Uutiset, 14.4.2010

OECD: Kansainvälinen kehitysapu kasvoi, Suomi kärkijoukossa

OECD:n tänään julkistamien tietojen mukaan kehitysavun maksatukset kasvoivat vuonna 2009 jonkin verran talouskriisistä huolimatta. Suomi kuuluu eniten kehitysapuaan kasvattaneiden maiden joukkoon. Suomen maksatukset kasvoivat 13,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. 

DAC-maiden antaman kehitysavun kokonaismäärä oli 119,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria (noin 88 miljardia euroa) ja sen osuus maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta oli 0,31 prosenttia.  

Kaivoa rakennetaan Etiopian Amharassa, kuva: Hanna Isoranta Suomen rahoittama vesiohjelma Etiopian Amharassa on tuonut puhdasta vettä 1,2 miljoonalle ihmiselle. Kuva: Hanna Isoranta

OECD:n kehitysapukomitean DACin jäsenien antama kokonaisapu kasvoi 0,7 prosenttia reaaliarvossa mitattuna. Kasvu on 8,5 prosenttia, kun määrältään vaihtelevien velkahelpotusten osuus ja humanitaarinen apu jätetään huomioimatta. 

Selkeä enemmistö DACin jäsenistä vastaa apusitoumuksistaan huonossa taloustilanteessakin, kehitysapukomitean puheenjohtaja Eckhard Deutscher painotti. Vaikka apu Afrikkaan on kasvanut selkeästi, se on jäljessä Gleneaglesin G8-kokouksessa 2005 sovitusta 25 miljardin dollarin lisäyksestä vuonna 2010, hän huomatti. ”Kehitysrahoitus on välttämätöntä vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi”, Deutscher muistutti ja kehotti kaikkia avunantajia ponnistelemaan lupausten pitämiseksi. 

Rahamääräisesti mitaten suurimmat avunantajat vuonna 2009 olivat Yhdysvallat, Ranska, Saksa, Iso-Britannia ja Japani. Viisi maata saavutti YK:n 0,7 prosentin tavoitteen bruttokansantulosta: Tanska, Luxemburg, Hollanti, Norja ja Ruotsi. 

Apuaan kasvattivat seitsemän EU-maata:

  • Belgia +11,5 %
  • Tanska +4,2 %
  • Suomi +13,1 %
  • Ranska +16,9 %
  • Luxemburg +1,9 %
  • Ruotsi +7,4 %
  • Iso-Britannia +14,6 %

Avun määrä laski kahdeksassa EU-maassa:

  • Itävalta -31,2 %
  • Saksa -12,0 %
  • Kreikka -12 %
  • Irlanti -18,9 %
  • Italia -31,1 %
  • Hollanti -4,5 %
  • Portugal -15,7 %
  • Espanja -1,2 %

 

Suomen apu kasvoi voimakkaasti 2009

Suomen julkisen kehitysyhteistyön maksatukset olivat 923,6 miljoona euroa eli 0,54 prosenttia bruttokansantulosta. Voimakas kasvu edellisvuoden 0,44 prosentin BKTL-osuudesta johtuu sekä kehitysyhteistyön maksatusten voimakkaasta noususta että kansantulon laskusta vuonna 2009. 

Maksatusten kasvu edellisestä vuodesta 115,4 miljoonalla eurolla on suurin vuosikasvu kautta aikojen, jos mukaan ei lasketa vuotta 2005, jolloin maksatuksiin laskettiin velkahelpotukset Irakille. Maksatukset ovat nousseet jo yli kaksinkertaiseksi verrattuna 2000-luvun alkuun. 

Ulkoministeriön budjetissa olevan varsinaisen kehitysyhteistyön maksatuksetkasvoivat noin 71 miljoonaa euroa ja nousivat noin 671 miljoonaan euroon. 

EU-sitoumusten ja kehityspoliittisen ohjelman mukaisesti Suomi on ohjannut Afrikan kehityksen hyväksi yli puolet maittain kohdennetun kahdenvälisen yhteistyön kasvavasta kehitysrahoituksestaan.

Samanaikaisesti kaikkein köyhimpien kehitysmaiden (LDC-maat) saaman avun osuutta Suomen avusta on kasvatettu. Kehitysyhteistyön maksatukset köyhimpiin maihin ovat kasvaneet 2000-luvulla nopeasti:

60,2 miljoonasta 162,5 miljoonaan euroon. Erityisen voimakasta kasvu on ollut Afrikassa (65,5 miljoonasta 179,7 miljoonaan euroon), ja etenkin Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa. 

Kahdenvälisessä yhteistyössä suurimmat kumppanimaat ovat Tansania ja Mosambik, kolmantena Sambia. Maksatukset ovat kasvaneet Nepalissa, palestiinalaisalueilla, Keniassa ja erityisesti Etiopiassa. Vietnamin kahdenvälisen tuen taso laskee suunnitelmallisesti asteittain. Maksatukset Nicaraguaan ovat laskeneet maan hallinto- ja demokratiaongelmien takia.  

Lähde: Kehityspolitiikkaa ja –yhteistyötä koskeva kertomus vuodelta 2009, ulkoasiainministeriö