Sodan oikeussäännöillä on merkitystä – vaikka niitä rikotaankin

Sodan oikeussäännöillä on merkitystä – vaikka niitä rikotaankin

Ulkoministeriössä kuultiin äskettäin painavia puheenvuoroja sodan oikeussääntöjen merkityksestä. Sodan oikeussäännöt -julkaisun lanseeraustilaisuudessa puhuivat professori Helena Ranta, lääkäri Päivi Laurila, viestintäyrittäjä Noora Kero sekä sotilaslakimies Juhani Parkkari.

Humanitaarisen oikeuden edistäminen on keskeistä Suomen ulkopolitiikassa. Sen lisäksi että valtioilla on velvollisuus olla rikkomatta kansainvälistä humanitaarista oikeutta, ne ovat velvollisia edistämään sen noudattamista, esimerkiksi levittämällä tietoa sodan oikeussääntöjen sisällöstä.

Siksi Sodan oikeussäännöt -julkaisu on tärkeä ja tarpeellinen.

Alivaltiosihteeri Pirkko Hämäläisen mukaan tiedon saatavuus on sodan oikeussääntöjen noudattamisen välttämätön edellytys.

Suomi on ollut aktiivinen osallistuja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kehittämistä koskevissa prosesseissa. Yksi tuoreimmista saavutuksista on asekauppasopimuksen kansainvälinen voimaantulo jouluaattona 2014.

Suomi oli yksi sopimuksen seitsemästä aloitteentekijästä vuonna 2006 ja aktiivinen työskentely sopimuksen aikaansaamiseksi jatkui sen voimaantuloon asti.

Myös rankaisemattomuuden kulttuurin poistaminen kaikkein vakavimmista kansainvälisistä rikoksista on yksi Suomen ulkopolitiikan painopisteistä.

Hämäläisen mukaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden uskottavuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että humanitaarisen oikeuden loukkaukset tutkitaan perusteellisesti ja riippumattomasti.

Pätevä rikospaikkatutkinta edellytys rikosten selvittämiselle

Usean kansainvälisen oikeuslääketieteellisen tutkijaryhmän jäsenenä toiminut professori Helena Ranta korosti ammattitaitoisen rikospaikkatutkinnan merkitystä vakavimpien kansainvälisten rikosten selvittämisessä.

Sodan oikeussäännöt -julkistamistilaisuus
Sodan oikeussäännöt -julkaisu julkistettiin ulkoministeriössä 8. kesäkuuta 2015. Kuva: Kirsi Hurme

Pätevät oikeuslääketieteelliset tutkimukset ovat välttämätön edellytys rikosten selvittämiselle ja syyllisten saattamiselle vastuuseen teoistaan.

Rikospaikkatutkimuksissa on suuri riski, että todistusaineistoja ei pidetä todistusarvoisina, jos tutkimuksia ei ole alusta lähtien tehty oikein.

Rannan mukaan vakavimpien kansainvälisten rikosten tutkinnassa on viime vuosina saavutettu ongelmista huolimatta myös merkittäviä onnistumisia. Esimerkiksi toimintaansa päättävä Jugoslavia-tuomioistuin on hyväksynyt todistusaineistoksi kaiken kansainvälisten tutkijaryhmien keräämän aineiston.

ICRC auttaa aseellisten selkkausten uhreja

Punaisen Ristin kansainvälisessä komiteassa (ICRC) työskentelevän lääkäri Päivi Laurilan mukaan ICRC:n toiminnan tarkoituksena on tarjota apua ja tukea valtioille puolueettomasti, tasapuolisesti ja riippumattomasti, vaikka ensisijainen vastuu sodan uhrien auttamisessa ja humanitaarisen oikeuden noudattamisesta onkin valtioilla itsellään.

ICRC pyrkii myös edistämään sodan oikeussääntöjen noudattamista ennakolta ja aseellisen selkkauksen aikana käymällä vuoropuhelua konfliktin osapuolien kanssa sallituista ja kielletyistä sodankäynnin keinoista.  

