooppalainen kulttuuri ja eurooppalaiset arvot.

Pekka Haavisto
Ulkoministeri