Somalia yksi vaarallisimmista maista äideille

Äitiyskuolleisuus on sisällissodasta toipuvassa Somaliassa edelleen korkeaa. Suomi tukee äitien terveyspalveluja ja kätilöiden koulutusta, jotta äidit voivat synnyttää turvallisesti.

28-vuotias Sulekha Dayib Yonis istuu sairaalasängyllä ja pitelee sylissään 1,4 kiloa painavaa tyttöä. Yonis asuu kolmen tunnin ajomatkan päässä Etiopian rajalla ja saapui autokyydillä Somalimaan pääkaupunkiin Hargeisan sairaalaan. Synnytys käynnistyi kaksi kuukautta etuajassa. Hänen lapsivetensä tuli, mutta synnytys ei käynnistynyt kotona. Vaara oli, että lapsi olisi kuollut kohtuun.

Sulekha Dayib Yonis tuli sairaalaan, koska synnytys alkoi ennenaikaisesti. Vain 1,4 kilon painoinen tyttö ei olisi selvinnyt ilman sairaalahoitoa. Kuva: Joonas Lehtipuu.

“Meidän piti myydä vuohiamme, jotta pystyimme maksamaan matkani sairaalaan. Onneksi tulin, sillä täällä minua ja lastani osattiin auttaa”, Yonis sanoo.

Yonis on aiemmin synnyttänyt kuusi lasta, mutta yksi lapsista kuoli ennenaikaisessa synnytyksessä. Tuolloin apu ei ehtinyt ajoissa.

“Menetimme hänet synnytyksen jälkeisenä yönä”, Yonis sanoo hiljaa.

Yonis sai ammattitaitoista hoitoa Hargeisan sairaalasta, mutta moni somaliäiti jää edelleen ilman terveyspalveluja. Somaliassa kuolee 732 äitiä 100 000 synnytystä kohti. Viime vuonna tilastoiduista maista äitiyskuolleisuus oli Somaliassa maailman kuudenneksi korkeinta. Suomessa äitejä on viime vuosina kuollut synnytyksessä keskimäärin kolme, mikä nostaa Suomen yhdeksi maailman parhaista maista synnyttää.

Sulekha Dayib Yonisin seitsemäs lapsi syntyi keskosena Hargeisan sairaalassa Somalimaassa. Kuva: Joonas Lehtipuu.

Keskoskaapit pelastavat vastasyntyneitä

Sairaanhoitaja Faduma Hassan Abdi kurottautuu lämpölampun alle tarkistamaan pienen lapsen tilanteen. Keskoset saavat lämpöhoitoa sairaalan osastolla. Ennenaikaiset synnytykset ovat sairaalan alueella yleisiä, sillä sekä äidit että lapset ovat kuivuuden takia erittäin laihoja. Äitien aliravitsemus vaikeuttaa ja aikaistaa synnytyksiä. Suomi tukee kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n työtä, jossa muun muassa Suomen somaleihin kuuluvat lääkärit ja sairaanhoitajat kouluttavat paikallisia terveydenhuollon ammattilaisia äitiys- ja lapsiterveydestä. Työ on tuottanut tulosta. Sairaalan lasten kuolleisuus on laskenut yli 90 prosenttia.

Sairaanhoitaja Faduma Hassan Abdi hoitaa keskosia Hargeisan sairaalassa. Lasten kuolleisuus on vähentynyt sairaalassa merkittävästi. Kuva: Joonas Lehtipuu.

“Ennen sairaalassa kuoli 84 lasta kuukaudessa, nyt vain kuusi”, Abdi sanoo.

Myös YK:n väestörahasto UNFPA tukee Hargeisan sairaalan työtä. Suomi on UNFPA:n Somaliassa tekemän työn suurimpia rahoittajia. Järjestö tukee maassa seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden parantumista ja oikeuksien toteutumista. Palvelujen ansiosta vuonna 2016 Somaliassa 650 äitiä pelastui synnytyksessä. Somaliassa naiset synnyttävät keskimäärin 6,2 lasta. Vain 29 prosentilla heistä on käytössään haluamansa moderni ehkäisykeino. UNFPAn perhesuunnittelun ansiosta 115 000 ei-haluttua raskautta ehkäistiin vuonna 2016.

Koulutetut kätilöt pelastavat äitejä

Somalian pääkaupungissa Mogadishussa vaaleanpunaisiin huiveihin pukeutuneet nuoret naiset istuvat luokkahuoneessa ja kirjoittavat muistiinpanoja biologiasta. Naiset valmistuvat keväällä kätilöiksi. Somalian pääkaupungin Mogadishun kätilöopisto avautui vuonna 2014, ja UNFPA rahoittaa sen toimintaa.

Opistosta on valmistunut tähän mennessä 150 kätilöä. Vuosikymmenten sisällissota lopetti kätilöiden koulutuksen ja romahdutti terveydenhuollon palvelut. Kätilöitä puuttuu Somaliasta 22 000, jotta Maailman terveysjärjestön WHO:n suositukset turvallisista synnytyksistä täyttyisivät. Vuonna 2016 Somaliassa vain yhdeksässä prosentissa synnytyksistä oli läsnä koulutettu terveydenhoidon ammattilainen.

Naimo Mohammed Hirabesta tulee kylänsä ensimmäinen koulutettu kätilö. Kuva: Joonas Lehtipuu.


Kätilöopiskelija Naimo Mohammed Hirabe on jo tehnyt sairaalaharjoittelunsa ja ollut auttamassa sairaalasynnytyksissä. Sairaalaan saapuvat kaikista vaikeimmat tapaukset, joten opiskelijat joutuvat kohtaamaan myös kuoleman.

“Usein äidit tulevat sairaalaan liian myöhään. He odottavat kotonaan liian pitkään ennen sairaalaan tuloa, joten monet kuolevat verenvuotoon. Heidän pitäisi saada hoitoa jo varhaisemmassa vaiheessa synnytystä”, Hirabe sanoo.

Hirabe on kotoisin maan eteläosista. Kun hän palaa kotikyläänsä, hän on kylänsä ensimmäinen koulutettu kätilö. “Tuntuu hienolta, että voin auttaa kyläni äitejä. Jokainen onnistunut synnytys tuntuu upealta.”

Minttu-Maaria Partanen
Kirjoittaja on vapaa toimittaja

Suomi tukee somaliäitejä

Suomen kahdenvälinen tuki Somalialle on 25,7 miljoonaa euroa vuosina 2017–2020. 60 prosenttia varoista ohjataan työhön, joka parantaa tyttöjen ja naisten oikeuksia.

Suomi on yksi YK:n väestörahaston UNFPAn Somalian maaohjelman suurimpia rahoittajia. Työ keskittyy äiti-, seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin ja sukupuolittuneen väkivallan vähentämiseen.

Suomi tukee äitiysterveyttä myös kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n työn kautta.  Suomen somaleihin kuuluvat lääkärit ja sairaanhoitajat kouluttavat paikallisia terveydenhuollon ammattilaisia. Työn ansiosta esimerkiksi Hargeisan sairaalassa lasten kuolleisuus on laskenut 24 prosentista viiteen.

Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on Suomen kehityspolitiikan ykköstavoite. Ensimmäinen International Gender Equality Prize myönnettiin liittokansleri Angela Merkelille.  Hän valitsi 150 000 euron palkintosumman saajaksi nigeriläisen SOS FEVVF  -järjestön, joka taistelee naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Palkinto jaettiin 6.3. Tampereella.

Lue lisää: //genderequalityprize.fi/etusivu(Linkki toiselle web-sivustolle.)

sosiaalinen sukupuoli
terveys