Äiti ja kolme lasta jälleen yhdessä kahden vuoden eron jälkeen. Kuva: ICRC
Äiti ja kolme lasta jälleen yhdessä kahden vuoden eron jälkeen Kongon demokraattisessa tasavallassa. ICRC jäljittää konflikteissa kadonneita ihmisiä, saattaa perheitä yhteen, välittää viestejä perheenjäsenien välillä ja selvittää kadonneiden henkilöiden kohtaloita. Kuva: ICRC, cc by-nc-nd 2.0

Laurilan mukaan keskusteluilla ei-valtiollisten toimijoiden kanssa on saatu hyviä tuloksia, kun on ensin tunnistettu, millaisia sääntöjä on voimassa toimijoiden omassa yhteisössä ja miten nämä säännöt ovat lähellä kansainvälistä humanitaarista oikeutta.

Muun muassa Liberiassa ja Israelissa avustustyötä tehnyt viestintäyrittäjä ja ICRC:n entinen viestintädelegaatti Noora Kero on opettanut sodan oikeussääntöjä Liberian uuteen armeijaan rekrytoituneille sotilaille sekä YK:n rauhanturvaoperaation rauhanturvaajille.

Keron mukaan koulutustilanteissa on välttämätöntä tunnustaa, että humanitaarisen oikeuden täytäntöönpano on monin tavoin puutteellista ja sitä rikotaan. Tästä monella sotilaalla on myös omakohtaista kokemusta esimerkiksi oman perheen kokemusten kautta.

Onnistumiset siviilien suojelutehtävissä raivaavat kuitenkin tietä entistä paremmalle sodan oikeussääntöjen kunnioitukselle.

Puolustusvoimilla velvollisuus noudattaa humanitaarista lakia kaikissa tilanteissa

Pääesikunnan oikeudellisen osaston sotilaslakimies Juhani Parkkarin mukaan sodan oikeussäännöt otetaan huomioon puolustusvoimien kaikessa toiminnassa.

Oikeussääntöjen kunnioituksella on Suomessa pitkä historia: Kustaa II Aadolfin antamat sota-artiklat suomennettiin vuonna 1642 ja ne ovatkin toiseksi vanhin suomenkielinen painettu lakiteksti. Maanpuolustuskorkeakoulussa on ollut sodan oikeussääntöjen opetusta sen vanhimman yksikön Kadettikoulun perustamisesta vuodesta 1779 alkaen.

Velvollisuus noudattaa humanitaarista oikeutta puolustusvoimissa kaikissa toimintaympäristöissä – rauhan aikana, sodan aikana ja kriisinhallintaoperaatioissa – perustuu etenkin puolustusvoimista annettuun lakiin.

Puolustusvoimissa on viime vuosina laadittu sodan oikeussääntöjen koulutuspaketteja sekä vuonna 2013 uudistettu suomalaista sotilasta velvoittavat sotilaan säännöt.

Sodan oikeussäännöt -julkaisu tukena koulutuksessa

Sodan oikeussäännöt -julkaisuun on koottu Geneven sopimukset sekä muut keskeiset Suomea velvoittavat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden (IHL) sopimukset. Lisäksi julkaisussa on luettelo muista aihetta sivuavista valtiosopimuksista sekä aihepiirin kannalta keskeisistä oikeudellisesti sitomattomista asiakirjoista ja kansallisesta lainsäädännöstä.

Julkaisu on tarkoitettu käsikirjaksi, ja sen aikaisempaa painosta onkin käytetty oppimateriaalina Suomen Punaisen Ristin ja puolustusvoimien koulutustoiminnassa.

Velvollisuus tehdä sopimustekstit tunnetuiksi nimenomaan valtion kansallisilla kielillä on asetettu useimmissa sopimuksissa. Lisäksi Suomi antoi julkaisun uudistamisesta sitoumuksen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen edellisessä kansainvälisessä konferenssissa vuonna 2011.

Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden merkitys on tiedostettava myös Suomessa. Valveutumista parannetaan ennen kaikkea yhteiskunnallisella keskustelulla ja koulutuksella sodan oikeussääntöjen sisällöstä ja merkityksestä.

Anna Esko
Juho Keinänen